Käsityö voi antaa virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta, kertoo käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta.

Käsityö on säilyttänyt asemansa tärkeänä harrastusmuotona - tilastokeskuksen mukaan 67 % suomalaisista tekee vapaa-ajallaan käsitöitä. Mikä käsityössä ja käsitöiden tekemisessä siis kiinnostaa tänä tietoa ja teknologiaa korostavana aikana?

Käsityö on vapaaehtoista toimintaa
Vastaukseksi voisi todeta lyhyesti, että käsityö on yhdelle terapiaa, toiselle ajanvietettä, kolmannelle keino ylläpitää ihmissuhteita tai mahdollisuus ansaita harrastuksen avulla lisätienestiä. Käsityöt eivät kuitenkaan ole monellekaan ratkaiseva osa arjen esinetarpeen tyydyttämistä tai taloudellista selviytymistä. Kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, jolla haetaan mielenrauhaa sekä hyödyllisyyden- ja tyytyväisyydentunnetta.

Käsityöt ovat uutta elämän onnellisuuspolitiikkaa
Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksen mukaan suomalaisille henkisen tarpeentyydytyksen alueeseen kuuluvat asiat ovatkin tärkeämpiä kuin materiaaliset asiat. Inhimilliset toiveet hyvästä elämästä samoin kuin eettisyys ja esteettisyyden arvostus ovat nousseet globaalisten arvojen vastapainoksi. Suomalaisten arvot eroavat hieman länsimaisesta arvoprofiilista, sillä arvojen tärkeysjärjestyksessä on materiaalisten arvojen sijasta terveys, perhe ja henkinen tasapaino.

Lue koko kolumni YLE:n sivuilta»


Sinikka Pöllänen
Käsityötieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa