Etusivu » Käsityökulttuuri » Käsityökulttuurin osa-alueet » Alueittain » Aasia » Kurdimatto Kelim-kudonnalla

Kurdimatto Kelim-kudonnalla


KURDIMATTO KELIM-KUDONNALLA IRANIN KURDISTANISTA

Sennee = Sedjadeh = Sanandaj = Sassadeh-tapaan

Kelim-laukku

Itämaisista matoista puhuttaessa ensimmäisenä tulevat mieleen nukkapintaiset solmitut matot. Mattoja on valmistettu myös muilla tekniikoilla, kuten kelim-kudonnalla, soumak-tekniikalla (kiertopujotus) ja näiden kaikkien yhdistelmillä.

Kelim-sana on turkin kieltä ja tarkoittaa rukousmattoa.

Kelim-kudonnaisia on käytetty monella tavalla: istuintyynyinä, teltan tilanjakajina, lattialla lämmittämässä tai maton päälle on katettu ateria.

Iranin Kurdistanin pääkaupunki Sanandaj (ent. Sennee) on kuuluisa taidokkaasti kudotuista kelim-matoista, jotka kuvioinniltaan muistuttavat alueen solmittuja mattoja.

Kelim-matot ovat ohuita ja kevyitä solmittuihin mattoihin verrattuna.
Niitä on ollut helppo kuljettaa mukana muutettaessa paikasta toiseen.


KELIMIN KUVIOT JA VÄRIT
Kelim-maton kuvioilla on omat symboliset merkityksensä. Jokaisella klaanilla on omat värinsä ja kuvionsa. Usein esiintyviä kuvioita ovat Mir-i-bota eli liekki-kuviot.

Liekki-kuvion muunnoksia
Herati-ornamentissa on keskikuvio, jota ympäröi neljä hieman kaarevaa lehteä tai kalaa - katsojan mukaan.

Matot ovat väritykseltään puna- ja sinivoittoisia, ennen aina luonnonväreillä värjättyjä. Vihreää on käytetty harvoin, koska se on pyhä väri. Mattojen kuviointi muodostuu tavallisesti keskuskuviosta ja sitä ympäröivästä pohjasta. Reunoja kiertää kolme erilevyisestä raitaa, joista keskimmäinen on kaikkein levein. Kelimeitä kudottiin tyttöjen myötäjäisiksi ja kodin tarpeisiin, mutta myös miehen arvostuksen korottamiseksi. Kelimit olivat myötäjäisten tärkein osa ja arvokas tyttöjen kunnian symboli.

Maton myyjä sai kuulla:
  ”Katsopa, hän myi tyttärensä myötäjäiset.”
Ostajakaan ei päässyt helpommalla:
  ”Jaahas, hänen tuleva miniänsä on niin taitamaton, että hänen pitää ostaa kelim.

KELIMIN KUTOMINEN

Sommitelma perustuu ruutumalliin ja kudonnainen muodostuu suorakulmaisista erillisistä pinnoista.

LOIMEN RAKENTAMINEN

Loimi voi olla puuvillaa, esim. 15-säikeinen kalastajalanka.
Kude karstalankaa (villaa).

Loimi kierretään kehyksen ympäri aloittaen vasemmasta alalaidasta etukautta kehyksen ympäri. Tiheys on 4 lankaa/cm. Viimeinen loimilanka sidotaan kehyksen takareunaan.

Loimi saadaan yhteen tasoon "tasoituslangan" avulla: loimilankaa 4-5-kertaisena sidotaan kehyksen vasempaan alareunaan, pujotetaan vuorotellen edessä olevan langan päältä ja takana olevan langan alta. Lankanippu kiristetään hyvin ja sidotaan kehyksen oikeaan sivupuuhun. - Kuva oikealla.


KUTOMINEN

Kankaan alkuun kudotaan loimilangalla 10 kuteen aloitus. Kudetta pitää syöttää reilusti, ettei työ kapene. Painava haarukka sopii kuteen kiinni lyömiseen.


Väripintojen väliin jää kudottaessa raot, toisin sanoen kuteita ei kierretä keskenään, ainoastaan pitkät raot sidotaan noin 1 cm:n välein.

Kudotaan piste kerrallaan (piste: 2 loimilankaa ja 8 kudelankaa), toisin sanoen kudotaan aina värialue kerrallaan ennen kuin siirrytään seuraavaan väriin.

Kutomisjärjestys suunnitellaan niin, että langan katkaisukohtia tulee mahdollisimman vähän. Kuteen voi ”juoksuttaa” kuvion reunaa pitkin ylös- tai alaspäin seuraavaan samanväriseen kudottavaan kohtaan.

Työn yläreunaan kudotaan loimilankaa saman verran kuin alareunaan. Valmis työ irrotetaan kehyksestä ja loimilangat solmitaan.


Kutomisohjeen teossa on auttanut Kurdistanista kotoisin oleva Faranak Shokrollahpour. Hän on oppinut kutomaan kelim-mattoja sisareltaan Sanadaj:ssa asuessaan.
Faranakin malli aloittelijalle


Linkki YLE.FI Oppiminen:
Kelim-mattoja Iranin Kurdistanista
Iranin Kurdistanin pääkaupunki Sanandaj on kuuluisa taideokkaasti kudotuista kelim-matoista. Faranak Shokrollahpour näyttää kelim-maton kudontaa ja kertoo harrastuksestaan. Video liittyy ohjelmaan Käsityön kieli.


Julkaisu on osa MONIKULTTUURINEN KÄSITYÖ sivukokonaisuutta, joka liittyi Kansalais- ja työväenopistojen liitto - KTOL:n Monikulttuurinen käsityö hankkeeseen (2006), jossa tavoitteena oli edistää etnisiä suhteita käsityökulttuurin keinoin.
TYÖRYHMÄ: PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Nea Pitkänen | TEKSTIT, VALOKUVAT Anna Alaranta, Anna-Liisa Heinonen, Taina Moisio | PIIRROSKUVAT Tuija Katajisto | WWW-TOTEUTUS Pirjo Sinervo, Käspaikka.fi (nyk. Punomo.fi)

Jaa somessa:
Punomo Logo

Kirjaudu Punomoon

Ei vielä Punomo tiliä? Rekisteröidy alla

Punomo Logo

Anna palautetta

Käyttäjiemme palaute auttaa Punomon kehittämisessä. Anna palautetta alla.