Kasvikuituihin kuuluvat:
- Runkokuidut (mm. pellava, hamppu, nokkonen, juti, rami)
- Siemenkuidut (puuvilla, kapokki)
- Lehtikuidut (mm. sisal)
- Hedelmäkuidut (kookos)
PELLAVA
Pellavakuitu saadaan pellavan (Linum usitatissimum) varresta, se kuuluu siis runkokuituihin.
Pellavaa pidetään vanhimpana tekstiilikasvina. Arkeologisissa kaivauksissa pellavatekstiilejä on löydetty mm. Irakista, Egyptistä ja Sveitsistä. Myös Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät pellavaa. Keski-ajalla pellava oli Euroopassa tärkeimpiä vaatetusmateriaaleja, ja jo silloin myös Suomessa on viljelty pellavaa.
Suurimmat pellavakuidun tuottajamaat ovat Kiina, Venäjä ja Valko-Venäjä, mutta pellavaa tuotetaan myös monissa muissa Euroopan maissa sekä Etelä-Amerikassa. Kuitupellavan lisäksi viljellään myös öljypellavaa.
Pellavakuvat wikipedia.fi
PUUVILLA
Puuvilla kuuluu siemenkuituihin, eli kuiduksi kerättävä osa kehittyy siemenessä ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus on kasvin siemenen kuljettaminen tuulen mukana uuteen kasvuympäristöön. Puuvillakuidut ovat siis siemenkarvoja.
Puuvillakasvin ja puuvillan viljelyn arvellaan olevan kotoisin Intiasta, mutta puuvillan käyttö tunnettiin myös uudella mantereella inkojen ja mayaintiaanien keskuudessa.
Puuvillakasvien (Gossypium) suvussa on useampia viljeltyjä lajeja, joista tärkein on Keski-Amerikasta kotoisin oleva Gossypium hirsitum. Noin 90 % kaikesta viljellystä puuvillasta on tätä alkuperää.
Puuvilla on maailman tärkein tekstiilikuitu. Puuvillaa viljellään yli 70 eri maassa, ja monille maille se on merkittävä tulonlähde. Merkittävimpiä raakapuuvillan tuottajamaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Pakistan.
Puuvillan viljely kuorimittaa ympäristöä. Tästä lisää Kuitukuluttajuus-osiossa.
Puuvillakuvat Outi Temmes ja wikipedia.fi
HAMPPU
Hamppu on hampun (Cannabis sativa) varresta saatava kuitu, eli se kuuluu runkokuituihin.
Hamppu on maailman vanhimpia viljelykasveja, ja sen arvellaan olevan kotoisin Aasiasta. Se on kuitenkin tunnettu jo kauan myös Kiinassa, Iranissa ja Japanissa. Myös Suomessa hamppua on viljelty rautakaudelta asti.
Hamppua tuotetaan eniten Euroopassa (etupäässä Venäjällä, Espanjassa ja Puolassa), Pohjois-Koreassa ja Kiinassa.
Hampulla on kolme alalajia (kuituhamppu, öljyhamppu ja lääkehamppu), jotka ovat nimetty tuotantosuunnan mukaan. Näistä ainoastaan lääkehamppu tuottaa niin merkittäviä määriä alkaloideja, että siitä saadaan tehtyä huumausaineena käytettyä kannabista.