luonnonkuidutLUONNONKUIDUT
« alkusivulle
KASVIKUIDUT ELÄINKUIDUT
RUNKOKUIDUT VILLA JA KARVAT
Hamppu Angora
Juti eli juutti Kameli
Kenaf Kashmir
Pellava Laamaeläinten karvat
Rami eli kiinanruoho Mohair
LEHTIKUIDUT Villa
Manilla
HYÖNTEISKUIDUT
Sisal Silkki
SIEMENKUIDUT  
Puuvilla
HEDELMÄKUIDUT
Kapokki
Kookos

SILKKI, lyhenne SE

Silkin viljely

Silkin viljely voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. Silkkiperhosen munien tuotanto
  2. Mulperipuiden viljely
  3. Koteloiden eli kokongien tuotanto

Viljelijät ostavat silkkiperhosen munat keskuksista, joissa munakannan laatua tarkkaillaan. Munia haudotaan 10 päivää hautomakoneissa, minkä jälkeen toukat kuoriutuvat munista. Toukat ovat kuoriutuessaan vain n. 3 mm pitkiä. Ravinnokseen ne käyttävät mulperipuun lehtiä. Valkoinen mulperipuu, joka on toukan ravintoa, on lauhkean vyöhykkeen kasvi. Ravinnon saatavuus määrää silkin viljelyalueet. Viljelijät poimivat mulperipuun lehdet yhteisviljelmiltä pienille kotieläimilleen. Lehtihakkelusta syötetään toukille muutaman tunnin väliajoin. Toukkien kasvuvaihe kestää 30 päivää. Sinä aikana ne kasvavat 8 - 9 cm pitkiksi ja niiden paino nousee 10000-kertaiseksi. Kasvuaikana ne luovat nahkansa neljä kertaa.se1

Kasvukauden jälkeen toukat alkavat kehrätä ympärilleen koteloa, kokonkia. Kehrätessä toukka erittää alahuulensa kehruurauhasista kahta ohutta silkkisäiettä eli fibroiinisäiettä. Säikeet se liimaa yhteen silkkiliimalla eli serisiinillä. Toukan erittämän säikeen väri riippuu alueesta ja maaperästä, jossa mulperipuut ovat kasvaneet. Säikeet voivat olla väriltään valkoisia, keltaisia, vihertäviä, ruskeaa tai punertavaa. Kehruuvaihe kestää noin 60 tuntia. Sinä aikana toukka tuottaa noin 3000 m (3 km) pitkästä silkkisäikeestä muodostuvan kotelon, kokongin. Kotelossa toukka kehittyy noin 14 päivässä perhoseksi.

bild1052
Silkkiperhosen toukkia

1a
Mulperipuun lehtiä

bild1053
 Silkkiperhosen koteloita

Silk_worm_empty_cocoons_01
Silkkiperhosen koteloita kasvatusalustalla

bild1058
Silkkiperhonen

Suurin osa kokongeista kerätään talteen, ennekuin toukat kehittyvät perhosiksi ja ehtivät liuottaa kokongin seinämän, jolloin silkkikuitu vahingoittuu. Kokongit käsitellään, jolloin toukat kuolevat. Osan annetaan kehittyä perhosiksi sukua jatkamaan. Silkkiperhosen elämä on kuitenkin lyhyt. Se elää vain pari vuorokautta. Se ei syö eikä osaa lentää. Kokongit lähetetään Kiinaan tai Pakistaniin, mistä löytyy ammattitaitoa silkin jatkokäsittelyyn. Vaikka silkkiperhosen toukkia viljellään eri puolilla maailmaa, kotelot useimmiten kelataan auki Kiinassa. Työ on taitoa ja tarkkuutta vaativa tehtävä. Kiinassa on sekä työvoimaa että ammattitaitoa silkin jatkokäsittelyyn.

Silkin jatkokäsittely

Kokongit asetetaan kuumiin vesiastioihin, jolloin serisiini pehmiää. Kokongien pinnalla olevaa sotkuista säiekerrosta poistetaan, kunnes löytyy vapaasti purkautuva säikeen pää. Kelauksessa niputetaan 2 - 20 silkkisäiettä. Yhdestä kokongista saadaan 300 - 800 m yhtäjaksoista säiettä. Kokongin sisin osa on niin liimaista, että sitä ei voida kelata.

Kokongista suoraan kelautuvia lankoja yhdistetään keskenään ja myydään sellaisenaan silkkikangasta valmistaville tehtaille. Tätä lankaa kutsutaan grège-langaksi. Kelaukseen soveltumattomia kuituja jatkokäsitellään: höyrylämmitys, pesu, kuivatus, kampaus ja kehrääminen. Näin saadaan schappe-lanka. Alle 5cm mittaiset kuidut kehrätään bourette-langaksi.

Silkkisäikeitä eri käsittelyissä suojaava liima-aine, serisiini, poistetaan yleensä vasta valmiista langasta tai kankaasta. Silkkiä, jossa serisiini on jäljellä, sanotaan raakasilkiksi.
Serisiini poistetaan keittämällä silkkiä useissa saippualiuoksissa ja tulokseksi saadaan keitettyä silkkiä. Keitettäessä silkki saa lisää lujuutta ja pehmeän tunnun. Silkki kevenee jopa 30 %. Painohäviön korvaamiseksi silkkiin lisätään erilaisia orgaanisia suoloja. Tätä sanotaan silkin kuormittamiseksi. Kuormitus lisää silkin kiiltoa ja täyteläisyyttä, mutta heikentää auringonvalon, hien ja pesun kestoa. Kuormitettu silkki haurastuu myös nopeasti. Sanotaan, että "silkki syö itse itsensä". Nykyään kuormituksesta onkin luovuttu.

Villisilkit

Silkkikuitua saadaan mulperiperhosen kotelon lisäksi myös puolivapaana luonnossa elävien silkkiperhosten toukkien koteloista. Kuitu on kuitenkin paksumpaa, karkeampaa ja vaikeampaa värjätä kuin mulperisilkki. Kokongit ovat sotkuisempia kuin mulperiperhosen kokongit, joten niistä valmistetaan vain schappe- ja bourette-lankoja. Tärkeimpiä villisilkkejä ovat tussah-silkki, muga-silkki ja jammamai-silkki.

Silkin tuotanto

Silkkiä viljellään lauhkean vyöhykkeen maissa. Viljelymaita ovat:

  • Aasiassa: Kiina, Japani, Intia, Korea
  • Kiinasta tulee yli puolet koko maapallon silkkituotannosta.
  • Euroopassa: Viljellään jonkin verran, mutta tuotantomäärät ovat erittäin pieniä.
  • Amerikassa: Brasilia

Kiina on maapallon tärkein silkkilankojen valmistaja. Euroopassa kudotut silkkikankaat ovat kiinalaisesta silkkilangasta valmistettuja. Euroopassa silkkikankaita valmistetaan Italiassa, Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Englannissa. Silkkikankaita kudotaan myös monissa Aasian maissa.

Silkin ominaisuudet ja käyttö

silk-association-logo
Silkin merkki, www.silk.org.uk

Kansainvälisen silkkikomission, International Silk Association I.S.A., hyväksymä tunnus puhtaalle silkille. Merkkiä voi käyttää vain tuotteissa, jotka ovat peräisin silkkiä kehräävien hyöteisten kokongeista. Merkistä kuluttaja tunnistaa aidon, 100% silkin. I.S.A:n tehtävänä on edistää ja valvoa silkintuotantoa ja silkkitekstiilien valmistusta.

Ominaisuudet

  • Kaunista: Silkissä on himmeästi hohtava kiilto.
  • Hyvä lämmöneristämiskyky: tuntuu iholla miellyttävältä.
  • Ei tunnu viileältä kylmällä eikä hiosta kuumalla. Sanotaan, että silkki "hengittää ihmisihon kanssa samaan tahtiin".
  • Kevyttä, ohutta: Silkkikankaat ovat haluttaessa ohuita ja henkäyksen kevyitä.
  • Suuri kosteudenimemiskyky: Silkki ei tunnu kylmänkostealta eikä takerru ihoon.
  • Neutralisoi hajuja.
  • Vaikuttaa keskushermostoon virkistävästi ja rentouttavasti: Jo muinaisen Kiinan keisarilliset huomasivat, että silkki vaikuttaa suotuisasti mm. hermostuneisuuteen, allergioihin, verenkiertohäiriöihin, makuuhaavoihin jne.
  • Lujaa, pehmeää, joustavaa.
  • Likaa hylkivää: Kuidun sileän pinnan vuoksi lika ei tartu kankaaseen.
  • Hienkesto huono.
  • Kallista: Laadultaan paras silkki on kallista.

Tuotteita silkistä

  • Grege-langasta kudotuista kankaista valmistetaan morsiuspukuja, iltapukuja, puseroita, kaulahuiveja, solmioita jne. Se on kalleinta silkkiä.
  • Schappe-langoista valmistetaan vaatetuskankaita teollisesti. Niistä tehdään myös käsityölankoja käsin ja koneella neulontaan, kudontaan, kirjontaan. Schappe-langasta saadaan kankaaseen kaunis, elävä pinta.
  • Burette-silkistä valmistetaan teollisia kankaita ja käsityölankoja.
  • Silkin lujuudesta ja lämmöneristämiskyvystä johtuen silkkivanua käytetään hiihtopukuihin ja makuupusseihin. Se eristää 20% paremmin lämpöä kuin untuva ja on halvempaa.

Linkit

Wikipedian tietoa silkistä
Silkin käsittelyyn liittyvä kuvasarja (englanniksi)


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!