Tervetuloa kaavojen ja kankaiden maailmaan! Tämä sivu on tarkoitettu lähinnä kouluopetuksen tueksi.

Sivulla kerrotaan ompelemalla valmistettavien vaatteiden alkuvaiheista, kaavojen asettelusta ja leikkuusta. Sivulla on tekstiä, kuvia ja videota.


TYÖVÄLINEET


LANGANSUUNTA

Langansuunnalla tarkoitetaan yleensä kudotun kankaan loimilankojen, joskus myös kudelankojen suuntaa. Neuloksessa langansuunta on silmukkajonon suuntainen. Langansuunta merkitään kaavassa joko nuoliviivamerkillä tai lyhenteellä LS. Langansuunta kankaassa määritellään hulpioreunasta mittaamalla.

Kudotun kankaan langansuunta Neuloksen langansuunta

 
Näissä esimerkeissä langansuunta kulkee kohtisuoraan ylhäältä alaspäin keskellä edessä ja keskellä hihaa:

  


HULPIO

  • Hulpio on kankaan loimen suuntainen purkautumaton reuna.
  • Langansuunta kankaassa määritellään hulpioreunasta mittaamalla.
  • Hulpioreuna voi olla liimareunainen (neulos) tai siinä voi olla kutomakoneen jättämiä pieniä reikiä.

  


KANKAAN ESIKÄSITTELY

  • On tärkeää tietää, mistä materialista kangas on valmistettu.
  • Kankaat ja neuleet on valmistettu langoista, jotka puolestaan on tehty kuiduista. Eri kuiduilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat mm. kutistuvuuteen, rypistyvyyteen, lujuuteen sekä lämmön ja värien kestävyyteen.
  • Valmistaessasi vaatteen luonnonmateriaalista (pellava, puuvilla, silkki, villa) on hyvä kutistaa kangas. Kuiduista myös johtuu, että esimerkiksi pellavakangas rypistyy huomattavasti enemmän kuin polyesterikangas.

Kankaan kutistaminen:


Höyrysilitys

Silityslämpötila valitaan kankaan materiaalin mukaan.
 

Pesu tai kastelu

Kankaan voi kutistaa joko upottamalla veteen tai pesemällä pesukoneessa.

 Puuvilla https://punomo.fi/materiaalitieto/tekstiilikuidut/luonnonkuidut/tuhatjalkaisen-tarinat-seikkailu-puuvillatehtaalla/
 Pellava https://punomo.fi/materiaalitieto/tekstiilikuidut/luonnonkuidut/tuhatjalkaisen-tarinat-pellavapaiva/
 Silkki https://punomo.fi/materiaalitieto/tekstiilikuidut/luonnonkuidut/tuhatjalkaisen-tarinat-touho-ja-silkkitoukka/
 Villa https://punomo.fi/materiaalitieto/tekstiilikuidut/luonnonkuidut/tuhatjalkaisen-tarinat-touhon-villasukat/
 Viskoosi Tietoa tekstiilikuiduista
 Polyesteri Tietoa tekstiilikuiduista
 Akryyli Tietoa tekstiilikuiduista
 Polyamidi Tietoa tekstiilikuiduista

KAAVOJEN ASETTELU JA LEIKKUU

Videolla näet kaavojen asettelu- ja leikkuutyövaiheet kokonaisuudessaan. Noin 12 min.

                          

Videolla leikataan tavallinen T-paita, jossa on etu- ja takakappale sekä pitkät hihat. Pääntiellä on päärme, samoin hihansuut ja helma on päärmätty.


ALKUVALMISTELU

Silitä kangas ennen kaavojen asettelua. Valitse silityslämpötila kankaan mukaan.


KANKAAN TARKASTELU

Kankaan pintarakenne ja kuviointi saattavat vaikuttaa kaavojen asetteluun:

1) Nukkapintainen kangas
- Aseta kappaleet samansuuntaisesti (pitkittäisleikkuu), jotta kankaan sävy säilyy yhdenmukaisena valmiissa vaatteessa.
- Huomioi sametissa, että nukka asettuu alhaalta ylöspäin (syvempi väri).
  

2) Yhdensuuntainen kuviointi
- Aseta kappaleet kankaalle samansuuntaisesti (pitkittäisleikkuu), jotta kuviointi on yhdenmukainen valmiissa vaatteessa.

3) Raidat ja ruudut
- Aseta kuviot kohdakkain sivusaumoissa.
  

Näiden kankaiden kuviointia ei tarvitse huomioida asettelussa:
  


KANKAAN TAITTAMINEN

Taita kangas kaksinkerroin nurja puoli päällepäin, jotta mahdolliset merkinnät jäävät nurjalle puolelle. Pidä huoli siitä, että kangas ei kierrä.

Kaavanosat vaikuttavat kankaan taittamiseen

1) Kangas voidaan taittaa hulpioreunat päällekkäin 2) Kangas voidaan taittaa hulpioreunat vastakkain tai ainakin samansuuntaisesti (kapeat kaavanosat)

LEIKKUUSUUNNITELMA JA KAAVOJEN ASETTELU

  • Tarkista, että sinulla on kaikki kaavoihin kuuluvat kappaleet ja että olet kutistanut kankaan etukäteen.
  • Tarkista myös, että saat kaikki kaavanosat kankaasta. Aloita asettelu isoimmista kaavoista. Pyri säästämään kangasta: asettele kaavat siten, että hukkapaloja jää mahdollisimman vähän.

  

  • Muista jättää sauma- ja päärmevaroille tilaa kaavojen väliin.
  • Asettele kaavat langansuuntamerkkien (LS tai nuoliviiva kaavassa) mukaisesti. Tarkista kaavojen oikea asento mittaamalla, että langansuuntaviiva on hulpion kanssa samansuuntainen: mittaa viivan etäisyys hulpiosta kahdesta kohdasta.

  

  •   Kiinnitä kaavat nuppineuloilla kankaalle. Tarkista, että neulat menevät molempien kankaiden läpi.

  

  • Tarkista leikkuusuunnitelma ennen leikkuuta.

SAUMANVARAT JA LEIKKAAMINEN

1) Saumanvarojen piirtäminen:
- Tarvitset kangas- eli räätälinliidun tai merkkauskynän, mitan ja mittaliisan.
- Mittaa ja piirrä tarvittavat sauma- ja päärmevarat kankaalle.

  

2) Leikkaaminen:
- Leikkaa kangassaksilla. Pyri siistiin ja tarkkaan leikkuujälkeen.

  


KAAVAMERKIT KANKAALLE

1) Kohdistusmerkkien eli hakkien merkitseminen kankaalle:
- Hakki leikataan saksien kärjillä saumanvaraan.
- Muista, että hakki on pienen pieni!

  

2) Muiden kaavamerkintöjen jäljentäminen kankaalle:
- Jäljennä kaavamerkinnät jäljentämispaperin ja -kiekon avulla kankaan toiselle puolelle.

  


 TÄRKEITÄ TERMEJÄ
 Hakki Saksilla kangaskappaleisiin leikattu parin millin mittainen lovi, joka tehdään kaavojen kohdistusmerkkien mukaan myöhempää ompeluvaihetta helpottamaan.
 Hulpio Kankaan loimen suuntainen, purkautumaton reuna.
 KE = keskietu Ilmoittaa vaatteen keskiviivan (henkilön nenän kohdalta kohtisuoraan alas).
 KT = keskitaka Ilmoittaa vaatteen keskiviivan takana (henkilön selkärangan mukaisesti).
 Kudelangat Kankaan leveyssuuntaiset langat
 Kuosi Kankaan kuviointi
 Loimilangat Kankaan pituussuuntaiset langat

 LS =
 langansuunta

Kaava tulee asettaa kankaalle siten, että langansuuntamerkit ovat hulpioiden suuntaisesti ts. kankaan loimilankojen suunnassa. Joskus langansuunta voi myös olla kudelankojen suuntaisesti. Tämä on tärkeää, jotta vaate laskeutuisi kauniisti.
 NP Nurja puoli
 OP Oikea puoli
 Päärmevara Kaavojen ulkopuolelle jätettävä vaihtelevan levyinen taitevara. Tarvitaan esim. hihansuussa, lahkeen suussa ja helmassa.
 Saumanvara Kaavojen ulkopuolelle jätettävä 0,5-3 cm:n levyinen ompeluvara.
 Taite 1) Merkintänä kaavan reunalla tarkoittaa, että kaava asetetaan kaksinkerroin taitetun kankaan taitereunalle. Tällaiseen kohtaan ei tule saumaa, vaan esim. puseron takakappaleesta tulee yhtenäinen.

2) Merkintänä kaavassa muualla kuin reunalla tarkoittaa, että ko. kohtaan tulee taite vasta ompeluvaiheessa. Esim. puseron etukappaleen alavaran taite.


TEHTÄVIÄ

Tässäpä sinulle ratkottavaksi vaatteiden valmistamiseen ja huoltoon liittyviä ongelmia. Voit yrittää ratkaista pulmia hankkimalla tietoa näiltä sivuilta, kirjoista, kysymällä muilta tai käymällä internetissä.

1) Helin housut
Heli on tehnyt housunsa pellavakankaasta omien mittojensa mukaan. Väljyysvaroja oli tekovaiheessa ihan riittävästi, ja kerran Heli jo käyttikin valmiiksi ommeltuja housujaan. Ensimmäisen pesun jälkeen ne eivät enää mahtuneet päälle. Mitä on tapahtunut? Voiko tilannetta vielä korjata?

2) Pirjon paituli
Pirjo sai tädiltään Teneriffan tuliaisina hauskan yöpaidan, jonka saumat tosin kiertävät vimmatusti. Mikähän mahtaa olla syynä tähän?

3) Veeran vakosametti
Veera löysi kangaskaupan tarjouskorista kauniinvärisen ja edullisen palan vakosamettia. Kaukaa viisaana Veera kutisti kankaan pesukoneessa, mutta sen jälkeen kangasta olikin 5 cm liian vähän.
Mitä sinä tekisit Veeran tilanteessa? Housut pitäisi ehdottomasti saada valmiiksi seuraavaa viikonloppua varten, eikä samaa kangasta ole enää missään.

4) Arvoitus
Tuli neiti vieraalta maalta, sillä ei ollut kuin yksi silmä ja yksi käsi ja kumminkin elätti henkensä. Mikä se on?

5) Valitse oikeat kaavat
Tässä on joukko kaavoja. Valitse niistä ne, joita tarvitaan hupparin tekemiseen

  


LÄHTEET

  • Broms, A., Järvi, P., Kaski, M-L. & Ruuskanen, K. 1990. Tekstiilitaito 7. WSOY: Porvoo.
  • Halme, H. & Vuorio, K. 1973. Iloa tekstiilityöhön. Ohjeita opettajalle. Otava: Keuruu
  • Kaivola-Bregenhøj, A.(toim.) 1977. Mikä se on? Karisto. Hämeenlinna.
  • Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Otava: Keuruu
  • Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Opettajan aineisto. Jatko-osa. Otava: Keuruu
  • Kuivinen, E., Nystén, M-L. & Ruuskanen, K. 1985. Tekstiilityö 7. WSOY: Porvoo.
  • Kuivinen, E., Nystén, M-L. & Ruuskanen, K. 1984. Tekstiilityö 8. WSOY: Porvoo.
  • Palomäki, E. & Viita, M. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Opettajan aineisto. Perusosa. Otava. Keuruu.

Tekijät:
Elisa Muhonen ja Leila Osmala
Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Tekstiilityön opettajien koulutuslinja

© 2024 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!