Niina Laamanen
Sukan neulomistaito

Perehdyin sukan neulomistaitoon haastattelemalla kahta sukan neulojaa. Toinen heistä on avomieheni mummo Aune Hynninen ja toinen äitini Aila Laamanen. Tiesin, että he molemmat ovat neuloneet paljon sukkia ja halusin tietää tarkemmin, miten juuri he tekevät sukat. Aune edustaa ns. vanhaa sukanneuloja polvea, sillä hän on jo 73-vuotias ja Aila on taas suurten ikäluokkien edustaja, ikää hänellä 48 vuotta.

Aune kertoi oppineensa sukan neulomisen jo 12 vuotiaana omalta äidiltään ja perusmalli on kestänyt samana koko ajan. Nykyisin hän neuloo lyhytvartisia sukkia mutta pitkään neulontauraan mahtuu myös aika, jolloin omille lapsille piti neuloa pitkiä sukkia, jotka kiinnitettiin sukkanauhoilla. Myös savottamiesten sukat olivat kunnon pitkävartisia saapassukkia. Materiaali oli Aennenvanhaan@ omista lampaista saatua villalankaa ja täten väritkin olivat tummia tai vaaleita harmaita. Aune kertoi neulovansa noin 15 paria sukkia vuoteen ja neulominen on pääasiassa syksy- ja talvi-iltojen harraste. Laskeskelimme yhdessä, että kuinkahan monet sukat sitä on tullutkaan neulottua kaikkiaan ja pääsimme lukuun, joka lähenteli noin tuhatta paria. Aune pitää ohuista metallista puikoista (nro 2) ja nykyisin materiaalina on 7 veljestä langat. Sukat on edelleenkin väritykseltään harmaapohjaisia, mutta värilliset raidat on suosikkikuvioita.

Aila kertoi oppineensa sukkien neulonnan kansakoulussa. Ensimmäiset hänen neulomansa sukat oli lasten villasukat pikkuveljelle. Aila oli silloin noin 10 vuotias ja neljännellä luokalla kansakoulussa. Nykyisin Aila neuloo sukkia pääasiassa talvisaikaan ja kohteena on omat lapset ja tutut, sekä aikuiset, että lapset. Kiihkeimmillään Aila kertoo tehneensä noin 15 - 20 paria sukkia talven aikana erilaisiin myyjäisiin ja arpajaisiin. Sukkien pääväri on Ailan töissä harmaa ja sitä piristetään erilaisilla kirkkailla väreillä. 7 veljestä on mieluinen lanka sukkiin, mutta erilaisista lankakerien lopuistakin tulee neulottua ainakin raitoja sukkiin.

Seuraavassa esittelen Aunen ja Ailan perussukkaohjeet, sillä ne olivat myös osaltaan innoittamassa minua löytämään tavan, jolla tein omat sukkani.


Aunen sukat:
Neuletiheys: 26 s = 10 cm ja 34 krs = 10 cm.
Naiset: 52 silmukkaa puikoilla (12, 14, 12, 14)
Miehet 68 silmukkaa puikoilla (18, 18, 18, 18)
Silmukat luodaan ristikkäin ja jaetaan heti luomisen jälkeen neljälle puikolle.
Ohjeessa on silmukkamäärät naisen sukan mukaan!!

Varsi:
Neulotaan joustinneuletta 2 o ja 2 n noin 13-15 cm.

Kantalappu:
Neulotaan 1. ja 4. puikon silmukoilla, lisäksi 2. puikolta siirretään 1. puikolle kaksi silmukkaa. Kantalapun silmukkamäärä on siis yhteensä 28. Näillä silmukoilla neulotaan vahvistettua neuletta siten, että oikealla puolella toistetaan neulomatta, neulotaan ja nurjalla puolella kaikki silmukat neulotaan nurin. Kerroksien aloitussilmukat nostetaan neulomatta. Kantalapun on oltava tarpeeksi korkea, ainakin yhtä monta kerrosta kuin on silmukoita puikoilla.

Kantapohjan kavennukset:
Silmukat jaetaan kolmeen osaan siten, että keskellä on 12 s ja sivuilla 8 s ja 8 s. Näistä silmukoista kavennetaan oikealla puolella takareunoista oikein yhteen ja nurjalla puolella nurin yhteen. Kantapohja on valmis, kun jäljellä on vain keskellä olleet 12 silmukkaa.

Terän kavennus:
Kantalapun reunasta nostetaan puikoille 14 silmukkaa ja ne kavennetaan joka toisella kerroksella kunnes puikoilla on alkuperäinen määrä silmukoita. Kavennukset tehdään 1. lopussa ja 4. puikon alussa.

Sileä osa:
Sileää osaa neulotaan halutun pituiseksi jalan koon mukaan. Pituus tulee kuitenkin olla vähintään pikkuvarpaan alkuun saakka.

Kärkikavennus:
Jokaisen puikon alussa kavennetaan 2 oikein yhteen joka toisella kerroksella. Kun puikoilla on jäljellä 24 silmukka (6/puikko) kavennetaan tästä lähtien jokaisella kerroksella. Kun jäljellä on kaksi silmukkaa puikollaan, niin lanka vedetään silmukoiden läpi ja päätellään.


Ailan sukat:
Naiset: 48 silmukkaa puikoilla (12, 12, 12, 12)
Miehet 64 silmukkaa puikoilla (16, 18, 16, 18)
Silmukat luodaan ristikkäin ja jaetaan heti luomisen jälkeen neljälle puikolle.

Varsi:
Varsi ja sen kuviointi on vaihdellut mielen ja innostuksen mukaan. Toisissa sukissa Aila neuloo vain 2-3 cm joustinta ja aloittaa sitten sileän varsiosan . Sileä varsineule voi olla raidallinen tai sitten kuvioneuletta. Sukkien varret voivat olla myös kokonaan joustinta ja silloin varren pituus on n.10-20 cm.

Kantalappu:
Neulotaan 1. Ja 4. puikon silmukoilla, silmukkamäärä on siis yhteensä 24. Näillä silmukoilla neulotaan vahvistettua neuletta siten, että nurjalla puolella toistetaan neulomatta, neulotaan ja oikealla puolella kaikki silmukat neulotaan oikein. Reunasilmukan Aila neuloo aina oikein.

Kantapohjan kavennukset:
Silmukat jaetaan kolmeen osaan siten, että keskellä on 10 s ja sivuilla 7 s ja 7 s. Näistä silmukoista kavennetaan oikealla puolella takareunoista oikein yhteen ja nurjalla puolella nurin yhteen. Kantapohja on valmis, kun jäljellä on vain keskellä olleet 10 silmukkaa.

Terän kavennus:
Kantalapun reunasta nostetaan puikoille 11 silmukkaa ja ne kavennetaan joka toisella kerroksella kunnes puikoilla on alkuperäinen määrä silmukoita. Kavennukset tehdään 1. lopussa ja 4. puikon alussa.

Sileä osa:
Sileää osaa neulotaan halutun pituiseksi jalan koon mukaan. Sukan pituuden määrittämiseksi Aila käyttää apuna omaa jalkaansa tai puikkoa. Pituuden oppii kuulemma määrittämään silmämääräisestikin ja aina olisi parempi, jos sukkaa pääsisi sovittamaan tulevan omistajansa jalkaan.

Kärkikavennus:
Jokaisen puikon lopussa Aila kaventaa 2 oikein yhteen joka toisella kerroksella. Kun käki halutaan kaventuvan lopussa nopeammin jätetään välikerrokset pois ja kavennetaan joka kerroksella. Lanka vedetään loppujen 8 silmukan läpi ja langat päätellään.

Huomasin, että perussukat valmistuu hyvin samantapaisesti kahden eri ihmisen käsissä. Kummallakin heistä on omia mieltymyksiä ja tottumuksia tehdä joku sukan kohta tietyllä tavalla. Sukan teko oli myös kummallakin niin automatisoitunut, että heidän täytyi oikein miettiä miten jonkun tietyn kohdan tekevät, kun kysyin sitä. AEi tuollaista ajatella, se vaan tehdään.@: sanoi Aune monesti haastattelun kuluessa.

Tutustuessani kahden eri ikäpolven sukan tekoon aloin myös miettiä onko neulontataito tärkeä. Yleensäkin sukkien neulomisesta ja kyseisen taidon tarpeellisuudesta olen sitä mieltä, että myös nuorten tulisi osata tämä taito. Tosiasiahan on se, että ne mummot Ajoilta saa aina joululahjaksi villasukat@ eivät ole ikuisia ja käsityöntekotaitojen säilyttämiseksi jokaisen tulisi osata neuloa sukat. Villasukat ovat myös erittäin lämpimät ja ehdottomat Suomessa talven pakkasilla.


Millaiset olisivat minun sukkani?!
Innostuneena siitä miten sukan eri kohtia voi soveltaa monella persoonallisella tyylillä aloin miettiä omia tulevia villasukkiani. Minulla oli aiempaa kokemusta sukkien neulomisesta peruskoulun kuudennelta luokalta ja aikaa tuosta koitoksesta oli kulunut jo 12 vuotta. Siispä olin täysin Aummikko@ sukanneuloja. Löysin aikaisemmat valmistamani sukat äitini arkistoista ja aluksi minulla kävi mielessä ajatus valmistaa samanlaiset sukat, kuin mitä edelliset olivat. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, sillä minullahan oli jo yhdet sellaiset sukat ja lisäksi en uskaltanut ottaa riskiä, että Akehitys ei olisikaan mennyt eteenpäin@ 12 vuoden aikana.

Päätin pysytellä sukan perusmallissa, koska minulla ei ollut paljon kokemusta sukkien tekemisestä ja halusin käydä sukkien tekemisen vaihe vaiheelta läpi myös siinä mielessä, että minä joskus olisin opettamassa sukkien neulomista!!! Lisäksi minulla oli tarve kauniisiin perusvillasukkiin Hakiessani ideoita ja tutustuessani aiheeseen selailin erilaisia sukka- ja neulontakirjoja kirjastosta mm. Mitronen, Nieminen: @Suomalainen sukkakirja@ ja Reimi-Orsa AVillasta Vilun varalle@ jne. Lisäksi tutustuin internetin kautta osoitteesta http://top.tkukoulu.fi/~minasofi/sukkaohj.html löytyneeseen sukan ohjeeseen.

Idea ei kuitenkaan missään vaiheessa ehtinyt paperille saakka vaan se ikään kuin kypsyi aivoissani ja tavallaan myös tehdessäni eri sukan osia kokeilin samalla erilaisia tapoja.

Langanvalinta
Omaa neuletyötäni aloittaessa kokeilin ensin Novitan Nalle lankaa, mutta koska neulekäsialani on suhteellisen tiukka, niin olisin tarvinnut paljon silmukoita puikoille. Siispä päädyin Novitan 7 veljestä lankaan. 7 veljestä on lanka, jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia ja se on konepesun kestävää. Vyötteessä suositellaan puikkojen paksuudeksi 4, mutta sukkapuikoissa päädyin puikkoihin numero 22. Tein mallitilkun ja suunnittelin sen avulla kuinka paljon tarvitsen silmukoita omiin sukkiini. Päädyin siihen, että tarvitsen 48 silmukkaa siis 12 s per puikko.

Sukkien kuvioinnin ja lankojen värien kanssa olikin ongelmia. Mietin kaikenlaisia yksinkertaisia kirjoneulemalleja, mutta en saanut niitä asettumaan mieleisekseni ja niinpä ne kokeilut purkautuivat kerta toisensa jälkeen lankakoriini. Sitten se valkeni: RAIDAT!! Seuraava kysymys olikin sitten miten raidoittaisin sukkani. Niinpä katselin kirjoja ja Suomalaisen sukkakirjan kannessa se sitten oli, sellainen raidoitus, jossa silmäni lepäsi. Tarvitsin kolmea väriä ja pohjaväriksi valitsin sinisen ja raitavärit sitten valkoinen ja harmaa. Näillä värillä sain aikaan mieleiseni pirteän ja toimivan kokonaisuuden.

Varsi
Lankatekniikat kurssilla esiin tullut italialainen aloitus ja silmukoiden luominen olivat iskostuneet päähäni ja niinpä aluksi loin 48 s italialaisella luomismenetelmällä ja tein italialaisen aloituksen. Italialainen aloitus sopii myös 2 o, 2 n joustinneuleeseen, joten neuloin 2 o, 2 n joustinneuletta 7 krs ja aloitin sitten sileän varren raidoituksen. A4 krs harmaata, 2 krs sinistä , 4 krs valkoista, 2 krs sinistä@ A...@ toistetaan kaksi kertaa tai kunnes varsi on halutun pituinen. Värin vaihtamiseen raidoissa löysin Hanna Jaacksin ANyt neulomaan!@- kirjasta vinkin (s.146), jonka avulla värinvaihtokohtaan ei jäisi niin suurta Aporrasta@ vaan se olisi huomaamattomampi. AVärinvaihtokohdassa otetaan ensin langankierto puikolle uudella värillä, ennen kuin neulotaan ensimmäinen silmukka. Seuraavalla kerroksella tämä langankierto päästetään puikolta ja ensimmäisen silmukan alapuolella oleva silmukka neulotaan oikein@. Tein tällä tavalla värinvaihdot sukissani.

Kantalappu
Kantalapun neuloin sinisellä langalla ja käytössä oli 1. ja 4. puikon silmukat, yhteensä 24 silmukkaa. Tein ns. vahvistetun kantapään eli neuloin nurjalla puolella nurin neulomatta, nurin neuloen ja oikealla puolella kaikki silmukat oikein. Reunasilmukat nostin neulomatta, sekä oikealla, että vasemmalla puolella.

Kantapohja
Kantapohjan kavennuksia varten yleensä sukka-ohjeissa neuvotaan jakamaan silmukat kolmeen osaan (esim. Hanna Jaacks: @Nyt neulomaan!@ s. 148) ja teinkin näin yhden kerran kantalapussani. Mielestäni kantapohja jää näin liian kapeaksi ja niinpä purin ja jaoin silmukat äitini neuletapaa noudattaen eli 7 s, 10 s, 7 s. Kavennukset tein siten, että ensin oikein 7 s + 9 s ja 10. ja viimeisen ryhmän ensimmäinen takareunoistaan oikein yhteen. Sitten työn kääntö ja nurjalla edelleen vahvistettua neulosta niinkauan, että voidaan yhdistää keskiosan viimeinen ja ensimmäisenryhmän viimeinen nurinyhteen. Työ käännetään ja jatketaan silmukoisen kaventamista niin kauan, että sivuryhman silmukat on kavennettu pois ja jäljellä on keskiryhmän 10 silmukkaa.

Terän kiila
Kantalapun reunasta poimin neuloen 14 silmukkaa kummastakin laidasta. Päädyin siihen, että otan silmukat suoraan harmaalla langalla puikolle, sillä silloin sain ehjät silmukat ja kantalapun reunassa olevat silmukat eivät venyneet ja tulleet reiällisen näköiseksi. Mielestäni kantalapun reunasta tuli todella siisti, kun tein näin. Tässä vaiheessa jouduin ottamaan kuudennen puikon käyttöön, sillä mielestäni värinvaihto ja puikon alku ei jotenkin onnistunut minulta. Siispä minulla oli viisi puikkoa, joilla oli silmukoita 10 (kantapohjan silmukat), 14 (kantalapun reunasta), 12, 12 ja 14 (kantalapun toinenreuna). Kerroksen alku ja värinvaihtokohta olivat kantapohjan silmukoiden keskellä. Yhteensä minulla oli siis puikoilla nyt 62 silmukkaa. Kavennukset tein jokatoisella kerroksella toisen puikon lopussa oikein yhteen neulomalla ja viidennen puikon alussa ylivetokavennuksella. Kavennuksia tuli yhteensä seitsämän. Raidoitus jatkui koko ajan alkaen harmaalla samoin kuin varressa.

Sileä osa
Sileän osan alussa olin palannut taas viiteen puikkoon, joten jokaisella puikolla oli 12 s, eli sama luku kuin alussakin. Sileää osa jatkoin niin pitkälle, että pikkuvarpaani meni peittoon. Raidoitus jatkui kokoajan samana.

Kärki kavennus
Kärjen kavennus ja raidoitus ei meinannut aluksi osua millään mieleisekseni. Siispä purin ja kokeilin ja vihdoin päädynin lopulliseen työssäni näkyvään ratkaisuun. Tein ensimmäiset kavennukset jo harmaalla kerroksella. Loppuosa sukasta on taas sininen ja näin sukan kokonaisuus tulee hyväksi. Kavennuskerrosten väliin tulee välikerroksia oikein neuloen aina niin monta kun kerroksilla on Avapaita silmukoita@. Siis 12 s puikolla, 4 o, 5. ja 6. oikein yhteen, 4 o, 11. ja 12. oikein yhteen. Välikerroksia tulee siis neljä. Näin jatketaan ja syntyy kahdeksan säteen sädekavennus. Kun puikoilla on enää yhteensä 8 silmukkaa vedetään lanka näiden silmukoiden läpi ja päätellään se.

Viimeistely
Päättelin langat ja tasoittelin värinvaihtokohdissa silmukoita, että ne jäivät oikealle puolelle mahdollisimman siistin näköisesti.

Yhteenveto ja pohdintaa neulontatyöstäni
Mielestäni neulontatyöni onnistui hyvin ja olen tyytyväinen sukkiini. Valmiita sukkia katsellessani huomasin, että varren joustinneuleosalla ei ole juurikaan käytännön merkitystä. Vaihtoehtona olisin voinut tehdä alkuun ns. pykäreunan reikäneulekerroksen avulla ja näin joustin olisi jäänyt kokonaan pois ja sukat olisivat olleet kokonaan sileät. Ehkä seuraavissa sukissa olen tässäkin asiassa fiksumpi. Jos olisin tehnyt joustinneuleella koko varren olisin luultavasti tarvinnut puikoille muutaman silmukan enemmän. Toisaalta joustinneule pitempänä olisi varmaan aikaansaanut joustavan varren.

Raidoitus on mielestäni pirteä ja värien sommittelu sukkaani onnistui. Olen myös tyytyväinen siihen, että valitsin sukka-aiheen ja sain perehtyä äitini ja avomieheni mummon sukan neulomiseen. Kaikista eniten ehkä kuitenkin minua ilahdutti miten kivuttomasti loppujen lopuksi tartuin puikkoihin ja sain sukkani aikaiseksi. Edellisten sukkien neulomisesta oli kulunut kuitenkin jo paljon aikaa ja ilokseni huomasin, että kehitystäkin oli tapahtunut joissakin kohdin. Sukkien neulominen onnistui todella nopeasti ja huomasin monesti jääneeni koukkuun neulomiseen ja istuvani olohuoneessa ajatellen: -Vielä tämä kerros.... tai - Kantalappu loppuun ja sitten vasta nukkumaan....

Olen myös ylpeä siitä, että omalta osaltani voin sanoa, että osaan neuloa sukat. Tehdessäni sukkia itselleni olen myös saanut tilauksiaja toiveita että mahdollisesti valmistaisin joululahjoiksi sukkia mm. poikaystävälleni ja veljilleni. Ehkä minusta tulee se seuraava mummo, joka neuloo tutuille sukkia joululahjoiksi ja muutenkin ilahduttaa uusilla sukilla talven lähestyessä. Ja tarkemmin ajatellen.... Olen ylpeä taidostani!!!


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!