Raision taidemuseossa ollut näyttely esittelie suomalaisen ryijyn historiaa aina 1700-luvulta tähän päivään. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Suomen Käsityön Ystävien kanssa ja se oli samalla Suomen Käsityön Ystävien 125-vuotisjuhlanäyttely. Näyttelyssä oli esillä Suomen Käsityön Ystävien uusimpia ryijyjä aivan viime vuosilta sekä 1950- ja 1960-luvun taideryijyjä. Ryijyn pitkästä perinteestä ja käytöstä kertovat Turun saariston veneryijyt, ryijyt 1700- ja 1800-luvuilta sekä Raision seurakunnan vihkiryijy 1900-luvun alkupuolelta.


Immi Halsti: "Jäniskallio" 110 x 110 cm, 2002

Ryijy muovautui 1700-luvun aikana sellaiseksi kuin me sen nykyään käsitämme koristeryijyjen ilmestyessä kotien seinille. Alkuvaiheessaan ryijytaide sai vaikutteita suurista kulttuurityyleistä kuten renessanssista ja rokokoosta. Jokainen ryijy oli kuitenkin oma yksilönsä sillä ne kudottiin paljolti muistinpohjalta jäljitellen jotain nähtyä tai aivan uutta luoden.

Kansanomaisen ryijyn loistoaikaa oli 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli. 1800-luvun puolivälissä alkoi ryijytuotanto taantua. Syynä oli teollinen vallankumous, joka mahdollisti halpojen tehdastuotteiden ilmestymisen markkinoille. Teollistuminen koettiin niin voimakkaasti että syntyi vastareaktioita. Yksi tällainen oli Suomen Käsityön Ystävien perustaminen vuonna 1879 edistämään suomalaista käsityötä ja jalostamaan sitä isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan. Lähestyttäessä 1800-luvun loppua alkoi kansallisromanttiset piirteet leimata ryijyjä..


Nina Nisonen: "Kiertoradat I" 76 x 80 cm, 2001

Kansanomaisten ryijyjen innoittama suuntaus joutui väistymään 1920-luvun lopussa ajan tyylivirtausten kubismin ja funktionalismin tieltä. Koristelun sijaan ryijyn pinta koostui jyrkästi rajatuista nelikulmioista. Värit kirkastuivat ja ryijy saattoi koostua vain yhdestä väristä eri sävyisinä kenttinä.1930-luvulla ryijytaide koki muodonmuutoksen. Luovuttiin yksityiskohtaisesta sommittelusta ja siirryttiin vapaampaan maalaukselliseen tyyliin. Uranuurtajana toimi Impi Sotavalta, joka ensimmäisenä alkoi käyttää pehmeitten värisävyjen tekniikkaa ja jonka laajassa tuotannossa myös valööriryijyllä on merkittävä sija. Samaan pyrki Eva Brummer uudella toteutustavalla. Hän antoi ryijyluonnoksensa ja valitsemansa langat kutojalle ja pyysi tätä tekemään niistä ryijyn – ilman ruutupiirrosta.

Nykypäivänä ryijy on taideteos, joka elää perinteen ja nykyhetken vuorovaikutuksessa. Tästä hyvä esimerkki on Johanna Vuorisen ryijyt, joissa yhdistyvät perinteinen ryijynkudonta ja valokuituteknologia. Perinteen ja nykyhetken vuorovaikutukseen pureutuu myös Ryijy ajassa –näyttely. Näyttelyn taiteilijoina ovat Ritva Puotila, Eva Brummer, Timo Sarpaneva, Sirkka Könönen, Nina Nisonen, Johanna Suonpää, Mari Nurminen, Jarkko Kallio, Annukka Mikkola, Immi Halsti ja Johanna Vuorinen.

Mika Törmä
museoamanuenssi
Raision taidemuseo

Näyttelyyn liittyi TAIDETTA JA TAITOA -JUHLASEMINAARI,
lauantaina 24.4. klo 11.00 - 14.00 Raision kaupunginkirjaston Martinsalissa

klo 11.00
Juhlaseminaarin avaus
Tarja Jussila
Suomen Käsityön Ystävät Oy, toimitusjohtaja

klo 11.15
Polku menneestä nykyiseen - Suomen Käsityön Ystävät 125 vuotta
Anne Valkonen
Taidekonsultit Artexpert Oy, toimitusjohtaja

klo 11.45
Tekstiilitaiteen koulutus ja tavoitteet
Helena Hyvönen
Taideteollinen korkeakoulu
Muotoilun osaston johtaja, professori, tekstiilitaiteilija

klo 12.45
Tekstiilitaiteilijan työnkuva
Jarkko Kallio
Finlayson Oy, muotoilija

klo 13.15
SKY ja fennomania
Paula Jauhola
Turun yliopisto, valt. yo


Sirkka Könönen: "Sinilinnut"
125 x 174 cm, 2001

Tekijänoikeudet Punomo Networks Oy © 2020: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »