Konekirjonta
Kirjonta jaetaan perinteiseen pistokirjontaan ja konekirjontaan. Pistokirjonta on suuritöistä, koska valmistamiseen käsin menee paljon aikaa. Myös ompelukonetta käytettäessä syntyy kaunista ja näyttävää jälkeä.
Konekirjontatekniikoita ovat
* Applikointi eli päällikeompelu
* Alikeompelu
* Crazy
* Kirjonta koneparsinnalla
* Kirjontakoneella kirjominen
* Koneompeleilla kirjominen
* Konerevinnäinen
* Leikekirjonta
* Ommeltu pitsi (solvy-kalvolla kirjominen)
* Tilkkumaalaus
* Vanukirjonta
Veteen liukenevalla solvy-kalvolla kirjominen
1. Suunnittele kirjontatyön malli.
2. Piirrä suunnitelma solvy-kalvoon piirtoheitintussilla (permanent).
3. Aseta kaksinkertainen pala solvy-kalvoa kirjontakehykseen.
4. Ompele suoralla ompeleella pysty- ja vaakasuoria viivoja --> ristikko.
5. Ompele ristikon reunat huolellisesti.
6. Jatka pohjan ompelua eri väreillä ja erilaisilla tikeillä kuvaten pinnan muotoa, valoa ja varjoja.
7. Poista työ kehyksestä.
8. Suihkuta vettä suihkupullolla talouspaperien päällä, kunnes solvy-kalvo on liuennut veteen.
9. Kuivata työ hiustenkuivaajalla.
Vapaakirjonta (Koneparsinta)
1. Suunnittele malli. Hahmottele työn ääriviivat kevyesti tarvittaessa liidulla pohjakankaalle.
2. Silitä tukikangas nurjalle puolelle pohjakangasta.
3. Vapauta ompelukoneen syöttäjä.
4. Käytä kirjonnassa parsintapaininjalkaa.
5. Työn iloa!
Konerevinnäinen
Huom. käsivarainen ompelu kannassa ja lehdissä!
1. Suunnittele kuvio ja jäljennä se kankaalle.
2. Ompele pari tiheää koneommelta ja kapea siksak kuvion ääriviivoja pitkin.
3. Pingota työ ompelukehykseen.
4. Pura työstä lankoja molempiin suuntiin säännöllisesti, esimerkiksi pura 2, jätä 2.
5. Teippaa puretut langanpäät nurjalle.
6. Vahvista työssä olevat loimi- ja kudelangat siksakilla. Siirry lankaryhmästä toiseen kuvion reunassa. Huom. Ristikkoon irralleen jääneet langat antavat työlle elävyyttä!
7. Viimeistele työ ompelemalla kuvion reunaan siksak. Poista teipit ja katkaise langanpäät nurjalla. Silitä työ nurjalta pehmeän alustan päällä.
Kesäkassin portfolio
Suunnittelu, valmistus, arviointi
Kirjonnan työnä päätin tehdä kesäisen kassin, johon voisin käyttää sekä kone- että käsivaraista kirjontaa. Kuvion aiheeksi tulivat kukat, koska olen innokas viherpeukalo. Mieleeni muistuivat aikaisempien vuosien itsekasvatetut suuret keltaiset auringonkukat. 
Niiden muistojen pohjalta tein piirroksia. Varsinaisia värikokeiluja minulla ei ollut paljonkaan. Halusin työhön selkeät ja toisiinsa hyvin sopivat värit. Auringonkukka kuvioihin tulivat väreiksi keltainen, vihreä ja ruskea.
Pelkeät kukat olivat hieman ankeat, joten päätin piristää työtä kahdella kauniilla perhosella. Minua kiinnosti kovasti tietää, miltä näyttäisivät solvy-kalvolle tehdyt kuviot. Halusin kokeilla perhosen siipiin elävyyttä taittamaal siipiä hieman kalvon kuivumisvaiheessa. (Nyt myöhemmin perhosten siivet on oikaistu, koska kuviot eivät erottuneet tarpeeksi hyvin.)
Ompeluteknologian tunnilla olin tehnyt sarjatyön valmistuksessa lakanakankaasta protyyppikassin. Sen pohjalta lähdin kehittelemään kesäkassia. Muutin pohjan ompelua, kantimien kiinnitystä ja lisäsin pari koristetikkausta. Lisäksi halusin kassiin vuoren, jotta se olisi huolitellun näköinen ja kestävämpi käytössä.
Kaupasta löytyivät sopivat langat ja kankaat. Kassin päällikangas on 40% pellavaa ja 60% viskoosia. Vuorikankaaksi ostin tuulipukukangasta, josta löytyi minulle mieluinen väri.
Kirjontalankoja, kassikangas, vuorikangas ja kaksipuoleinen tukikangas kantimiin.
Kesäkassin suunnittelu ja tekeminen oli mielenkiintoista ja haasteellista. Konerevinnäistä tehdessä huomasin ensimmäisen kerran todella kuinka helposti purkautuvaa valitsemani kangas oli. Loimi- ja kudelangat kupruilivat työssä purkamisen jälkeen! Käsin auttamalla (kiskomalla ommeltavia lankoja suoraan) sain ommeltua sisakit. Loppujen lopuksi revinnäisen pinta antoi työlle mukavan näköistä elävyyttä kukan keskustaan.
Konerevinnäisen jälkeen tein vapaata kirjontaa. Yritin aluksi piirtää kuvioiden ääriviivat suoraan kassikankaaseen, mutta kynän jäljet hankautuivat pois kankaan pinnalta. Tämän vuoksi tein suoralla ompeleella silkkipaperin avulla kuvioiden ääriviivat. Käsivaraisessa kirjonnassa huomasin jo parin tikin jälkeen, että homma ei onnistu! Mitä nyt? Repeävää kuitukangasta en voisi käyttää, koska se oli lopuksi vahingoittanut tikkejä ja pohjakangasta. Päätin kokeilla käyttää solvy-kirjontakalvoa. Pingotin solvy-kalvon päällikankaan päälle kirjontakehykseen (suoralla ommellut ääriviivat näkyivät kalvon lävitse). Kirjonta sujui tämän jälkeen hyvin.
Terälehdissä yritin kuvata ilmavuutta. Oikean puoleisessa kukassa tuli mielestäni elävämpi. Vasemmassa on liian paljon kirjontaa terälehdissä, koska tein pitempää tikkiä aluksi. Se näytti aika kauhealta. Sitä sitten piti yrittää paikkailla lyhyemmällä tikillä (visualisointi ei onnistunut).
Kukan varsien ja lehtien teko onnistui mielestäni hyvin. Perhosten tuntosarvista piti tehdä aika paksut, jotta ne kestäisivät ilmassa (ompelen vain perhosten vartalon kiinni kankaaseen lopuksi).
Kassin kasaan ompelu sujui ihan hyvin. Vaikea kohta oli pohjan päälli- ja vuorikankaan yhteen sovittaminen. Huolellisella neulauksella se kuitenkin onnistui yhdellä kertaa. Kantimet vahvistin kaksipuoleisella liimakankaalla, jotta saisin niistä kulutuksen kestävät. Kantimien kiinnitys kassiin oli vähän vaikeaa, kun viimeiseen tikkaukseen tuli monta kangasta päällekäin.
Kesäkassin tekeminen oli antoisaa. Se asetti sopivasti haasteita ja antoi mahdollisuutta omalle luovuudelle. Sain kokea työskentelyn aikana onnistumisen elämyksiä. Olen tyytyväinen työhöni. Kassin olen ajatellut antaa pikkusiskolleni kesäloman alkajaislahjaksi. Myöhemmin on sitten mukava muistella milloin on kassin saanut!
Minna Manninen, Savonlinnan OKL