-Onko käsityön oppimisessa erityisvaatimuksia?

Sivu on rakennettu Turun kaupungin Käspaikka-seminaarin puitteisiin käytettäväksi oheismateriaaliksi ja tueksi seminaariluennoille. Sivussa käsitellään erityisopetusta ja sen tarjoamia haasteita lähinnä käsityön opetuksessa.

Olen koonnut aineiston sekä omien kokemusteni että muualta keräämäni aineiston pohjalta.

Erityisopetus

Erityisopetuksen syyt saattavat olla erittäin monenlaisia. Erityisoppilaan oppivelvollisuus on joko 9- tai 11-vuotinen.  Erityisoppilaalla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka sisältää mm. oppilaan vahvuudet ja kehitettävät alueet. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, vanhempien, opettajan ja tarvittaessa myös muiden oppilasta kuntouttavien henkilöiden kanssa (esim. puheterapeutti). Vaikka oppilas on saanut jonkun diagnoosin se ei poissulje muita lisävammoja: liikunta, aistit, käyttäytyminen, oppimisvaikeudet: matematiikka, luki-vaikeudet, tarkkaavaisuuden ongelmat, hahmotushäiriöt, pitkäjänteisyys, impulsiivisuus, passiivisuus, lyhytkestoinen muisti. Diagnoosit eivät ole yksiselitteisiä eivätkä ilmene samanlaisina eri oppilailla; esim. dysfaattisella oppilaalla voi hyvin ilmetä ADHD-piirteitä, autistisuutta, piirteitä aspergerista jne.

On tärkeää muistaa, että esimerkiksi lyhytkestoisen muistin ongelmat voivat vaikuttaa käsityön oppimiseen, koska käsitöiden tekemisessä tärkeitä taitoja ovat mm. tiedon hankinta ja käsittely sekä mieleen palauttaminen.

Kielelliset häiriöt ja motoriikka kulkevat käsi kädessä, jolloin hienomotoriikkaa vaativat tehtävät voivat tuntua vaikeilta.  Käsityö voi olla erityisoppilaalla hyvinkin vahva, koska siinä ei vaadita välttämättä kielellistä ponnistelua.

Erityisopetuksen järjestäminen

1)  Erityisoppilaitokset (esim. valtion kuulovammaisten koulut).

2)  Erityisluokat - yleisopetuksen koulun yhteyteen integroitu erityisopetusryhmä.

3)  Erityisjärjestelyt (esim. koulunkäyntiavustaja).

4)  Osa-aikainen erityisopetus (opetus toteutetaan jonkun oppiaineen osalta pienryhmässä).

Erityisopetuksen osa-alueet

  • Varhaiserityisopetus.
  • Harjaantumisopetus (EHA1).
  • Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus (EHA2).
  • Sopeutumattomien erityisopetus (ESY).
  • Vammautuneiden erityisopetus (EVY).
  • Mukautettu erityisopetus (EMU).
  • Kuulovammaisten erityisopetus (EKU).
  • Näkövammaisten erityisopetus (EN).
  • Dysfaattisten / kielellisesti häiriöisten erityisopetus (EDY).
  • Autististen erityisopetus (EAU).
  • Laaja-alainen erityisopetus (ELA) (PULUKI).

Yleisiä ohjeita

Perusasioiden tulee olla kunnossa.

  • Luokan säännöt.
  • Fyysiset puitteet.
  • Riittävä tuki koulunkäyntiavustaja monipuolinen hyödyntäminen.
  • Opitun tiedon varmentaminen ja uuden rakentaminen sen päälle.
  • Tutusta tuntemattomaan.

*  *  *  *  *

  • Opetuksen yksilöllinen eriyttäminen on välttämätöntä. 
  • Pienenkin ryhmän heterogeenisyys on hyvin tavallista. 
  • Opetuksessa käytettäviä käsitteitä ja sanastoa on varmennettava jatkuvasti (ei itsestäänselvyyksiä).
    • Varmenna peruskäsitteitä aina tuntien alussa.
    • Kerää sille tunnille oleelliset työvälineet, kerratkaa niiden nimet.
    • Muista myös leikinomaisuus esim. hirsipuu peli.  
  • Opettamiseen ja oppimiseen kuluu yleensä enemmän aikaa.
    • Valittava keskeinen aines.
    • Opetettavat asiat tärkeysjärjestykseen.
    • Oppilaan kannalta opetuksen suunnitelmallisuus. 
  • Ohjeiden anto: työvaiheesta toiseen siirtyminen
    • Tavoitteen kertominen helpottaa työskentelyä ja motivointia.
    • Konkreettisuus, havainnollisuus.
    • Kuvat luokassa (työvälineiden nimet, puuvillalangat, silitysrauta jne.).
    • Kuvalliset työohjeet vaihe vaiheelta.
    • Huomion suuntaaminen oleelliseen.
    • Työn aloittaminen haaste; mihin jäinkään?
    • Työn lopettaminen (kesken); orientoituminen seuraavaan tehtävään, lopettamisen vaikeus (vrt. ADHD ja asperger oppilaat, joille lopettaminen on toisinaan todellinen haaste).
    • Valmista oppilasta lopettamiseen: sinulla on vielä 30 minuuttia aikaa tehdä, sinulla on vielä 15 minuuttia aikaa tehdä, sinulla on enää 5 minuuttia aikaa tehdä, nyt sinun pitää lopettaa Ole jämpti lopettamisessa!
    • Taukojumpat aktivoivat aivoja ajattelemaan tehokkaammin. 
  • Käsitöitä tehdessä opitaan monenlaisia taitoja: asenne, vuoron odottaminen, epäonnistumisen kestäminen, epävarmuuden sietäminen, omatoimisuuden kehittäminen, ryhmässä toimiminen, yhteistyö, auttaminen, oikeudenmukaisuus, vastuuntunto, oman ja toisen työn arvostaminen, esteettisyys, ongelmaratkaisutaidot.  
  • Tarjottava vammasta riippumatta sopivia tehtäviä.
    esim. 1 reuma: työn vaihtelun mahdollisuus tunnin aikana (15 min. neulomista, 15 min. ompelua)
    esim. 2: oppilaalla, jolla on heikko käden motoriikka, esim. ketjuvirkkaustyö voidaan kiinnittää pöytään teipin avulla.  
  • Valinnan mahdollisuus; käsityössä on lukuisia mahdollisuuksia opettaa valintojen tekemistä, joka on usein vaikeaa erityisoppilaalle (vrt. langan väri, kankaan väri, mallin valitseminen) mielipiteen kysyminen ja kertominen.  
  • Muista rajata vaihtoehtojen määrää oppilaan mukaisesti!
  • Materiaalivalinnat: kiinnostus ikätaso tarkoituksenmukaisuus minuuden kokeminen selkeät, riittävän voimakkaat ärsykkeet (vrt. voimakkaat väriyhdistelmät näkövammaiselle oppilaalle).  
  • Esim. oppilas voi samaistua tekemäänsä nukkeen, jolla voidaan myöhemmin käsitellä oppilaan käyttytymistä, ennakoida tapahtuvia tilanteita, opettaa ihmisen biologiaa jne.
  • Yhteistyö muiden oppilaan yhteistyötahojen kanssa (esim. kuntoutusohjaajat, terapeutit, erityisopettaja, luokanopettaja) esim.
    • Lihasvoiman ollessa heikko voidaan käyttää ompelukehystä.
    • Pyörätuolissa oleva oppilas voi käyttää ompelukoneen kaasupoljinta jalkojen välissä painamalla tai poljin voidaan nostaa pöydälle ja säädellä käsin (itse / avustaja).
    • Sopivan kokoinen työtaso, säädettävät tuolit, oikeanlainen valaistus.  
  • Muotitietoisuus / pukeutumisen viestintä ja erilaisuuden hyväksyminen.
  • Esim. liikuntavammaisen on hyvä huolehtia ulkonäöstään; pitää pipo kauniisti päässä ja hiukset kammattuna, jolloin kiusaamista on vähemmän vaatekaappiin tarvikelokerikko, jossa paikka peilille, kammalle jne.  
  • Käsityö-lehdet myös opetuskäyttöön.
  • Arviointi
  • Vahvistaa tekemisen merkitystä kuten muillakin.
  • Mitä on opittu? Miten se opittiin? Miltä työn tekeminen tuntui? Miten muuten se olisi voitu tehdä? Miksi tällainen työ tehtiin? Miltä työ näyttää? Kuinka onnistuin? Missä meni pieleen? Mitä seuraavan kerran kannattaa tehdä toisin?

Mitä vaaditaan erityisoppilasta opettavalta opettajalta?

  • Ennakkoluulottomuutta.
  • Joustavuutta.
  • Kekseliäisyyttä.
  • Tavoitteiden asettamista oikein.
  • Oppilaan kasvattaminen tekemään itsenäisesti päätöksiä, vastaamaan omista asioista.
  • Monipuolinen taitojen harjoittaja: kolmiulotteisuus.

Keskeistä erityisopetuksessa

Turvallisuus.

Kertaaminen.

Toiminnallisuus.

Selkeys.

Johdonmukaisuus.

Onnistumisen kokemukset.

Rauhallisuus.

Motivaatio.

Havainnollisuus.

Aika.

Välitön palaute.

Yksitoista ohjetta opettajalle

1. Älä jää yksin.
2. Toivota oppilas tervetulleeksi.
3. Muista: sinä olet opettaja.
4. Varmista, että oppilas kuuluu luokkaan.
5. Laadi luokalle oppilaskeskeinen opetussuunnitelma.
6. Käytä lapsikeskeisiä menetelmiä.
7. Sovi oppilaan opetustavoitteista.
8. Sovita oppilaan tavoitteet luokan opetukseen.
9. Mukauta opetustapoja.
10. Huolehdi tukipalvelujen toimivuudesta.
11. Arvioi opetuksen tuloksellisuutta.


Aiheesta lisää

Turun Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto

Kehitysvammaliitto

Opetushallitus

Niilo Mäki Säätiö - edistää lasten ja nuorten neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta (Jyväskylä)

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto

Kuurojen Liitto

PAPUNET - Palveluverkko puhevammaisille ja selkokielen käyttäjille

Viittomakieli virtuaalikouluhankkeena - digitaalisia oppimateriaaleja

  1. O. Malmin koulu

Haukkarannan koulu

Merikartanon koulu

Dysfasialasten tuki ry, Helsinki


Muokattu 5/2016

Tekijänoikeudet Punomo Networks Oy © 2020: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »