POHJOISTA KÄSITYÖKIELTÄ

KOOSTE KÄSITÖISTÄ SKANDINAVIASSA - PERINNETTÄ JA NYKYPÄIVÄÄ


KINNASNEULATEKNIIKKA

Kinnasneulatekniikka on vanhin Suomessa tunnettu lankatekniikka. Taito periytyy ristiretkiajalta 1050–1300 jaa. ja säilyi Itä-Suomessa ja Karjalassa tälle vuosisadalle. Karjalaiset siirtolaiset toivat taidon sodan jälkeen eri puolille Suomea.

Neulakintaat ovat joustavat, lämpimät ja purkautumattomat. Sukkiakin tehtiin tällä tekniikalla. Kintaita käytettiin työkäsineinä ja värikkäin kirjontaraidoin koristettuja esim. kirkkomatkoilla. Kinnasneula (kuin iso, litistetty parsinneula) valmistettiin puusta, luusta tai metallista.

Image3     Image4

Linkkejä
Neulakinnas Kaisa Leisma
Mummin kinnasneula Tarja Kröger


KORSNÄSINPAITA

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Korsnäsissä, käyttivät miehet 1800-luvun puolivälistä alkaen juhlapaitana kirkasväristä neulepaitaa. Paidan päälle puettin punaraidallinen liivi. Paidassa on kirjovirkatut hihansuut, hihan yläosa, miehusta ja helma, punaisella pohjalla sinisiä, vihreitä, keltaisia ja valkoisia geometrisia tai kukkakuvioita. Neulottu osa on valkopohjainen, sinisiä ja vihreitä täpliä.

korsnasin-paita – kopio

Linkkejä
Savonlinnan OKL Korsnäsin paita
Anja Tenhosaari Korsnäsin villapaita
Mirja Tuomivirta Perinnepaitaa kesyttämässä


NUKKAVANTTUUT ELI -RASAT

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on esim. mynämäkiläiset nukkavanttuut: harmaat, kotikutoisesta villalangasta, nurjalla puolella tiheästi nukkaa. Nurjan puolen nukat voivat olla myös erivärisillä langoilla neulotut. Silloin oikealle puolelle muodostuu värikkäitä täpliä.

Image6

Ks. Ohje nukkalapasten neulominen


REVONTULIPUSERO

Perinneneuleeksi voidaan kutsua tätä pyöröneuleena neulottavaa kaarrokepuseroa. Malli on lähtöisin Ruotsista ja oli suosittu 50- ja 70-luvuilla. Kaarroke muistuttaa islantilaista neulepaitaa. Kaarrokkeen mallineuletta tehdään myös pipoihin, sukkiin ja lapasiin.

Image2


JUSSIPAITA

Yksi suomen suosituimmista neulemalleista lienee jussipaita. Sen  alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. Marketta Luutosen* mukaan kumpikaan selitys ei ole oikea sellaisenaan. Kansallisteatterissa 1914 esitetyssä Pohjalaisia-näytelmässä Jussilla oli päällään korsnäsinpaita, mutta kun Suomi-filmi kuvasi Pohjalaisia-elokuvan 1925 Jussin näyttelijällä oli päällään jussipaita. Valokuvien perusteella on todennäköistä, että jussipaita muokattiin rooliasuksi elokuvaa varten korsnäsinpaidasta. Peliasuksikin jussipaita sitten tuli, ensin Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan pesäpallojoukkueelle ja myöhemmin Seinäjoen Maila-Jusseille.

Jussipaidan sinistä versiota, anttipaitaa, tehtiin koska se meni punaista paremmin kaupaksi Lapuan seudun körttiläisille. Sinimustasta paidasta taas tuli Lapuan liikkeen tunnus käyttäjänsä Vihtori Kosolan mukaan.

Helena Mantere Jussipaita

Linkit muualle:
Marjutin neuleet Jussipaita, neuleohje
*Marketta Luutonen Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna
Kysy kirjastonhoitajalta


VIKKELISUKAT

Opettivatko Naantalin luostarin nunnat suomalaisille neulomisen taidon? 1500-luvulla ainakin Juhana Herttua tilasi luostarista sukkia ja käsineitä. Ne saattoivat olla kinnasneulatekniikalla tehtyjä. Varmasti tiedetään, että 1600-luvulla Suomessa neulottiin sukkia puikoilla ja neulominen oli tärkeä elinkeino Varsinais-Suomessa.

Kansanomaiset Vikkelisukat muistuttavat malliltaan Keski-Eurooppalaisia sukkia. Sukat ulottuvat polveen, pohkeen kohdalla kavennuksia ja nilkan kohdalla vikkelikuvio eli oikeaan ja nurjaan perustuvia kuvioita ja kavennuksia. Värit luonnonvalkoinen ja punainen, lankana villa, pellava tai puuvilla. Ennen vanhaan sukat kudottiin ohuesta langasta, ohuilla puikoilla ja tiukkaan. Nykyisin kansallispukujen kanssa käytetään vikkelisukkia.

vikkelisukat


VÖYRIN PAITA

Kirjoneulepaitoja neulottiin useimmiten miehille ja pojille. Paita on kaksivärinen, valkoisella pohjalla on sinisiä geometrisia kuvioita. Alunperin lankana oli lampaanvilla. Myöhemmin neulottiin puuvillalangasta, jota tuontitavarana pidettiin hienompana. Puuvillan valkoinen väri oli myös kirkkaampaa. Lanka oli ohutta ja neulottiin tiukkaan. Kirjoneulekuvio neulottiin vain miehustaan ja hihoihin, koska paidan helma oli tapana työntää housujen sisään.

voyrinpaita

Tekijänoikeudet Punomo Networks Oy © 2020: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »