Ihmettelin minkähänlaista mahtaa olla Bosnian crochet eli bosnialainen virkkaus, kun tuo termi tuli sattumalta vastaan. No sehän oli helppo selvittää verkosta! Kyseessä on Dutch knitting, Shepherd's knitting (Iso-Britannia), pjoning (Norja), smygmaskvirkning tai påtning (Ruotsi), gobelinstitch (Tanska), or schaapherderssteek (Hollanti). Tai siis slip stitch technique (engl.) eli piilosilmukkavirkkaus.
Jos en ymmärtäisi vielä noista nimityksistä, mistä on kysymys, kuvat kertovat ainakin selvää kieltään. Vai kertovatko? Google-kuvahaulla +bosnian +crochet, löytyi paljon kuvia.
Nyt kun tiedän, mitä bosnialainen virkkaus on, osaan erottaa sitä esittävät kuvat kaikesta muusta mitä kuvahakuun osui. Tulipa kuitenkin tässäkin mieleen, miten helposti harhaankin voisi joutua, jos ei ole pohjatietoja eikä ole riittävän kriittinen sen suhteen mitä eteensä saa.
Muutamia vuosia sitten en vielä tunnistanut piilosilmukkavirkkausta. Olin ostanut lapaset Kustavin kädentaitajien myymälästä ja luulin, että ne oli tehty neulomalla. Silloinkin kyllä olin ihmeissäni, kun "neulos" oli minulle tuntematon... Kuin yllättäen selvisi mikä kyseessä oli: Käspaikan kurssilla Savonlinnassa Taina Karttunen teki aiheesta jutun Piilosilmukkalapaset silloiseen Käspaikkaan eli tänne nykyiseen Punomoon.
Mutta matkani verkossa jatkui edelleen bosnian crochet hakutulosten parissa. Vastaan tuli taas kiinnostava sivu, jossa ilmiselvää suomalaisasiaa, Korsnäsin villapaita! http://www.tapestrycrochet.com/blog/?cat=7 ja tekstissä lukee "The sweater below was “Knitted / crocheted at Marketta Luutonen’s first workshop in Vasa in the 80’s. This traditional sweater was made for men in the 19th century, in the 20th and 21st also for women. Nowadays they are often changed into cardigans. Note that the tapestry crochet is worked in the back loop.” Löysin siis kirjovirkkauksen, englanniksi Tapestry crochet. Sitten avasin tuolta sivulta Tapestry crochet -linkin ja päädyin Wikipediaan. Ja kas ihmettä, taas tuli suomalaisuus vastaan.
Olin jo lopettelemassa matkaani, kun vielä sattumalta päätinkin katsoa, mikä paikka tuo oikein on, missä Korsnäsin paita näkyi. Sivuston etusivulta löytyi taas tuttua juttua: Vain jokunen viikko sitten olin tilannut siellä näkyvän Carol Nortonin kirjan Tapestry Crochet...
  |
|
| Kirjovirkatut päähineet, Maija Ranta-Fleen. |
Olin kirjoittanut tätä juttua tuohon pipokuvaan asti, mutta sitten homma jäi sivuun ja ajattelin että julkaisen paremmalla ajalla. Parempi aika kohtasi nyt, kun Punomon FB-ryhmässä eräs jäsen kyseli kuvan kera, millähän tekniikalla hänen mumminsa aikanaan tekemät lapaset on tehty. Kyseessä oli piilosilmukkavirkkaus, tarkemmin vielä piilosilmukkakirjovirkkaus, ei epäilystäkään! Tässä kyseinen kuva: 
FB-ryhmässä oikea tieto löytyi melkein heti - onhan siellä mukana myös alan ammattilaisia, mm. käsityönopettajia. Silti pohdinta oli vielä vastauksen löydyttyäkin vilkasta, tähän tapaan:
- Olisko tehty äimäneulalla?
- Miten tuollaisen kuvion saa neulalla aikaiseksi..?
- Ne on virkattu piilosilmukoilla.
- Ei oo virkatut, kinnasneulalla. Tekniikka hukassa.
- Toi ensimmäinen kuva on tehty ihan virkkaamalla. Olen joskus virkannut noita. Ohje voisi löytyä ihan revontulilapanen nimellä.
- Tämä ei ole kinnasneulatekniikkaa. Revontulitossut aikanaan oli tällä tekniikalla virkattu.
- Revontulilapaset virkkaamalla.
- Ei oo virkattu, ei. Mun äiti on nähnyt, että kinnasneulalla tehty.
- On voinut nähdä kinnasneulankin, mutta tämä on ehdottomasti virkattu.
- Minustakin näyttää virkatulta, kiinteitä ketjusilmukoita ja molemmat reunat aina koukulle
- Mun äiti teki noita kans. Ja kahta lankaa vaihdellaan
- Molemmat reunat ottaen tulee hiukan erilaista.
- Ei ole kinnasneulatekniikalla tehty, tiedän koska olen itse tehnyt kinnasneulalla.
- Värikuvio ja nurja puoli paljastavat, että alkuperäiset ovat virkatut (kiinteillä silmukoilla tai mahdollisesti piilosilmukoilla). Kinnasneulatekniikalla on helppo tehdä raitoja, mutta tuollainen "revontulikuvio" on kamalan työläs, kun saa olla koko ajan vaihtamassa lankaa neulaan. Neulakinnaspinnassa on myöskin struktuurissa selkeämmät poikkiraidat.
- Valokuvasta ei ihan selviä, mutta peukalon kavennus näyttäisi siltä kuin lapaset olisi tehty ranteesta sormiin päin, kinnasneulalla on tavallisempaa aloittaa sormenpäistä ja tehdä sieltä kohti rannetta.
- Kuvion ja pinnan luonteenomaisuuden pohjalta annan ääneni virkatuille.
- Piilosilmuikoitapa tietysti! 40:ssä vuodessa "vähän" muisti pätkii!
- Äiti muistelisi, että nimenomaan kärjestä noi on aloitettu
- Kärki ei oo samanlainen kun tossa M:n laittamassa linkissä.
- Virkkaa piilosilmukkalapaset
- Täälläpäin noita vanttuita kutsutaan revontulivirkkaukseksi ja ne on aloitettu ranteesta.
- Piilosilmukoilla on nuo tehty. Jos tekee kahdella värillä kerrokset vuorotellen, niin lopputulos näyttää tältä.
Tekstiliiopettaja Katja Purmosen piilosilmukkalapaset on virkattu kahdella värillä vuorokerroksin. - Eikös ylin malli ole revontulivirkkausta? Itse olen kokeilemassa samaa... ai, joo, tuossa mainittiinkin...
- Äimäneula ja kinnasneula ovat kaksi eri asiaa. Äimä on kaareva neula, jolla käytettiin esim. hevosen valjaiden paikkaamisessa.
Äimä: iso särmikäs (nahkanompelu)neula, äimäneula. (arkikieltä) hölmistynyt, äimistynyt, ällistynyt, hämmästynyt. esim. Oli uutisesta aivan äimänä, äimän käkenä. Meni äimäksi. - Juu, piilosilmukoilla on aloittajan laittaman kuvan kintaat tehty. Kinnasneulalla tulee erilaista jälkeä.
- Hitsi... tein joskus nuorena noita kinnaslapasia, mitä tuossa eka kuvassa on... tuli tosi lämpimiä, kun kahdella värillä tehtiin. En vaan enää muista tekniikkaa, erilainen kuin virkkuukoukku taisi olla, muistaakseni siihen kerättiin niitä silmukoita enemmän koukulle... en oo varma... nyt tuli mieleen sana "koukkuaminen"...
- Virkatut ovat nuo lapaset. Kinnasneulallakin olen tehnyt lapasia, ja tulos on erilainenkuin tuo. Tuolla edelllä onkin kuvan ns. lapintossuista, jotka olivat 70-80 luvulla suosittuja tossuja. Kirjovirkkaukseksi sanottiin tuota tekniikkaa.
- Käykääpä googlettamassa sana kirjovirkkaus ja vaikkapa katsokaa Villavirta linkkiä tai kirjovirkkaus ja kuvahaku päälle, niin hienoja malleja tulee esiin.
- Bosnian crochet -haulla löytyy vaikka mitä netistä ja Pinterestistä
Bosnian Chochet oli FB-ryhmässä viimeisin tieto, siis se sama mistä minun virkkausmatkani alkoi.
Lopuksi pohdintaa
Kuuluuko yleisisvistykseen erilaisten käsityötekniikoiden tunnistaminen? Vai onko se vain ammattikieltä, kenties mukaan lukien vankkojen harrastajien joukko?
Äkkiseltään tulee ainakin mieleen, että kuka tahansa kirjoittaakin käsityöhön liittyvistä asioista tai kääntää tekstejä kielestä toiseen, niin hänen tulee kyllä varmistua oikeista termeistä. Vaan sittenpähän on vielä se ongelma keneltä oikeellisuuden varmistat, asiantuntijoitakin on moneen lähtöön. Ja jos nyt alkajaisiksi ainakin ompeleminen ja neulominen erotettaisiin toisistaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden käännöksissä!
Ja mitä tulee yleissivistykseen, siihen mitä peruskoulussakin rakennetaan, siihen kuuluu minusta ainakin se, että tunnistaisi oikean käsityön teollisesta tuotteesta. Osaisi edes epälllä käsityön aitoutta. Maailmanmatkoillakin.
(Tämä tekstin alkuperäinen versio on vuodelta 2014 / blogspot / PS)
Punomon Kirjovirkkaus-ohjeet ja -ideat