MUSLIMINAISTEN VAATTEITA

Muslimiväestön pukukulttuuri tulee vähitellen tutuksi suomalaisille käsityöopettajille. Peruskoulujen juhlissa nähdään maahanmuuttajien värikkäitä ja usein kimaltelevia juhla-asuja. Kansalaisopistojen käsityöopettajat ovat uusien haasteiden edessä, kun maahanmuuttajat haluavat valmistaa kulttuuriinsa kuuluvia vaatteita ompelukursseilla. Vaatteiden rakenteet ovat monimuotoisia ja materiaalit ompeluteknisesti usein haastavia. Aineiston esimerkit on dokumentoitu opetusministeriön rahoittamassa Monikulttuurinen käsityö -hankkeessa.


KURDINAISTEN JUHLA-ASU

Suomessa asuvat vanhemmat kurdinaiset käyttävät usein tummia vaatteita ja huivia kodin ulkopuolella. Nuoret puolestaan pukeutuvat nuorisomuodin mukaisesti. Perhejuhlissa esiinnytään omaan kulttuuriin kuuluvissa asuissa. Valmiita vaatteita tai niiden kankaita tuodaan entisistä kotimaista lahjoina ja tuliaisina. Esimerkkinä on Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa kuvattu juhla-asu.

Takaisin alkuun


Kurdinaisen juhla-asuun kuuluvat housut:
DARPEHOUSUT

Leikkuusuunnitelma ja työohje

Tarvikkeet: kangasta 2,30 m (leveys 1,50 m)

Leikkaaminen:
1)  Kahden metrin kangas leikataan kahdeksi yhden metrin palaksi (= lahkeet).
2)  1,50 m leveä kangas taitetaan kahtia. Hulpioreunoista muodostuu osa housun haarasaumaa ja lahkeen sisäsauma.
3)  Leikkaa haaralappupala 30 cm x 30 cm.

Työjärjestys: 
1) Ompele hulpioreunoista haarasaumaa 24 cm vyötäröltä alaspäin (poikkileikkauskuva A - A)
2) Ompele lahkeen sisäsaumaa 40 cm lahkeensuusta ylöspäin (sauman poikkileikkauskuva A - A).
3) Väliin jää 36 cm ompelematta.
4) Ompele väliin jäävään aukkoon haaralappupala.
5) Valmista vyötärölle kuminauhakuja (poikkileikkauskuva B - B).
6) Valmista lahkeensuihin kuminauhakuja (poikkileikkauskuva C - C).
7) Pujottele kuminauhat.


Ompeleiden poikkileikkauskuvat.

Leikkuusuunnitelma:

Takaisin alkuun


HÄÄPUKU KOSOVOSTA

Kosovon albaanit pukeutuvat Suomessa kantaväestön tavoin. Hääperinteisiin kuuluvassa juhlapuvussa on itämaista henkeä ja loistokkuutta. Vihkimisen jälkeisenä päivänä morsiain pukeutuu asuun, johon kuuluu kultakirjailtu liivi ja taidokkain käpypitsein somistettu ohut paita. Pitkältä hameelta näyttävien ohuesta kankaasta valmistettujen roimahousujen alle puetaan kirjailtu alushame. Hääjuhlien toisen päivän pukua käytetään myöhemmin mm. sukulaisten häissä.

Xhexide Feratin  hääpuku kuvattuna Turun suomenkielisen työväenopiston näyttelyssä 2006.

Takaisin alkuun


ROIMAHOUSUT

Roimahousut. Päälle puettaessa housujen helma nostetaan edestä keskeltä vyötärölle. Ks. valokuva.

Leikkuusuunnitelma ja työohje

Muslimivaatteisiin kuuluvien väljien roimahousujen materiaalit ovat vaihdelleet alueellisesti ja paikallisesti. Housut ommellaan suorista kangaspaloista muotoilematta. Miesten housut ovat usein villaa ja niiden mitoitus on maltillisempaa kuin naisten alkujaan silkistä valmistetuissa housuissa. Nykyään käytetään myös helppohoitoisia tekokuitukankaita. 

Tarvikkeet: Kangasta 12 m (2 x 6 m).
Kankaan leveyssuunta on housujen korkeussuunta ja tarvittavaan kankaan leveyteen vaikuttaa ihmisen pituus: vyötäröltä maahan asti ja käännevaroihin 5 cm.

Työjärjestys:
1) Taita kangas kaksinkerroin.
2) Ompele sivusauma (poikkileikkauskuva A - A).
3) Ompele haara-/alasauma jättäen molempiin kulmiin noin 25 cm ompelematta (jalat tulevat kulmista),  (poikkileikkauskuva B - B).
4) Ompele nauhakuja vyötärölle (poikkileikkauskuva C - C).
5) Pujota nauha ja vedä pussille.
6) Päärmää jalka-aukkojen reunat (poikkileikkauskuva D - D).

Alhaalta KE-kohdasta helmaa nostetaan ylös vyötärölle, jossa se työnnetään kiristettävän nauhakujan alle. Helma nousee edestä ja takaa, koska sauma on alhaalla ommeltu yhteen.

Poikkileikkaukset saumoista

Leikkuusuunnitelma:

Xhexide Ferati näyttää Anna-Liisa Heinoselle, miten roimahousujen muoto saadaan nostamalla housujen helma keskeltä edestä ylös vyötärölle nauhakujan alle. Ohuesta tekokuidusta ommelluissa housuissa on kangasta 12 metriä.

Takaisin alkuun


Somalinaisten huntu:
HIJAB-HUNTA JA KOLMIOHUIVI

Punonnan mestari Habiba Hassan Abdulle on pukeutunut ylävartalon verhoavaan kaapumaiseen huntuun, jota somalit kutsuvat hijabiksi. Ulkona käytettävän vaatteen alle puetaan lämmintä vaatetta vuodenaikojen mukaan. Hiukset peitetään kaavun alle erillisellä kolmiohuivilla.

Somalinaisten huntu

Huntu ei kuulunut somalialaiseen kulttuuriin. Se on muualta omaksuttu tapa, joka on yleistynyt Eurooppaan muuttaneiden somalinaisten keskuudessa.  Hunnun taakse suojaudutaan, ja sen avulla lisätään somaliväestön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Huntua käyttämällä ilmaistaan uskontoa, josta haetaan turvaa vieraassa ympäristössä. Naiset päättävät itse omasta hunnuttautumisestaan, jolloin sen käyttö on uskonnon ohjeiden henkilökohtaista tulkintaa. Huntuun pukeudutaan erityisesti rukoiltaessa. Muuten käytössä on erilaisia huiveja ja huntuja sekä niiden yhdistelmiä.

Hijab-huntu ja kolmiohuivi
KM Jaana Kasurisen mukaan hijab suomennetaan yleensä hunnuksi, ja se tarkoittaa paitsi itse huntua myös koko hunnuttautumisen instituutiota. Arkikielessä sillä tarkoitetaan ulkona käytettävää kaapua. Islamilaisten vaatteiden kaavoja esittelevillä nettisivuilla ko. vaatetta kutsutaan khimariksi.

Hijab-huntu

Tarvikkeet: Kangasta 2,5 metriä.
1,15 m leveästä kankaasta saa valmistettua hijabin, jonka pituus riittää, pituudestasi riippuen, ranteen ja sormenpään välille. Kankaan on hyvä olla pehmeää ja kevyttä. On parempi, jos kangas on hieman joustavaa.  Sopivia materiaaleja ovat esim. ohut puuvillaneulos tai kevyt silkki-polyester.

Valmistaminen:
1) Taita kangas kaksinkerroin, oikeat puolet vastakkain, niin että purkautuvat päät tulevat yhteen. Jos kangas on silkkiä tai muuta liukasta materiaalia, se kannattaa kiinnittää useasta kohdasta neuloilla siirtymisen estämiseksi.


2) Leikkaa kuvan mukaisesti loiva kaari oikeasta alareunasta kohti vasenta yläkulmaa.
HUOM.  A- ja B-kulmien tulee olla ehdottomasti suoria kulmia, sillä hijabin etu- ja takareuna ovat suoralinjaiset eivätkä muodosta v-leikkausta.
Aloita leikkaaminen kulmasta A siten, että aloituskohta on noin 10 cm:n päästä purkautuvasta reunasta.
3) Ompele hijabin etusauma pisteestä A pisteeseen C, loppu-osa jää auki kasvoja varten.
4) Kokeile hijabin kasvoaukkoa sovittamalla. Sen pitää sopia tiukasti leuan alle.
Tee kasvoaukosta pieni, jotta hijab peittäisi hiukset eikä sen kanssa tarvitsisi käyttää alushuivia.
5) Päärmää kasvoaukon ja helman reunat.
Mikäli hijab valmistetaan nimenomaan rukoilijan asuksi koko helman voi reunustaa pitsillä tai brodyydinauhalla (menekki n. 4 m). Ompele pitsi tai nauha helmaan ennen etusauman ompelemista.            

Kolmiohuivi (hijab-hunnun alushuivi)
Tarvikkeet: Kangasta 70 cm x 70 cm pala.

Työjärjestys:
1) Taita neliö kaksinkerroin kolmioksi nurjat puolet vastakkain ja kiinnitä neuloin useasta kohdasta siten, että kankaat pysyvät vastakkain.

2) Ompele tukeva ommel noin 2 cm päähän taitetusta reunasta. Ompeleena voi käyttää sopivaa koriste- tai suoraommelta.
3) Ompele toinen ommel n. 15 cm päähän taitetusta reunasta.
4) Huolitele huivin reunat siististi.

Takaisin alkuun


LISÄTIETOJA

Kaavoja
Kanadalaisilta nettisivuilta löytyy hyvä kokoelma ilmaisia islamilaisten naisten käyttämien vaatteiden kaavoja. Ohjeet ovat englanniksi, Free Islamic Patterns www.modestclothes.com/patterns.htm

Somalinaisten näkemyksiä hunnun käytöstä Suomessa
Jaana Koivula KM (os. Kasurinen) on tehnyt Helsingin yliopistossa Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielman somalinaisten hunnun käytöstä Suomessa 2001: Hunnuttautuminen, pakko mahdollisuus vai valinta
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kotit/pg/kasurinen/hunnutta.pdf

Oppimateriaalia maahanmuuttajien ompelukursseille
Monikulttuurinen käsityö – hankkeessa Espoon työväenopiston käsityöopettajat laativat oppaan maahanmuuttajien ompelukursseille. Aineistossa on myös opettajamateriaalia. http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ompelukoneen_kayttokoulutus_maahanmuuttajille


Julkaisu on osa MONIKULTTUURINEN KÄSITYÖ sivukokonaisuutta, joka liittyi Kansalais- ja työväenopistojen liitto - KTOL:n Monikulttuurinen käsityö hankkeeseen (2006), jossa tavoitteena oli edistää etnisiä suhteita käsityökulttuurin keinoin.
TYÖRYHMÄ: PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Nea Pitkänen | TEKSTIT, VALOKUVAT Anna Alaranta, Anna-Liisa Heinonen, Taina Moisio | PIIRROSKUVAT Tuija Katajisto | WWW-TOTEUTUS Pirjo Sinervo, Käspaikka.fi (nyk. Punomo.fi)

© 2024 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!