Lapsen vasemman jalan sukka, jossa iso varpaalla ja neljällä muulla varpaalla omat erilliset kärkiosat. Valmistettu 6 tai 7 värillä villalangasta (useita S-kehrättyjä säikeitä, Z-kierteellä).

Lontoon British Museumin tutkijat onnistuivat (2018) uudella tekniikalla määrittämään museon kokoelmiin jo sata vuotta kuuluneen lapsen sukan iän ja valmistustavan. Paljastui, että nykyisen Egyptin alueella sijainneesta Antinoupoliksen kaupungista löydetty sukka on ajalta 300–400 vuotta ajanlaskun alkamisen jälkeen. Muinainen Antinoupoliksen kaupunki kuului Rooman valtakuntaan. Löydön teki vanhalta kaatopaikalta brittiläinen Egyptian Exploration Society, joka retkeili alueella vuosina 1913–1914. Tuolloin löytyi kaksi erinomaisessa kunnossa ollutta sukkaa, joita tutkijat ovat nyt päässeet tarkastelemaan uudella menetelmällä.

Sukka on suunniteltu käytettäväksi sandaalien kanssa. Siinä on erikseen paikka isovarpaalle. Lankojen värjäämiseen käytettiin värimataraa, värimorsinkoa ja väriresedaa. Noista kolmesta väriaineesta on tehty sukan kaikki 6–7 värisävyä. ”Oli kiinnostavaa havaita, että lapsen sukan eriväriset raidat tehtiin yhdistelemällä vain kolmea luonnon värjäysainetta”, sanoi museon tutkija Joanne Dyer brittilehti The Guardianille.

Tutkimuksessa käytettiin museon tutkijoiden kehittämää tekniikkaa, jota kutsutaan multispektraaliseksi kuvantamiseksi. Kuvantamisessa käytetään näkyvän valon lisäksi infrapunaa ja ultraviolettia. Eri värit erottuvat luminesenssiltaan, ja digitaalimikroskoopilla on pystytty analysoimaan kuituja. Menetelmän etu on, että muinaisesta esineestä ei tarvitse irrottaa näytteitä, kuten esimerkiksi radiohiilitutkimuksissa. Kuvantaminen on Dyerin mukaan paljon halvempi, nopeampi ja vähemmän tuhoava tapa tutkia ikivanhoja tekstiilejä.

Sukka on valmistettu neulakinnastekniikalla (kinnasneulonta / kinnasneulatekniikka) kärjestä aloittaen.

  • Varvasosat on neulottu tummanvihreästä villasta (10 kerrosta).
  • Varvasosien jälkeen sukka jatkuu yhtenäisenä seuraavissa väreissä: vaalea lohenpunainen (4 kerrosta), violetti (4 kerrosta), sinivihreä (4 kerrosta), tummanpunainen (6 kerrosta), vihreä (2 kerrosta).
  • Sen jälkeen on tehty kantapohja.
  • Kanta-osaan eli kantalappuun käytetyt värit ovat lohenpunainen (3 kerrosta), violetti (3 kerrosta), tummansininen (2 kerrosta), vaalea lohenpunainen (8 kerrosta), violetti (4 kerrosta), keltainen (4 kerrosta).
  • Varren yläreuna on rullautuva. Varressa sukan keskellä on punainen langanpää – ehkä osa tupsusta.

Ihminen käytti arkeologisten löytöjen perusteella sukkia ja kenkiä jo kivikaudella, jolloin luolamiehet käyttivät turkiksia ja eläinten nahkaa. Egyptiläisiä pidetään neulottujen villasukkien keksijöinä.


Alkuperäinen engl. kielinen teksti, British Museum:
Sock for the left foot of a child with separation between the big toe and four other toes worked in 6 or 7 colours of wool yarn (several S-spun strands, Z-plied) in a single needle looping technique sometimes called naalebinding and worked from the toe upwards. Each toe is made separately from dark green wool (10 rows). The two toes are then joined and worked in bands of the following colours: salmon pink (4 rows), purple (4 rows), bluish-green (4 rows), dark red (6 rows), green (2 rows). The sole of the heel is then worked. The heel section is worked in bands of salmon pink (3 rows), purple (3 rows), dark blue (2 rows), salmon pink (8 rows), purple (4 rows), yellow (4 rows). A welt across the instep marks where the loops are worked in the round. The top edge is continuous and curls over; a loose thread of red wool forms part of a tie or tassel at the centre front.


Lähteet: www.britishmuseum.org, HS ja Tekniikan maailma