KORISTERYIJY – TAIDERYIJY

Ryijy muovautui 1700-luvun aikana sellaiseksi, kuin me sen nykyään käsitämme, koristeryijyjen ilmestyessä kotien seinille.

Alkuvaiheessaan ryijytaide sai vaikutteita suurista kulttuurityyleistä kuten renessanssista ja rokokoosta. Jokainen ryijy oli kuitenkin oma yksilönsä, sillä ne kudottiin paljolti muistinpohjalta jäljitellen jotain nähtyä tai aivan uutta luoden.

Kansanomaisen ryijyn loistoaikaa oli 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli. 1800-luvun puolivälissä alkoi ryijytuotanto taantua. Syynä oli teollinen vallankumous, joka mahdollisti halpojen tehdastuotteiden ilmestymisen markkinoille.

Teollistuminen koettiin niin voimakkaasti, että syntyi vastareaktioita. Yksi tällainen oli Suomen Käsityön Ystävien perustaminen vuonna 1879 edistämään suomalaista käsityötä ja jalostamaan sitä isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan.

Lähestyttäessä 1800-luvun loppua alkoivat kansallisromanttiset piirteet leimata ryijyjä. Kansanomaisten ryijyjen innoittama suuntaus joutui väistymään 1920-luvun lopussa ajan tyylivirtausten kubismin ja funktionalismin tieltä. Koristelun sijaan ryijyn pinta koostui jyrkästi rajatuista nelikulmioista. Värit kirkastuivat ja ryijy saattoi koostua vain yhdestä väristä erisävyisinä kenttinä.

1930-luvulla ryijytaide koki muodonmuutoksen. Luovuttiin yksityiskohtaisesta sommittelusta ja siirryttiin vapaampaan maalaukselliseen tyyliin. Uranuurtajana toimi Impi Sotavalta, joka ensimmäisenä alkoi käyttää pehmeitten värisävyjen tekniikkaa ja jonka laajassa tuotannossa myös valööriryijyllä on merkittävä sija. Samaan pyrki Eva Brummer uudella toteutustavalla. Hän antoi ryijyluonnoksensa ja valitsemansa langat kutojalle ja pyysi tätä tekemään niistä ryijyn – ilman ruutupiirrosta.

NYKYPÄIVÄNÄ RYIJY ON TAIDETEOS, JOKA ELÄÄ PERINTEEN JA NYKYHETKEN VUOROVAIKUTUKSESSA

Hyvänä esimerkkinä perinteen ja nykyhetken kohtaamisesta ovat Johanna Vuorisen ryijyt, joissa yhdistyvät perinteinen ryijynkudonta ja valokuituteknologia.

Nykypäivän ryijyjä suunnittelevista taiteilijoista mainittakoon lisäksi Ritva Puotila, Eva Brummer, Timo Sarpaneva, Sirkka Könönen, Nina Nisonen, Johanna Suonpää, Mari Nurminen, Jarkko Kallio, Annukka Mikkola ja Immi Halsti.

Em. taiteilijoiden ryijyjä oli esillä Suomen Käsityön Ystävien 125-vuotisjuhlaan liittyneessä Ryijy ajassa näyttelyssä, Raision taidemuseo 2.4.-31.5.2004.
Näyttely esitteli suomalaisen ryijyn historiaa aina 1700-luvulta tähän päivään. Näyttelyssä oli esillä Suomen Käsityön Ystävien uusimpia ryijyjä aivan viime vuosilta sekä 1950- ja 1960-luvun taideryijyjä. Ryijyn pitkästä perinteestä ja käytöstä kertoivat Turun saariston veneryijyt, ryijyt 1700- ja 1800-luvuilta sekä Raision seurakunnan vihkiryijy 1900-luvun alkupuolelta.

immi_halsti_janiskallio

Immi Halsti: ”Jäniskallio” 110 x 110 cm, 2002

nina_nisonen_kiertoradat

Nina Nisonen: ”Kiertoradat I” 76 x 80 cm, 2001

sinilinnut_pieni

Sirkka Könönen: ”Sinilinnut”, 125 x 174 cm, 2001

Teksti: museoamanuenssi Mika Törmä, Raision taidemuseo 2004
Kuvat: Suomen Käsityön Ystävät SKY


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!