Tarja Kröger, tutkimus

Tämän työn tarkoituksena on tutkia, miten peruskoulun tekstiilityön opettajat suhtautuvat erilaisiin tekstiilisuunnittelua (vaatesuunnittelua) ohjaaviin tekijöihin.

Tutkimuksen viitekehys esittelee tekstiilisuunnittelua ohjaavia tekijöitä valtakunnallisista tavoitteista sekä oppimateriaaleista käsin. Lisäksi tarkastelukulmaa laajennetaan tuotesuunnittelun näkemyksellä. Tarkasteltaessa kokoavasti näitä eri lähteiden näkemyksiä voidaan havaita, että yhtenä tekstiilisuunnittelun tehtävänä nähdään esteettisen kulttuurin ylläpitäminen; pidetään tärkeänä esineen kauneusarvoja. Toisaalta tekstiilisuunnittelulla voi olla myös suuri käytännöllinen arvo, jolloin tekstiilisuunnittelu nähdään eräänlaisena välineenä tuottaa hyödyllisiä ja taloudellisia tuotteita. Lisäksi tekstiilisuunnittelu voi olla hyvin yksilökeskeistä korostaen yksilöllisten ratkaisujen tärkeyttä.

Viitekehyksen pohjalta on otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi käsitteet esteettisyys, yksilöllisyys ja käytännöllisyys, joita edelleen on tarkasteltu niiden taustalla olevien tieteenalojen (kuten esteettisen filosofian ja persoonallisuuspsykologian) valossa. Empiirisessä osassa on tutkittu peruskoulun tekstiiliopettajien asenteita näitä käsitteitä kohtaan vaatesuunnittelun ohjaamisen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin keväällä 1987 opettajille lähetetyillä kyselylomakkeilla. Siihen osallistui 52 yläasteen tekstiiliopettajaa eri puolilta Suomea.

Tutkimustulokset osoittivat, että esteettisyyteen, yksilöllisyyteen ja käytännöllisyyteen asennoidutaan positiivisesti. Eroja asenteiden positiivisuudessa on lähinnä vain käytännöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä. Käytännöllisyyteen asennoidutaan jonkin verran positiivisemmin kuin yksilöllisyyteen. Esteettisyyden ja yksilöllisyyden välillä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Lisäksi viitekehyksen pohjalta laadittiin lista vaatesuunnittelua madollisesti ohjaavista tekijöistä, joiden tärkeys annettiin opettajien arvioitavaksi. Eniten tärkeinä pidetyiksi seikoiksi osoittautuivat "vaatteen sopivuus käyttötarkoituksessa", "valmistuksen helppous" sekä "käyttäjän tarpeet ja mieltymykset".

Faktorianalyysin muuttujat (vaatesuunnittelua ohjaavat tekijät) jakautuivat kahdelle faktorille. Faktoreiden jakautumisessa on havaittavissa jakaantumista suunnitteluprosessiin ja produktiin liittyviin tekijöihin. Faktoreita ei nimetty lopullisesti, sillä katsottiin, että tutkimuksen tulokset voidaan yleistää vasta lisätutkimuksen perusteella.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tekstiilityön opettajien tietokoneavusteisen suunnittelun käyttöä perukoulun tekstiilityössä. Kohderyhmänä oli 'tietotekniikka tekstiilityössä' -kurssilla / kursseilla olleet. Kurssit on järjestetty vuosina 1989-90 Heinolan kurssikeskuksessa silloisen Kouluhallituksen toimesta. Tietojen keruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kyselylomakkeita lähetettiin 55, joista palautettiin 30 lomaketta. Tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin.

Tutkimustulokset osoittivat, että eniten tietokonetta käytetään kirjonnan sekä neuleen kuvioinnin ja värien suunnitteluun. Viitekehyksessä käsityöllinen tuotesuunnittelu jaettiin suunnittelukohteisiin: muodon suunnittelu, kuvioinnin ja muiden yksityiskohtien suunnittelu, värien suunnittelu, rakenteen suunnittelu, materiaalivalinnat sekä resurssien suunnittelu. Kyseisen jaottelun pohjalta laadittiin neljä summamuuttujaa: muodon suunnittelu, kuvioinnin suunnittelu, värien suunnittelu ja rakenteen suunnittelu. Tietokonetta käytettiin enemmän kuvioinnin ja värien suunnitteluun kuin muodon ja rakenteen suunnitteluun. Yleisimmin käytössä ollut ohjelma oli ns. yleinen piirrosohjelma 'PaintBrush'.

Tietokoneavusteisen suunnittelun funktioita suunnitteluprosessissa tarkastellaan viitekehyksessä kolmesta näkökulmasta: piirtämisen (luonnostelu ja yksityiskohtaisten työkuvien piirtäminen), luovuuden ja ongelmanratkaisun näkökulmista. Lisäksi huomioidaan informaatioyhteiskunnan tarpeet ja tietokoneen uutuuden viehätyksen osuus. Opettajat arvioivat tärkeimmäksi syyksi sen, että suunnitelman muokkaaminen tietokoneella on vaivatonta. Toiseksi tärkein syy oli se, että tietokone motivoi oppilaita suunnittelemaan. Muita syitä -kohdassa esitetyt syyt liittyivät lähinnä tekstiilityön imagoon.

PaintBrush  tai MacPaint oli monille ainoa suunnittelussa käytettävä ohjelma. On ilmeistä, että sopivien ohjelmien vähyys liittyy tietokoneavusteisen suunnittelun suhteellisen vähään käyttöön peruskoulussa, joten peruskoulun tekstiilityöhön soveltuvien ohjelmien ja sovellutusten tarjontaa sekä tuottamista olisi lisättävä. Ilahduttavaa kuitenkin oli se, että asiaan paneutuneet opettajat käyttivät tietotekniikkaa jo sangen monipuolisesti monilla suunnittelun osa-alueilla.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millainen työväline tietokone on 12-vuotiaan suunnitteluprosessissa. Tutkimuksessa ei pyritä osoittamaan tietokonetta paremmaksi suunnitteluvälineeksi johonkin muuhun vertaamalla, vaan pyritään ymmärtämään 12-vuotiaan intuitiivista tapaa käyttää tietokonetta suunnittelussa. Tutkittavasta ilmiöstä halutaan lähinnä kvalitatiivista tietoa.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus ja tarkemmin määriteltynä monitapausasetelma (multiple-case design), jossa 'tapauksina' ovat yhdeksän 12-vuotiasta oppilasta suunnitteluprosesseineen. Oppilaat osallistuivat Savonlinnan normaalikoulussa järjestettävään tekstiilityökerhoon syyslukukaudella 1994. Tutkittavat oppilaat ovat Savonlinnan normaalikoulun 6-luokkalaisia. Tutkija on toiminut aikaisemmin oppilaiden tekstiilityön opettajana heidän ollessa kolmannella luokalla. Tekstiilikerhon aihepiirinä oli 'tilkkutyöt'. Tilkkutöiden suunnittelussa käytettiin tietokoneen piirrosohjelmaa nimeltään 'NeoPaint'

Aineistoa hankittiin tapaustutkimukselle tyypillisesti monipuolisesti ja monilla eri tavoilla. Eri menetelmin saatuja tietoja käytetään täydentämään ja validoimaan toisiaan.

Aineistoa käsiteltiin ja analysoitiin siten, että oppilaat käsiteltiin ensin ryhmänä, sitten kukin tapaus, ts. oppilaan suunnitteluprosessi ja kokemukset, erikseen ja lopuksi suoritettiin tapausten välinen vertailu. Tutkimuksen päätulokset esitettiin hypoteesien muodossa jatkotutkimusta varten.

Tulosten perusteella näyttäisi, että oppilaista löytyy kolmenlaisia tietokoneen käyttäjiä sen mukaan, miten mielikuva rakentuu tietokoneella työskennellessä: (1) oppilaita, jotka käyttävät tietokonetta kokonaisvaltaisen mielikuvan esittämiseen ja hienosäätöön, (2) oppilaita, jotka käyttävät tietokonetta kantavan idean ympärille muodostuvan mielikuvan rakentamiseen ja muokkaamiseen sekä (3) oppilaita, jotka yrittävät käyttää tietokonetta alkuidean tai mielikuvan etsimiseen. Tietokone näyttäisi tukevan parhaiten sellaista suunnittelua, jossa tietokone voi toimia työvälineenä kantavan idean ympärille muodostuvan mielikuvan rakentamisessa ja muokkaamisessa.

The aim of this research is to find out what kind of a tool a computer is in a design process among 12-year old pupils. The purpose of this research is not to compare a computer with other tools but to understand the phenomenon in a holistic manner.

A research strategy was a case study using a multiple-case design. The units of analysis, or "cases", were nine pupils and their design processes. Pupils participated in a 'textile club' that was held at the Normal School of Savonlinna in the autumn term 1994. The theme of the club was 'patchwork'. The software used for designing patchwork was painting software called 'NeoPaint'. The researcher position was an insider, i.e. the researcher has been a teacher of textile craft at the Normal School of Savonlinna and has taught those nine pupils two years ago.

The data was gathered using multiple sources of evidence: structured questionnaires, tests, videotapes, semi-structured interviews, pupils' drawings (designs), and photographs of products (patchwork). All sources of evidence were analysed together, so that they complete and validate each others (methodological triangulation).

The data was analysed so that pupils were described first as a group and then as nine individual cases. These descriptions served as the basis for the cross-case analyses and results. The main results were presented in the form of hypotheses for further research.

According to the results it seems that there are three types of computer users among pupils concerning textile design. The categories are based on differences how pupils generate a design. There are (1) pupils who use a computer for presenting an already conceiced holistic image, (2) pupils who use a computer for constructing and manipulating an image that includes at least one guiding idea, component (e.g. colour, fabric, pattern), and (3) pupils who try to use a computer for inventing ideas or images still unconceived. NeoPaint software seems to support pupils who use a computer for constructing and manipulating an image that includes at least one guiding idea, component.

Tarja Kröger

Väitöstutkimus
Käsityön verkko-oppimateriaalien moninaisuus ”Käspaikka”-verkkosivustossa.

Avainsanat: verkko-oppimateriaali, virtuaaliyhteisö, hermeneuttinen tekstintulkinta, sisällönanalyysi, käsityön merkityssisältö, oppimisteoria, verkko-oppimateriaalin muoto

Tiivistelmä

Tutkimuksen kohteena on verkkosivusto ”Käsityön TietoBoxi”, nykyiseltä nimeltään ”Käspaikka”, ja erityisesti sen verkko-oppimateriaalit. Käsityön TietoBoxi syntyi keväällä 1996 Pirjo ja Turkka Sinervon järjestämällä tekstiiliopettajien Internet-kurssilla Tietotekniikka Opetuksessa ‑keskuksessa Turussa. Se uudistui Käspaikaksi marraskuussa 2001 osana Opetushallituksen käynnistämää perusopetuksen virtuaalikoulu -kehittämishanketta. Käspaikan pääsivu löytyy osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/handmade.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, eritellä ja tulkita Käspaikan verkko-oppimateriaalien diversiteettiä, moninaisuutta. Postmodernille ajalle tyypillisesti ei ole enää itsestään selvää, millaisia verkko-oppimateriaaleja Käspaikkaan tuotetaan. Tässä tutkimuksessa on pyritty analysoimaan Käspaikan verkko-oppimateriaalien muotojen ja merkityssisältöjen erilaisuutta ja näin tekemään näkyväksi diversiteettiä. Tällä halutaan lisätä oppimateriaalien tekijöiden tietoisuutta moninaisista valinnan mahdollisuuksista oppimateriaalien suunnittelu- ja kehittämistyössä.

Verkko-oppimateriaalien diversiteettiä lähestytään tässä tutkimuksessa kolmesta näkökulmasta: 1) käsityön merkityssisältöjen, 2) oppimisteorioiden ja 3) oppimateriaalimuotojen näkökulmista. Nämä kolme näkökulmaa katsotaan olennaisiksi verkko-oppimateriaalien moninaisuuden tarkastelussa. Käsityön merkityssisällön näkökulmasta tarkastellaan, mitä oppimateriaali viestii (kuvaten, kehottaen tai käskien) käsityöstä lukijalleen. Oppimisteoreettisesta näkökulmasta tarkastellaan, millaisia oppimisteoreettisia piirteitä oppimateriaaleissa painotetaan: behaviorismin, kognitivismin vai situationaalisen kognition mukaisia piirteitä. Oppimateriaalimuodon näkökulmasta kuvataan, miten viesti oppimateriaaleissa esitetään. Tässä tutkimuksessa näkökulma sisältää tallennusmuodon, rakenteen, vuorovaikutustyypin ja oppimateriaalilajin määritykset.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

1) Millaisia Käspaikan verkko-oppimateriaalit ovat muodoltaan? Preferoidaanko tiettyjä muotoja?

2) Miten käsityön merkityssisällöt ilmenevät Käspaikan verkko-oppimateriaaleissa? Preferoidaanko tiettyjä käsityön merkityssisältöjä?

3) Miten oppimisteoriat ilmenevät Käspaikan verkko-oppimateriaaleissa? Preferoidaanko tiettyjä oppimisteorioita?

4) Miten käsityön merkityssisällöt ovat yhteydessä verkko-oppimateriaalien muotoihin ja oppimisteoreettiseen ulottuvuuteen?

Tutkimuksen aineisto muodostui Käspaikan oppimateriaaleiksi määriteltävistä www-sivustoista (204 kpl), jotka tallennettiin CD-levylle maaliskuussa 2001 ja joulukuussa 2001. Tutkimuksen aineisto on ajalta 6/1996–12/2001 eli ajallisesti pääasiassa siis Käsityön TietoBoxin ajalta. Aineisto sisältää käsityön verkko-oppimateriaaleja, joista 202 kpl on tekstiilityön alueelta ja 2 kpl teknisen työn alueelta.

Tutkimuksen metodi lähestymistapoineen on hermeneuttisesti orientoitunutta tekstianalyysia. Oppimateriaalitekstejä lähestyttiin sekä kuvailemalla että hermeneutiikalle ominaisesti tulkitsemalla. Verkko-oppimateriaalien muotojen määrämuotoinen kuvailu perustui soveltuvin osin LOM (Learning Object Metadata) -määritykseen. Käsityön merkityssisältöjen ja oppimisteoreettisten piirteiden analyysitekniikkana hyödynnettiin sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan käsityö ilmenee 1) toimintaa, 2) tietoa ja 3) produktia painottavina oppimateriaaleina. Toimintaa painottavissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä eroja siinä, millaisena toimintana käsityötä kuvattiin: tuotteita valmistavana, taitolajipainotteisena, tuotesuunnittelupainotteisena vai taidepainotteisena. Käsityötä tietona painottavissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä eroja siinä, mitä tiedonalueita painotettiin: valmistustekniikkaa, materiaalia, kulttuuria vai suunnittelua. Käsityötä produktina kuvaavat oppimateriaalit erosivat toistensa suhteen siinä, mitä oheistietoa produkteista tuotiin esille.

Oppimisteoreettiset piirteet verkko-oppimateriaaleissa määrittyivät seuraavien tekijöiden kautta: 1) oppimisen fokus, 2) oppimisen metodi, 3) oppimisprosessin ohjaus ja 4) oppimisen tuki. Tulokset osoittavat, että oppimateriaaleissa on behaviorismia, kognitivismia ja situationaalista kognitiota painottavia verkko-oppimateriaaleja sekä niiden yhdistelmiä. Lisäksi osan oppimateriaaleista voidaan sanoa olevan oppimisteoreettisesti neutraaleja.

Tutkimuksessa tuodaan myös esille, mitkä käsityön merkityssisällöt, oppimisteoreettiset piirteet ja muodot ovat hyvin edustettuina, mutta toisaalta tuodaan esille myös innovatiivisia marginaalitapauksia, joilla saattaisi olla sovellusarvoa laajemminkin. Lisäksi luodaan vuoropuhelua näiden kolmen näkökulman välille. Käspaikan verkko-oppimateriaalien diversiteettiä koskevien tulosten lisäksi tuodaan esille kehittämishaasteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät verkko-oppimateriaalien suunnittelu- ja kehittämistyöhön.

Tutkimuksen toivotaan myös herättävän sekä verkko-oppimateriaalien tekijöitä ja käyttäjiä että kouluttajia pohtimaan Käspaikan kaltaisen virtuaaliyhteisön merkitystä verkko-oppimateriaalien kehittämisfoorumina. Käspaikka saavutti postituslistansa kautta syksyllä 2002 jo yli puolet tekstiiliopettajien ammattikunnasta, ja sen aineiston tekemiseen arvioidaan osallistuneen noin 200 opettajaa eli noin viidennes tekstiiliopettajaliiton jäsenmäärästä. Käspaikka oppimateriaaleineen voi toimia eräänlaisena peilinä sille, millaista käsityönopetus on kentällä. Se voi myös toimia dynaamisena ja innovatiivisena käsityönopetusta kehittävänä ja uudistavana kehittämisfoorumina.

Key words: learning and teaching materials, virtual community, hermeneutic text analysis, content analysis, meaning of craft, learning theories, form feature

Abstract

The subject of this study was the web site "Virtual Craft Place" (in Finnish "Käspaikka"), and especially learning and teaching materials in it. "Virtual Craft Place" was founded in 1996 by innovative textile craft teachers who wanted to try out new information technology for sharing teaching and learning materials. Käspaikka has been in operation since 2000 in partnership with the Virtual School -project organized by the National Board of Education. Nowadays the website consists of about 500 www documents related to craft and design, craft education, and research. The web site is available at http://www.tkukoulu/handmade/.

The purpose of this study was to analyze and define the kinds of learning and teaching materials that have been produced for the web site "Virtual Craft Place" (in Finnish "Käspaikka"). It is typical of postmodern time that it cannot be taken granted what kind of learning and teaching materials are and should be produced. Although the criteria for such materials have been investigated, few studies have attempted to find out the underlying attributes; that is, the qualities that are typical of some www learning and teaching materials and the qualities that distinguish them from each other. A more comprehensive view of learning and teaching materials, and the description of differences and similarities may contribute to more conscious and systematic creation and use of learning and teaching materials. In other words, the present investigation relies on the idea that rather than being random and unsystematic, creating learning and teaching materials should be based on conscious ideas of craft (content), learning and form features. This study, therefore, is aimed at describing, specifying, identifying, and analysing the learning and teaching materials at the web site "Virtual Craft Place".

Learning and teaching materials on the web site were approached from three different perspectives: (1) the phenomenon äcraftä, (2) learning theories, and (3) form features. The content meaning of craft tells us how craft is presented in learning and teaching materials. The aspect of learning theory tells what learning theories are emphasized: behaviorism, cognitivism, or situated cognition. Form features show how the message is presented. Form features include the specification of a format, the structure, the interactivity type and the type of learning and teaching material.

This study endeavours to illustrate what learning and teaching materials are like when they are related to the meaning of craft, how they inevitably concern learning, and how they should venture into form features. In order to make them more manageable, it is important, even necessary, to outline what kind of learning and teaching materials are included in "Virtual Craft Place" and to categorize them.

The specific questions of this study were:

1. What kind of form features are used in the learning and teaching materials of "Virtual Craft Place"? Are certain form features preferred over others?
2. How is the phenomenon äcraftä presented in the learning and teaching materials of "Virtual Craft Place"? Are certain representations preferred over others?
3. How do learning theories take shape in the learning and teaching materials "Virtual Craft Place"?
4. In what ways are craft representations related to learning representations and form features?

  The data used in the study consist of web sites ( = 204), which can be described as learning resources. The data were first saved on a CD-rom disc in the spring of 2001, and a second time in the autumn of 2001. The web site was established in spring 1996 and restructured in autumn 2001. The data of the study consist of web pages published in 1996-2001, the period before the reform.

  In this study a qualitative approach was used; i.e. the researcher looked for qualities that were typical of some learning and teaching materials and qualities that distinguished them from each other. The study is based on hermeneutics, more specifically on the philosophical hermeneutics of Hans-Georg Gadamer. Analysis of the phenomenon äcraftä and analysis of the learning theories in learning resources were based on a content analysis; and analysis of the form features of the www-sites was based on the Learning Object Metadata (LOM) standard.

The results show that the web site "Virtual Craft Place" includes various representations of craft. Craft is expressed as an activity, a product and knowledge. The most typical form of craft activity is making a craft product. Craft as a skill-oriented activity is also a typical form of craft. Craft as a design-oriented activity and craft as an art-oriented activity are not so typical forms of craft in learning and teaching materials. A website was created to present the findings of the study. The address is         http://www.tkukoulu.fi/%7Etkkroger/tyypittely/tyyppiinfo.htm.

The results indicate how different learning theories are reflected by the learning and teaching materials. Behaviorism, cognitivism, and situated cognition are reviewed as foundational learning theories. Learning theories were seen through the following dimensions: (1) focus of learning, (2) methods of learning, (3) control of learning process, and (4) support for learning.

The study produced a more comprehensive view of the learning and teaching materials in the context of crafts, learning theories and form features; at the same time, it raised some interesting questions about the relationships between these perspectives. Furthermore, it contributes to our understanding of similarities and differences of learning and teaching materials.

Hopefully this study will make teachers and teacher trainers to see "Virtual Craft Place" as a forum for developing craft education in schools. Outlining the forms of contents, learning theories, and form features creates both theoretical and research-oriented starting point for the discussion.         Furthermore, teachers and students can utilize the results of the study in practise in planning new resources for the web site "Käspaikka".