Taustaa

Joutsenon revinnäinen on vanha kirjontatekniikka, joka on saanut nimensä Joutsenon pitäjän mukaan. Nykyisin kaupunkina tunnettu Joutseno sijaitsee Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla. Karjalan alueella revinnäisestä käytettiin nimitystä nyhännäiskirjonta. Revinnäistä on perinteisesti esiintynyt Joutsenon naisen kansallispuvun esiliinassa. Revinnäistä löytyy erilaisina muunnoksina myös huivien reunakoristeissa ja vanhoissa karjalaisissa kapiotekstiileissä, kuten käspaikoissa sekä hurstisten rannoissa eli lakanan pitkissä reunoissa. Joutsenon revinnäisellä kokonaisvaikutelma on ”voimakkaampi” olemus kuin käspaikkojen revinnäisissä.

Joutsenon naisen kansallispuvun esiliinan revinnäisen juuret johtavat kauas historiaan. Joutsenolaiset tytöt ovat ommelleet esiliinoihinsa revinnäisiä jo vuosisatojen ajan. Tulentallojain tarinoissa kerrotaan jo pienten tyttöjen opetelleen revinnäisen ompelua salotuvilla ja paimenessa ollessaan. Morsiamet ompelivat itse esiliinansa, joka oli suurelta osaltaan revinnäisellä koristeltu. Oma esiliina olikin ennen kaikkea morsianten käsityötaidon näyte. Vanhimmat joutsenolaiset esiliinat ovat peräisin jo 1600-luvulta. Naisen kansallispuku on säilynyt samana kuin se oli 1800- luvun joutsenolaisen naisen käyttämänä. Joutsenon perinnekäsityö on arvostettu myös maailmalla. Naisen kansallispuvun esiliinan koristeena oleva revinnäinen palkittiin 1912 Pariisin maailmannäyttelyssä kultamitalilla. Puku on ollut lisäksi edustettuna sekä Barcelonassa (ainoana suomalaisena pukuna) että Venäjällä. Nykyisin revinnäistä käytetään esiliinan lisäksi lähinnä liinojen koristeluun. Puku kokonaisuudessaan on esillä Joutsenon pitäjäntupa-museossa.

Joutsenon revinnäinen kuuluu ns. vahvistamattomiin ristikkorevinnäisiin. Ristikkorevinnäisiksi kutsutaan niitä revinnäistyyppejä, joissa kankaasta puretaan lankoja ristikon koristelua varten, eli ommellaan puretulle pohjalle. Tunnusomaista tämän tyyppiselle revinnäiselle on revinnäisreikinen väliin jäävät kangasneliöt ja pujotellen vahvistetut lankapylväät. Revinnäisruudun keskustaa koristaa sidepistoristikko.

Revinnäinen ommellaan yleensä palttinasidoksiselle pellavakankaalle tai pellava/puuvillakankaalle samanvärisellä ja kankaan lankojen paksuisella, taipuisalla pellavalangalla. Joutsenon revinnäinen on alun perin ommeltu luonnonvalkoisena, mutta myöhemmin revinnäisen väri muuttui tummansiniseksi, jollaisena se edelleenkin valmistetaan. Liinoissa käytetään pääasiallisesti luonnonväristä pellavakangasta ja – lankaa.

Venäläisvaikutteisissa pellavapohjaisissa Joutsenon ristikkorevinnäisissä pylväiden ompeluun on käytetty värillisiä villalankoja, kuten punaista ja keltaista.

Lähteet:

  • Aydemir, J, Opas, H, Ralli, U, Snock, A & Toivanen, P (toim.) Käden taidot. 2003, 2/91–92. WEILIN+GÖÖS
  • Lakkala, A-S. 2005. Perinnekäsityö koulukäsityössä. Joutsenon revinnäinen perinteisen käsityön taidonnäytteenä. Käsityötieteen proseminaarityö. Joensuun yliopisto.
  • Seppälä, M-L & Mikkilä, K. 1981. Suomalainen revinnäiskirja. Perinteistä ja uutta, sivut 8, 80. WSOY: Porvoo.
  • Vuori, P (toim.) 1979. Tulentallojain tarinoita, sivut 42, 44. Kotiseutuyhdistyksen julkaisu nro 1. Etelä-Saimaan Kustannus: Lappeenranta

Joutsenon ristikkorevinnäinen


Revinnäisruudukot ja reunan pakotettu reikäommel

Katso yksityiskohtainen ompeluohje kirjasta Käden taidot 2 / kirjonta / Suomalainen revinnäisperinne, s 91–92.


Revinnäisliina koulukäsityössä

Revinnäisliinalla on merkittävä osuus joutsenolaisten tyttöjen elämässä. Perinteisen käsityötekniikan osaaminen on kuulunut tyttöjen käsityötaitoihin. Huoli revinnäistaidon säilymisestä edesauttoi sen mukaan ottamista koulun käsityön opetukseen. Kustannussyistä suuritöinen esiliina vaihtui pieneen revinnäisliinaan, jossa reunoja koristaa ns. pakotettu reikäommelrivi. Revinnäistyö on ollut mukana koulukäsityössä jo Joutsenon yhteiskoulun perustamisesta vuodesta 1955 lähtien. Joutsenon revinnäinen on nykyisin osana 7. luokan tyttöjen käsityönopetusta ja lähes nykymuodossaan liinaa on valmistettu Joutsenon yläkoululla 1970-luvulta lähtien. Revinnäisliinaa voidaan pitää joutsenolaisten tyttöjen taidonnäytteenä.

Lähteet:

  • Lakkala, A-S. 2005. Perinnekäsityö koulukäsityössä. Joutsenon revinnäinen perinteisen käsityön taidonnäytteenä. Käsityötieteen proseminaarityö. Joensuun yliopisto.


Valkoinen revinnäisliina 1990-luvulta, 7-luokan tytön valmistama


Revinnäisliina 1970-luvulta, valmistettu kotiteollisuuskoulussa


Revinnäisen juuret maailmalla

Perimätiedon mukaan revinnäistä käyttivät jo muinaiset kreikkalaiset pukujensa koristeena. Revinnäisen juuret johtaisivat kuitenkin n. 900 - 1000-luvun Egyptiin. Revinnäisompelu yleistyi vasta joskus 1700–1800- lukujen taitteessa. Joutsenon revinnäinen poikkeaa muista revinnäisistä. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä tämä revinnäistyyppi on tullut Suomeen.

Samanhenkistä revinnäistä voidaan löytää muualta maailmalta, kuten esimerkiksi Norjasta, Kyprokselta ja Tanskassa. Norjalainen valkokirjonta eli ns. Hardanger-kirjonta muistuttaa lähinnä meidän Joutsenon revinnäistä. Revinnäisen kuvioinnissa korostuu Joutsenon revinnäisen kaltaiset geometriset kuviot, kuten neliöt. Hardanger-kirjonta on nimetty Norjan Hardangervuonon mukaan, jossa sitä perinteisesti on ommeltu.

Näin voidaan olettaa Joutsenon revinnäisen juurten johtavan Norjalaiseen valkokirjontaan.


Revinnäiskirjonnan oppimateriaalia tukevia tehtäviä:
Revinnäiskirjonta-tehtävät pdf
(Käyttö vaatii opetuslisenssin.)


Julkaistu 2007
Päivitetty 3/2017


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!