Kuluneena vuonna 2023 on Suomessa vietetty elävän kulttuuriperinnön teemavuotta. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehty yleissopimus täyttää tänä vuonna 20 vuotta, ja Suomi on ollut sen jäsenenä 10 vuotta. Sopimukseen kuuluu perintöjen luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Suomessa yleissopimuksen noudattamisesta vastaa Museovirasto. Luetteloinnin avulla tunnistetaan, kuvataan ja välitetään tietoa elävästä perinteestä ja tuetaan näin perinteiden jatkuvuutta maassamme.

Lokakuun 9.päivä vietettiin teemavuoden pääjuhlaa Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, jossa julkaistiin uusi kansallinen luettelo. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli nimennyt luetteloon 22 uutta kohdetta.

 

Kansallisessa luettelossa nyt 86 erilaista perintöä

Tällä hetkellä kansallisessa luettelossa on kaiken kaikkiaan 86 erilaista perintöä, jotka edustavat laajasti aineettoman kulttuuriperinnön eri aloja ja kohteita ympäri Suomen. Listassa on esimerkiksi luontoon liittyviä perinteitä, esittäviä taiteita, ruokaperinteitä, juhlaperinteitä sekä tietenkin käsityöperinteitä. Uusien nimeämisien myötä käsityötaito on nyt kansallisessa luettelossa laajemmin edustettuna 19 erilaisella taidolla, mikä kertoo kädentaitojen tärkeydestä suomalaiselle kulttuurille. 

Uusina käsityöperinteinä luetteloon pääsi vuonna 2023 muun muassa neulonta, luonnonväreillä värjääminen, kultasepäntyö, puuveneen korjaaminen, perinteisen riukuaidan rakentaminen, pärekorin valmistu sekä moottorisahaveisto. Paikallisista käsityötaidoista listalle nimettiin esimerkiksi Kainuun peilikkään kutominen sekä raumalainen pitsinnypläys. Voit tarkastella koko luetteloa tästä.

Luonnonväreillä värjääminen on vuoden 2022 käsityötekniikka.

Luonnonväreillä värjääminen oli vuoden 2022 käsityötekniikka ja tänä vuonna se lisättiin myös Elävän perinnön kansalliseen listaan. Kuva: Taitoliitto

 

Käsityö verkossa ry mukana ehdottamassa neulomista luetteloon

Hakukierroksia on järjestetty aiemmin kaksi kertaa vuosina 2017 ja 2020, ja kolmannella kerralla haku keräsi 41 ehdotusta eri puolelta Suomea. Esityksen neulomisesta listalle tekivät yhteistyössä Käsityö verkossa ry, Taitoliitto, Suomen käsityön museo, Kansalaisopistojen liitto, Korsnäs Hembygdsförening r.f., Helsingin kaupunginkirjasto ja Tampereen ev.lut. seurakunnat. 

Suomessa kansallinen luettelo laaditaan osallistavasti, sillä uudet ehdotukset luetteloon lisättävistä perinteistä tulevat niitä harjoittavilta yhteisöiltä. Ennen luetteloon valitsemista, tulee kohteiden olla ensin Elävän perinnön wikiluettelossa, johon yhteisöt saavat lisätä itselleen merkityksellisiä tapoja ja taitoja. Tällä tavoin pystytään varmistamaan se, että monille ihmisille ja yhteisöille tärkeät kulttuuriperinnöt saavat tasapuolisesti ansaitsemaansa näkyvyyttä, vaikka  eivät vielä olisikaan päässeet kansalliseen luetteloon.

Ensimmäisen neulontatunnin tuotoksia alakoulussa.

Neulomisen taito siirtyy Suomessa sukupolvelta toiselle ja nyt tämä tärkeä kädentaito on osa kansallista elävän kulttuuriperinnön luetteloa. Kuva: Johanna Ala-Nissilä.

 

Teksti: Johanna Ala-Nissilä 

Kuvat: Johanna Ala-Nissilä, Taitoliitto, pexels.com