Kymenlaaksolainen tekstiilikäsityöperinne on todella rikasta. Viimeksi olen ihastellut pujotuspeittoa, joka on kudottu Kymissä vuonna 1848. Peitossa on farkunsininen pohja ja punaisia, keltaisia ja mustia kuvioita. Sain siitä idean kirjoneulelapasiin, jotka neuloin yhdistämällä Istexin Léttlopia ja Novitan Icelandic Woolia.

Lapasten pääosassa on värikäs kirjoneuleosio. Jotta kuvio säilyisi ehjänä, lapasten muoto mukailee perinteisiä rukkaslapasia: ne ovat suorat ja väljät. Miehet käyttivät tällaisia lapasia entisaikaan rukkasten alla.

Lapasissa ei ole peukalokiilaa; peukalon vaatima väljyys saadaan neulomalla lapasen suu tarpeeksi leveänä. Lapasten etupuolen yläosassa on nurjin silmukoin neulottu kuviopinta.

Islantilaislampaan villa suorastaan houkuttelee neulomaan. Värit ovat herkulliset ja langan pinta elävä. Näitä kahta eri valmistajien lankaa pystyy hyvin käyttämään yhdessä ainakin lapasiin.

Lapasten ohje, naisen koko

Langat

Istexin Léttlopi (100 % islantilaista villaa, 50 g = 100 m) ja Novitan Icelandic Wool (70 % islantilaista ja 30 % norjalaista villaa, 50 g = 90 m)

Langan menekki

Yht. 95 g. Pohjavärit: 25 g punainen ja 50 g sininen. Kuviovärit: 10 g keltainen ja 10 g musta.

Puikot

Sukkapuikot 3 mm tai käsialan mukaan. Suosittelen neulomaan lapasten yksivärisen kärkiosan pienemmillä puikoilla taikka tiukemmalla käsialalla, koska nurjilla silmukoilla kuvioitu pinta leventää lapasten kokoa kirjoneuleeseen verrattuna.

Neuletiheys

23 s ja 21 krs kirjoneuletta = 10 cm. 20 s ja 32 krs sileää neuletta = 10 cm. Kokeile tiheyttä ja vaihda puikot tarvittaessa. Jos haluat isommat lapaset, valitse paksummat puikot.

Neulominen

Lapasen suu: Luo 50 s punaisella langalla, jaa silmukat neljälle puikolle ja neulo 3 krs: 1 krs oikein, 1 krs nurin, 1 krs oikein. Vaihda sininen lanka ja neulo 3 krs: 1 krs oikein, 1 krs nurin, 1 krs oikein.

Lapasen suora osa:
Jatka kirjoneuletta 32 krs ruutupiirroksen mukaan. Ota lopuksi peukaloa varten 5 + 4 s apulangalle. Neulo toinen lapanen peilikuvaksi (ks. mallipiirrokset).

Kuvion keskikohta kannattaa merkitä silmukkamerkillä. Sen avulla saat tarkistettua, että kuviot asettuvat alusta loppuun oikeisiin kohtiin. Neuloin lapaset tummanvihreillä Katian KnitPro-puikoilla, joita on pakkauksessa 5 + 1 varapuikko. Kätevää!
Lapaset neulotaan toisilleen peilikuviksi. Lapasen mallipiirros, vasen.
Lapasen mallipiirros, oikea

Lapasen kärkiosa:
Jatka sinisellä langalla, vaihda tarvittaessa pienemmät puikot ja sulje työ. Seuraa ruutupiirrosta ja neulo vaaleansinisellä merkityt s:t nurjina lapasen etupuolella. Takaosa on sileää neulosta.

Kärkikavennus: Kavenna joka kerroksella 1. ja 3. puikon alussa toinen ja kolmas s yhteen ylivetäen ja 2. ja 4. puikon lopussa kolmanneksi ja neljänneksi viimeinen s oikein yhteen. Kun jäljellä on 4 s, vedä lanka niiden läpi.

Peukalo: Ota apulangalta 9 s puikolle ja poimi peukaloaukon takareunasta 5 – 7 s= 14 -16 s. Jaa ne kolmelle puikolle, jatka sinisellä langalla ja neulo sileää 5 cm tai kunnes peukalo peittyy. Kavenna joka kerroksella 1. ja 3. puikon alussa toinen ja kolmas s yhteen ylivetäen ja 2. ja 4. puikon lopussa kolmanneksi ja neljänneksi viimeinen s oikein yhteen. Kun jäljellä on 4 s, vedä lanka niiden läpi.

Viimeistys

Päätä langanpäät. Höyrytä kevyesti, tai kastele lapaset, asettele muotoonsa ja anna kuivua tasona.

Perunakuorman peitteestä museon kokoelmiin

Kerroin alussa, että lapaseni saivat innoituksen vanhasta pujotuspeitosta. Peitto päätyi Kymenlaakson museoon vuonna 1949, kun kotiteollisuusopettaja Ella Mussalo näki sen Rakin talossa perunakuorman päällä ja ajatteli, että tämän paikka olisi paremminkin museossa.

Pujotuspeiton kutoi Anni Raki (o.s. Klaavu 1830-1895) Kymin Laajakoskella noin vuonna 1848. Arvokkaan peiton alun perin kirkkaat värit ovat haalistuneet ja kuviolangat kuluneet. Erikoisuutena on sininen, jonka langat on aikanaan värjätty hapanvärjäyksellä, virtsan avulla.

Kymiläinen pujotuspeitto, Kymenlaakson museo (YLEE2006146:1).

© 2024 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!