Yhä useampi neuloja miettii, millainen materiaali olisi ekologinen. Kannattaako suosia luomua vai kierrätettyä villaa? Mikä ylipäätään on ekolankaa? Jos kaipaat puolueetonta tietoa, tässä vinkkejä.
Neulojan pieni materiaaliopas
Neulojalle on tarjolla ekovaihtoehtoina esimerkiksi soijasta, bambusta ja maitoproteiinista valmistettua lankaa. Aiheen laajuudesta johtuen keskityn nyt yleisimpiin neulelangoissa käytettäviin tekstiilikuituihin.
Neulojan pienessä materiaalioppaassa on mukana kahdeksan yleisesti neulelangoissa käytettävää kuitua. Kerron näistä aakkosjärjestyksessä: alpakka, kashmir, lampaanvilla, merinovilla, pellava, puuvilla, silkki ja viskoosi.
Kunkin kuitumateriaalin esittelyn lopussa on Vihreä valinta -laatikko. Siitä löytyy ehdotuksia ja suosituksia sinulle, joka mietit ekologisia vaihtoehtoja. Maailmalla löytyy kuitutuottajia, joiden toiminta on kestävän kehityksen mukaista ja sertifioitua. Tarjolla on myös luomua lankakehräämöjen tarpeisiin.
Alpakka
Kashmir
Lampaanvilla
Merinovilla
Pellava
Puuvilla
Silkki
Viskoosi
ALPAKKA (WP)
Kuidun alkuperä | Alpakka |
Kuidun ominaisuudet | Pehmeää, lämmintä ja kestävää. Sopii myös villa-allergikoille, koska siitä puuttuu lanoliini ja villalle tyypillinen karheus. |
Suurimmat tuottajat | Peru, Kolumbia, Yhdysvallat ja Australia. Myös Suomessa on jonkin verran alpakan kuitutuotantotiloja. |
Alpakoita on kahta tyyppiä. Huacayalla (noin 90 % alpakoista) on lyhyempi ja paksumpi villa, kun taas surin (noin 10 %) villa on pitkää, kiiltävää ja siten arvokkaampaa.
Alpakat keritään keväisin noin puolentoista vuoden välein. Yksi eläin tuottaa kuitua vuodessa 3–5 kg. Alpakkaa ensimmäistä kertaa kerittäessä siitä saadaan erittäin hienoa ja pehmeää baby-alpakkaa.
Alpakan tuotannon eettisistä tai ympäristölle aiheutuvista ongelmista on toistaiseksi raportoitu melko vähän (linkin uutinen julkaistu 1.6.2020).
Haluatko varmistaa alpakkalangan vastuullisuuden? Suosi kehräämöjä, jotka kertovat käyttämänsä kuitumateriaalin alkuperän avoimesti ja/tai joiden lankatuotanto on sertifioitu tai standardoitu.
KASHMIR (WS)
Kuidun alkuperä | Kashmirvuohi |
Kuidun ominaisuudet | Pehmeää, kevyttä ja lämmittävää. Yksi kalleimmista tekstiilikuiduista. |
Suurimmat tuottajat | Kiina, Mongolia, Tiibet ja Afganistan |
Perinteinen kashmirvuohien kasvatus perustui pieniin laumoihin, jotka pysyivät luonnon kantokyvyn rajoissa. Kashmirvillan kysynnän kasvu on aiheuttanut vuohien määrän moninkertaistumisen ja raaka-aineen hinnan laskun.
Ongelmina ovat ylilaiduntaminen ja siitä johtuva aavikoituminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Suuret laumat kuluttavat maapinta-alaa ja aiheuttavat eroosiota, ja ympäristötoimijat ovat kiinnittäneet tähän huomiota etenkin Aasian vuoristoissa. Lisäksi villan pesuun menee paljon vettä ja kemikaaleja, jotka saattavat kuormittaa vesistöjä huonon puhdistuksen vuoksi.
Kiinassa ja Mongoliassa vuohen karva kammataan keväällä karvanlähdön aikaan. Menetelmä vaatii aikaa ja fyysistä vaivaa enemmän kuin keriminen, jota muissa maissa harjoitetaan. Useimmiten kashmirvuohet keritään paljaaksi talvella, ja tämä on aiheuttanut vuohien paleltumisia ja kuolemia.
Harkitse kashmirin tilalle muita vaihtoehtoja. Suuri kysyntä on lisännyt ympäristöongelmia ja eläinten epäeettistä kohtelua.
LAMPAANVILLA (WO)
Kuidun alkuperä | Lammas |
Kuidun ominaisuudet | Pehmeää, lämmintä, hengittävää ja kuidun kiharuuden ansiosta joustavaa. |
Suurimmat tuottajat | Australia, Uusi-Seelanti ja Kiina. Lampaanvillaa tuotetaan myös Suomessa. |
Lampaanvilla on tärkein ja maailman eniten tuotettu eläinkuitu. Villan päätyypit ovat hieno, keskihieno ja peitinvilla. Lisäksi osa roduista, kuten suomenlammas, tuottaa karkeampaa sekavillaa.
Tehomaataloudessa lampaita saatetaan kohdella kovakouraisesti. Teurasmatkat saattavat olla pitkiä ja eläimiä stressaavia. Liiallinen lampaiden laiduntaminen voi aiheuttaa haittoja ympäristölle: maaperän eroosiota, metaanipäästöjä ja vesistöjen rehevöitymistä.
Valitse villalanka, jolla on vastuullisuudesta kertova sertifikaatti. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös kotimainen lampaanvilla tai luomuvilla. Eettisin ja ekologisin on kierrätysvilla.
MERINOVILLA (WO)
Kuidun alkuperä | Merinolammas |
Kuidun ominaisuudet | Hienoin ja ohuin lampaanvilla. Kihartuvaa, joten eristää ja siirtää kosteutta erityisen tehokkaasti. |
Suurimmat tuottajat | Australia, Argentiina, Etelä-Afrikka |
Merinolampaat ovat pitkälle jalostettuja, jollpoin villan tuotanto voi ajaa eläinten hyvinvoinnin edelle. Merinolammas tuottaa vain hienointa alusvillaa.
Merinolampaille tehdään Autraliassa edelleen kivuliasta kirurgista mulesing-leikkausta. Sen tarkoituksena on torjua lihakärpäsen munimista lampaan peräaukkoa ympäröivään villaan. Menetelmän avulla lampaankasvattajat estävät lampaita menehtymästä loiseläinten aiheuttamiin infektioihin.
Tuotannossa ovat mulesing-leikkausten lisäksi ongelmana tehomaatalous ja pitkät teuraskuljetukset. Laiduntaminen aiheuttaa paljon ilmastopäästöjä.
Varmista, että tuotanto on mulesing-vapaata. Valitse luomuvillaa ja/tai tuote, jolla on vastuullisuudesta kertova sertifikaatti, esimerkiksi ZQ-merkki.
PELLAVA (LI)
Kuidun alkuperä | Pellavakasvin varsi |
Kuidun ominaisuudet | Hyvä lämmönjohtokyky, tuntuu lämpimällä säällä viileältä. Kiiltävä, luja ja jäykkä kuitu, joka imee hyvin kosteutta. |
Suurimmat tuottajat | Kiina, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina, Ranska, Liettua, Belgia |
Suurin osa runsaasti ihmistyötä vaativasta pellavan tuotannosta on halvan työvoiman Kiinassa. Viljelyssä ei tarvita rikkaruohomyrkkyjä, mutta käytetään jonkin verran lannoitteita.
Pellavan ympäristövaikutuksista suurin osa liittyy liotukseen. Menetelmät saastuttavat vesistöjä, .vedenpuhdistuksen taso saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja tai joudutaan käyttämään voimakkaita kemikaaleja.
Vastuulliseen tuotantoon on hyvä kiinnittää huomiota. Luonnonmukaisin vaihtoehto on ketoliotettu (dew-retted) pellava. Vaihda luomupellavaan tai suosi ominaisuuksiltaan pellavan kaltaista hamppua.
PUUVILLA (CO)
Kuidun alkuperä | Puuvillakasvin yksisoluiset siemenkarvat |
Kuidun ominaisuudet | Lujaa, kestävää, ei sähköisty, helppo värjätä. Hyvä kosteudenimemiskyky, kutistuu pesussa. |
Suurimmat tuottajat | Intia, Kiina, Yhdysvallat |
Puuvilla on suosittu, mutta samalla yksi epäekologisimmista tekstiilikuiduista. Puuvillapelloilla työskentelevät viljelijät altistuvat myrkyllisille kemikaaleille.
Viljelyn kemikaalikuorman pienentämiseksi on kehitetty sertifiointijärjestelmiä kuten Better Cotton Initiative (BCI) ja Cleaner Cotton TM.
Puuvillan viljely tarvitsee runsaasti vettä. Suurin osa puuvillapelloista on suuria tehoviljelmiä, joissa luonnon monimuotoisuus vähenee ja maaperän hedelmällisyys kärsii.
Vaihda luonnonmukaisesti kasvatettuun, kierrätettyyn, vähäkemikaalisesti tuotettuun tai käsinpoimittuun puuvillaan. Harkitse puuvillan sijaan hamppua, pellavaa, lyocellia tai kierrätyskuituja.
SILKKI (SE)
Kuidun alkuperä | Mulperiperhosen toukan kehräämä kuitu |
Kuidun ominaisuudet | Kaunis himmeä kiilto, kevyttä, lujaa ja joustavaa. Hyvä lämmöneristyskyky. |
Suurimmat tuottajat | Kiina, Japani, Intia, Korea, Brasilia |
Silkkiäisperhosen toukat syövät vain mulperipuun lehtiä, joita kuluu raakasilkkikiloa kohti jopa 250-300 kg. Ympäristörasitus muodostuu lähinnä mulperipuiden kasvatuksesta, koska puut tarvitsevat kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
Koteloissa olevat silkkiperhosen toukat tapetaan kuumalla ilmalla tai höyryllä ennen kuoriutumista. Proteiinipitoinen toukka voidaan kuitenkin käyttää ruuaksi tai valmistaa rehuksi.
Villisilkin (tussah-silkki) tuotanto on ekologinen, sillä siinä toukat saavat kuoriutua koteloistaan.
Valitse tuottaja, jonka toiminta on sertifioitu. Hyvä vaihtoehto on villisilkki. Luomusilkkiä tuotetaan ilman haitallisia kemikaaleja.
VISKOOSI (CV)
Kuidun alkuperä | Selluloosa |
Kuidun ominaisuudet | Hengittävää, pehmeää, melko lujaa ja joustavaa, ei sähköisty. |
Suurimmat tuottajat | Kiina, Japani, Intia, Saksa, Yhdysvallat |
Alhaisen elintason maissa ja tuotannon paineiden alla työntekijöiden työoloja ei aina pystytä valvomaan. Monimutkainen valmistusprosessi vie energiaa ja vaatii erityisen myrkyllisiä kemikaaleja, mm. rikkihiiltä. Viskoosin tuotannossa käytetyt kemikaalit saastuttavat ilmaa ja vesistöjä.
Valitse valmistaja, jolla on vastuullisesta prosessista kertova sertifikaatti. Vaihda viskoosi Tenceliin (lyocell). Suomessakin on kehitetty ekologista selluloosakuidun tuotantoa, ks. esim. Infinite Fiber, Ioncell ja Spinnova.
Luomu on jo päässyt ruokapöytiin. Seuraavaksi käsitöihimme?
Kuitutuotannon globaaleiden markkinoiden tilanne ei ole aina mukavaa luettavaa. Muutosta parempaan on kuitenkin näkyvissä. Vaikka esimerkiksi uutiset Aral-järven kuivumisesta puuvillatuotannon seurauksena ovat meille tuttuja, hyvä uutinen on, että järven pohjoisosan vedenpinta on saatu patoamisen avulla nousemaan ja kaloja ja lintuja palaamaan.
Neulelangat kehrätään tekstiilikuiduista. Kaikki alkaa materiaalista, mutta se on vain osa lankatuotannon vastuullisuutta. Kuitujen jalostamista langaksi toteutetaan monin eri tavoin.
Jos peruspuuvillan tuotanto korvattaisiin esimerkiksi luomu- tai BCI-tuotetulla puuvillalla, pellavalla, hampulla ja lyocellillä, veden tai tuholaismyrkkyjen käyttöä voitaisiin vähentää. Jos taas ekologisesti tuotettu lähilanka värjätään kaukana, kasvaa hiilijalanjälki. Valintoja tehdessä on hyvä pitää mielessä kokonaisuus tuotannon alusta aina kuljetuskustannuksiin asti.
Valinnoilla ja teoilla on merkitystä. Suruton tapamme käyttää energiaa ja ainetta on kestämätön, ja siksi asiantuntijat sanovat, että ihmisen ja yritysten ympäristösuhteen täytyy muuttua. Kestävä kehitys on sitä, että yritämme turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Rajasin tästä pois tekokuidut. Jos jäit kaipaamaan tietoja akryylistä, polyamidista tai polyesteristä, kerro, niin lisään ne. Tai haluaisitko lukea ekotietoa esimerkiksi angorasta tai mohairista tai jostakin muusta neulelankojen materiaalista? Laita kommentti, kiitos!
Lähteet
Kuluttaja 6/2018: Vastuullisuus puntarissa. Mohair on uusi angora
Riikka Räisänen, Marja Rissanen, Erja Parviainen & Helena Suonsilta: Tekstiilien materiaalit. Finn Lectura, Helsinki 2017
Kate Fletcher: Sustainable Fashion and Textiles. Routledge, Oxon 2014
Ekologisia tekstiilikuituja Suomessa – missä mennään tällä hetkellä?https://www.stjm.fi/uutiset/ekologisia-tekstiilikuituja/
Sanna Isomaa: Kestävä kehitys tekstiilien ja kuitujen näkökulmista
https://docplayer.fi/17559880-Kestava-kehitys-tekstiilien-ja-kuluttajan-nakokulmasta.html
Materiaaliopas
http://vihreatvaatteet.com/materiaaliopas/
Materiaaliopas
https://www.weecos.com/fi/materiaaliopas
Kuituopas
https://www.stjm.fi/kuituopas/
Kuitujen käyttö kasvaa globaalisti
https://www.stjm.fi/uutiset/kuitujen-kaytto-kasvaa-globaalisti/
Eläinsuojeluyhdistys PETA (People for the Ethical Treatment of Animals)
https://www.peta.org
Mohair, merino vai kashmir: Tunnetko villalaadut?
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaadut/