"Opetettavana aineena käsityö" perusopetuksen opetussuunnitelmien näkemyksiä käsityöstä ja käsityön merkityksestä »

Perusopetuksen opetussuunnitelmien näkemyksiä käsityöstä ja käsityön merkityksistä.

Tiivistelmä Referat – Abstract

Käsityölle ja käsityön tekemiselle on annettu erilaisia merkityksiä vuosikymmenten aikana.
Tutkimukset ovat kohdistuneet taidon hallinnan merkitykseen yksilön kehitykselle, käsin tehtyyn työhön eheyttävänä tekemisenä, työhön kasvattamiseen tai käsityön vaatimaan tekniseen tietämykseen. Käsityölle annetut erilaiset merkitykset näkyvät myös perusopetuksen opetussuunnitelmissa ja käsityön tavoitelauseissa.

Tarkoituksenani on jäsentää tähänastisten perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityönopetuksen tavoitelauseita, ja tutkia, mitä käsityön merkityksiä näiden tavoitteiden taustalla kulloinkin on nähty. Kiinnostukseni kohdistuu sekä mainittuihin tavoitteisiin, että niihin painopistealueisiin, jotka jätetään tyystin mainitsematta. Vertailen samalla myös eri vuosikymmenten opetussuunnitelmien näkemyksiä keskenään, ja avaan uuden opetussuunnitelmatyön alla käytävää keskustelua.

Jaan vuosien 1970, 1985, 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien käsityön tavoitteet käsityön nelikenttäluokittelun avulla neljään lohkoon: 1) perustaitojen ja niihin liittyvien tietojen tavoitteisiin, 2) suunnittelun tavoitteisiin 3) työskentelytaidollisiin tavoitteisiin sekä 4) yleisiin kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Aikaisemmin olen tutkinut käsityön nelikentän toimivuutta käsityönopetuksen käytännön työvälineenä sekä sen käyttöä opetusharjoittelun ohjauksessa, nyt selvitän, kuinka nelikenttä jäsentää opetussuunnitelman tavoitteita.

Tutkimukseni osoittaa, että käsityöllä ja käsityönopetuksella on vuosikymmenestä toiseen samankaltaisena ilmenevä perusta oppilaan kasvamista ja kehitystä tukevana oppiaineena, myös taidon hallinta on aina nähty tärkeänä. Opetussuunnitelmien väliset erot näkyvät painopisteiden vaihteluissa eri nelikenttälohkojen välillä. Ensimmäisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa suurimman merkityksen on saanut työskentelytaitojen kenttä, jatkossa ovat korostuneet suunnittelun (1985), tietojen ja taitojen (1994) tai kasvamisen kentät (2004). Käsityön nelikenttä osoittautui hyödylliseksi työvälineeksi opetussuunnitelmien tavoitteiden jäsentämiseen, sillä sen avulla oli mahdollista jäsentää kaikki opetussuunnitelmien tavoitelauseet.

Käsityötä on viime aikoina tutkittu mm. yhteisöllisyyden, voimauttamisen ja mm. käsityön ruumiillisuuden näkökulmista, samat näkemykset ovat nousseet esille myös uutta opetussuunnitelmaa käsittelevässä keskustelussa. Näitä käsityön merkityksiä ei kuitenkaan vielä näy perusopetuksen opetussuunnitelmissa.

© 2024 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!