NAMIBIA

  • Tasavalta, itsenäistyi 21.3.1990
  • Pinta-ala: 825 000 km, kaksi ja puoli kertaa Suomen kokoinen
  • Asukasluku: 1,6 milj.
  • Pääkaupunki: Windhoek
  • Lukutaito: 72%, Opuwossa 40%
  • Virallinen kieli: englanti, heimokieliä 13
OPUWO
Luoteis-Namibian jylhillä Kaokovuorilla sijaitsee pieni Opuwon kaupunki. (noin 6 000 asukasta). Opuwo tarkoittaa "loppu" tai "ei mitään" ja juuri siltä tuntuu kun saapuu vuorten ympäröimään kaupunkiin. Kaikkialla muualla Namibiassa on helppo liikkua, käyttää sähköisiä viestimiä, ostella mitä ikinä tuleekaan mieleen! Opuwossa on kaikki toisin. Asfalttitie loppuu monta sataa kilometriä ennen kaupunkia ja kaikki nykyajan ilot ja toki myös surut sen mukana...
SUOMI-NAMIBIA SEURA
on vuonna 1974 perustettu ystävyysseura, jonka tarkoitus on syventää suomalaisten Namibia-tietämystä sekä kansojemme välistä keskinäistä kanssakäymistä.

Vantaan Namibia yhdistys perustettiin -93 käynnistämään ompelimoprojektia Opuwoon Suomessa vierailleen Angelika Muharukwan pyynnöstä.

OMPELIMO-PROJEKTI
Alueen naisille annetaan ompeluopetusta, jotta he voisivat käsitöitä myymällä saada perheilleen lisätuloja.

Projektin ydinjoukon muodostaa kymmenen innokasta naista, joilla osalla oli jo aikaisempaa ompelualan koulutusta. Projekti kehittää naisten asemaa ja taloudellista riippumattomuutta Namibian köyhällä maaseudulla.

TILKKUTYÖT
Kesällä 1998 pidin Opuwossa tilkkutyökurssin. Alueen hereronaiset ovat perinteisesti valmistaneet vaatteitaan tilkkutyötekniikoin, joten ajattelin pikatekniikoiden sopivan pitämäni kurssin aiheeksi, olihan tarkoitus tehdä tuotteita myyntiin.

Suosituimmaksi tekniikaksi muodostui kuitenkin aikaavievä "Grandmother`s flowergarden", jossa mallineen avulla kootaan käsinommellen "kukka".

SUOMALAISET OPETTAJAT
Auli Virtanen on työskennellyt vapaaehtoistyössä Opuwossa yhteensä melkein kaksi vuotta.  Inkeri Huhtamaa, Mari Bisi ja Maija Malmström ovat pitäneet lyhytkursseja: kankaanpainantaa ja -maalausta maaväreillä, tilkkutöitä, suunnittelua jne.

Lähtökohtana on ollut afrikkalainen perinne ja olemme tietoisesti välttäneet opettajan kulttuuritaustan vaikutusta.

HEREROT
Kaokovuorten alueella asuu alle 30 000 ihmistä, joista valtaosa kuuluu herero- ja himbaheimoihin. Lisäksi seudulla on mm. dhimboja, damaroita ja amboja. Väestön pääelinkeino on karjatalous.

Bantuihin kuuluvat hererot ja himbat puhuvat samaa kieltä, mutta poikkeavat toisistaan elämäntapansa ja pukeutumisensa suhteen.

Hereronaiset käyttävät saksalaisilta omaksuttua viktoriaanisen ajan hametta. Tällä alueella usein tilkkutyönä valmistettuna. Puvun alla käytetään jopa 8 alushametta. Komea päähine on sääntöjen mukaan sidottu huivi

HIMBAT
Himbat ovat eläneet aina näihin päiviin asti eurooppa- laisen kulttuurivaikutuksen ulkopuolella. He eivät tunne juuri rahan arvoa tai osaa laskea ja lukea.

Sadeaikana himbat pysyttelevät kylissään mutta kuivana aikana kulkevat karjansa mukana vettä etsien. Kiertelevän elämäntapansa vuoksi himbat eivät laita lapsiaan kouluun.

Himbat pukeutuvat perinteisiin nahka-asuihin, joista on "luettavissa" henkilön siviilisääty. Naiset voitelevat ihonsa rasvalla, johon on saatu punaruskea sävy okrasta.

LUONTO
Kaokovuorilla asustaa erittäin uhanalaiset eläinlajit aavikkoelefantti ja musta sarvikuono, jotka hakeutuvat juoma- paikoilleen kuiviin virranuomiin.

Kuva: Vasemmalla Uariruaiye (himba-rouva), oikealla Uarukwa (herero)


Lähde: Suomi-Namibia-seura, Ompeluopetusta Opuwon naisille.
Kuvat: Maija Malmström


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!