Yleistä

KIRKKOTEKSTIILI ELI PARAMENTTI on laajassa merkityksessä tekstiilitaiteen tuote, joka on sijoitettu kirkkotilaan tai  jota käytetään jumalanpalveluksen yhteydessä.

Perinteisessä merkityksessä se tarkoittaa kolmea tekstiiliryhmää:

1. ehtoollisliturgiaan liittyvät tekstiilit

2. alttarin, saarnatuolin ja lukupulpetin tekstiilit

3. jumalanpalvelusvaatteet.

Kirkkotekstiileissä värit ja kuviot ovat palvelevassa asemassa. Niiden tulee olla sisällöltään yhteneviä juuri kyseisen paramentin oman symboliikan kanssa. 

Siksi kaikki kuviot eivät sovi yhteen minkä tahansa värin kanssa, ei liioin jokainen väri mihin tahansa tekstiiliin tai tilanteeseen. 

Kokonaisuuden tulee olla taiteellisesti täysipainoinen ja sisällöllisesti ehyt ja mielekäs. Tästä johtuen kirkkotekstiilit pyritään suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena.

Yksityiskohta kasukasta


Kirkolliset  vaatteet

1. MESSUPAITA  ELI  ALBA
-jumalanpalveluspuvun perusvaate
-valkoinen
-symboloi Kristuksen armoa
-käyttö sallittu kaikille kirkkoon kuuluville
-ensimmäinen alba on ristiäisissä käytetty kastemekko
-rippikoululaiset käyttävät albaa konfirmaatiossa
-sidotaan vyötäisiltä vyöllä

-samasta kankaasta ommeltu,
-paksuhko nyöripunos tai
-pirtanauha
-voi noudattaa kirkon liturgisia  värejä

2. STOLA
-pappisviran tunnus
-nauha: 5 - 10 cm leveä ja 2 - 3 m pitkä
-käytetään alban päällä, niska takaa vyön alitse
-noudattaa kirkon liturgisia värejä
-symboloi Kristuksen ikeen kantamista
-sallittu vain pappisviran haltijalle
-perinteisesti se on varustettu ristinmerkillä

3. MESSUKASUKKA
-puentaan alban ja stolan päälle
-noudattaa kirkon liturgisia värejä
-symboloi Jumalan kaiken peittävää armoa
-jumalanpalvelusta johtavan papin asu

Messukasukka

4. KUORIKAAPU eli PLUVIALE ='sadekaapu'
-piispan asu
-papit voivat käyttää ehtoollisjumalanpalveluksen ulkopuolella
-juhlapukuna kirkollisissa juhlissa
-vihkimyksissä
-juhlallisissa rukoushetkissä

Kuorikaapu


Sisustustekstiilit

1. ALTTARIVAATE eli ANTEPENDIUM
-peittää alttarin etusivun
-noudattaa kirkon liturgisia värejä
-aiheet jumalanpalveluksen sisällöstä

2. KALKKILIINA eli VELUM
-peittää ehtoollisastiat
-neliö
-noudattaa kirkon liturgisia värejä
-aiheet liittyvät ehtoollisen viettoon

Kalkkiliina

3. KIRJALIINA eli PULVINARIUM
-peittää saarnatuolin kirjalaudan ja riippuu sen ylitse
-aiheina raamatun ja evankelistojen tunnukset


Kirkolliset värit

Luterilaisessa kirkossa käytetään viittä eri väriä kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Kirkkotekstiileissä on vältettävä sellaisia värisävyjä, joita ihmiset eivät kykene selväsi mieltämään juuri tietyiksi väreiksi.

1. VALKOINEN
-ilon, kiitoksen ja puhtauden väri
-käytetään kirkkovuoden Kristus-juhlina
-pääsiäinen
-kolminaisuuden päivä
-juhannus
-mikkelinpäivä
-1.loppiaisen jälkeinen sunnuntai
-sopii käytettäväksi aina

Valkoinen

2. PUNAINEN
-tulen ia veren väri
-Pyhän Hengen, uskon ja Kristuksesta todistamisen väri
-helluntai
-marttyyrien muistopäivät
-pyhäinpäivä
-uskonpuhdistuksen juhlapäivät
-sopii kasteeseen (uskon tunnustaminen)
-vihkimiseen (rakkaus)

3. VIOLETTI
-katumuksen, parannuksen ja odotuksen väri
-kuuluu paastonaikoihin ja katumuspäiviin
-1. rukouspäivä
-katumusjumalanpalvelukset

Violetti

4. VIHREÄ
-elämän, kasvun ja arkisen kilvoituksen väri
-kirkkovuoden jaksoihin

Vihreä

5. MUSTA
-syvän murheen ja katoavaisuuden väri
-kuuluu vain pitkäperjantaihin
-lisäksi voidaan käyttää hautauksessa

6. MUUT KÄYTETYT VÄRIT
-muutamia muita värejä voidaan käyttää joissakin 
tietyissä tilanteissa tai aivan tietyssä kirkossa

a) SININEN
-perinteinen Marian väri
-varsinaisia Maria-juhlia meillä ei ole
-käytetään mm. Ruotsissa Marian ilmestymispäivänä
-katolilaiset viettävät vuosittain toistakymmentä Maria-juhlaa

b) HOPEA
-käytetään muiden värien rinnalla
-mielen puhtaus

c) KULTA
-käytetään muiden värin rinnalla
-auringon ja Jumalan kirkkauden ja valtasuuruuden väri

d) KELTAINEN
-käytetään monissa maissa kullan rinnakkaisvärinä


Symbolit

Jokainen kirkkotekstiili sinänsä on vertauskuva eli symboli.

Geometrisista kuvioista tärkeimmät kirkollisilla symboleilla ovat
-kolmio  (Pyhä kolminaisuus)
-ympyrä  (maailma, maan piiri, ikuisuus)

Alttariparamenttien kuvitukseen sopivat
-ehtoollismalja
-leivät
-kala
-tähkäpää
-viinirypäleterttu

Kirjaliinan kuviona voi olla
-raamattu
-Kristuksen tunnukset
-Pyhän Hengen tunnukset

Lukuja ja numeroita ei juurikaan kirkkotekstiileissä käytetä.

JUMALA

Jumalan kuvaamisessa on melkoinen riski, sillä kukaan ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt. Esittävien kuvien sijasta onkin yleensä tyydytty symbolikuvioihin.

1. Tasasivuinen kolmio
-kolmiyhteinen Jumala
-silmä kolmion sisällä kuvaa sitä, 
että Jumala näkee kaiken
-sädehtivä kolmio kuvaa Jumalan kirkkautta

2. Apilanlehti (joskus mansikanlehti)
-kolme lehdykkää

3. Kolme osittain päällekkäin olevaa ympyrää

4. Kolme yhteen piirrettyä soikiota eli triqverta

5. Aurinko
-esiintyy myös Jeesuksen vertauskuvana

JEESUS

1. Risti on tavallisin
-kuvaa Jeesuksen pelastustyötä

2. Krusifiksi eli ristiinnaulitun kuva

3. Eläinhahmot ja kasvit
-ovat peräisin Jeesuksen omasta opetuksesta
-mm. karitsa. viinipuu, kala

4. Paimen lampaiden keskellä

PYHÄ HENKI

1. Kyyhkynen on tärkein symboli

2. Tulenliekki
-liekkejä voi olla yksi tai kaksitoista

APOSTOLIT JA EVANKELISTAT

Kirkkotekstiileissä apostolien tunnukset ovat harvinaisia. Neljän evankelistan tunnukset ovat tavallisempia. Kirja tai kirjakäärö on kaikkien yhteinen tunnus

1. Matteus
-siivellinen ihminen
-rahakukkaro

2. Markus - leijona

3. Luukas - härkä

4. Johannes
-kotka
-ehtoollismalja, jossa käärme

KIRJAIMET

1. Tavallisimpia ovat Kristus- ja Jeesus-nimen lyhenteet
-päälleekkäin piirretyt P ja X
-IHS tai IHC
-ristinsakaroissa IC XC NI KA (Jeesus Kristus voittaa)
-INRI. Jesus Nazarenus Rex Judaeorum

2. Heprealisin kirjaimin yleisin on Jahve (Jumalan nimi)

3. Kreikkalaisin kirjaimin
-alfa ja omega (Kristus-symboli) =alku ja loppu
- A M Q ensimmäinen, keskimmäinen ja viimeinen kirjain (Kristus, joka oli, on ja on tuleva)

4. Kokonaiset sanat tai lauseet
-isä meidän -rukous
-Jumalalle kunniaa korkeuksissa

MUITA KUVIOITA

-sydän (Jumalan rakkaus)
-risti, ankkuri, sydän (usko, toivo ja rakkaus)
-laiva (kirkko, seurakunta)
-kruunu ja seppele (voitto ja iankaikkinen elämä)
-orjantappurakruunu (Kristuksen kärsimys)
-voitonlippu


Tekniikat ja materiaalit 

TEKNIIKAT

Sametti- ja silkkikirjonta - vuosisadan alussa

Revinnäiskirjontaa 1930-luvulta

Kudonnaiset 1930-luvulta
-täkänä
-damasti
-kuvakudos
-pujotustyöt

Nykyisin
-applikaatio
-konekirjonta
-käsinepainanta

Applikaatio

Silkki

MATERIAALIT

Aluksi suosituin materiaali oli viskoosi (tekosilkki), lisäksi käytettiin
-pellava
-silkki
-sametti

Myöhemmin yleistyivät villa ja puuvilla.

Tekstiileihin saatettiin yhdistää metalli- ja jalokivikoristeita, mutta niitä ei pidä valmistaa esimerkiksi nahasta tai muovista.


Säilytys ja hoito

Kirkkotekstiilit ovat erittäin arvokkaita taide-, kulttuuri- ja kirkkohistoriallisia tuotteita. Niiden säilytys ja hoito vaativat siksi erityistä huomiota.

Seurakunnissa kirkkotekstiilien hoidosta vastaavat ensisijaisesti kirkkoherrat, mutta käytännön huolenpito jää usein yksinomaan suntiolle.

Pahimpia vaurioita aiheuttavat huonot säilytysolosuhteet.
Valo, ilman epäpuhtaudet, liiallinen kosteus tai kuivuus, sopimaton lämpötila, ahtaat ja tarkoitukseensa sopimattomat vaatekaapit sekä tekstiilituholaiset. Lisäksi tekstiilit likaantuvat kirkollisten toimitusten aikana.


Lähteet: Päikki Priha (1991), Pyhä Kaunistus
Sarantola, Lempiäinen, Priha, Fröberg (1988), Kirkkotekstiilit

© 2020 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!