Päällikeompelu

Päällikeompelu eli applikointi on kirjontatekniikka, jossa kuviokankaasta leikataan kuvioita ja kiinnitetään pohjakankaaseen ompelemalla.

Tietoa päällikeompelusta ja hyviä vinkkejä löytyy esim. seuraavista kirjoista

Käden taidot ( Weilin+Göös )
Hyvä sauma, tekstiilityön käsikirja ( Otava )
Käsien taika ( Koivu ja tähti oy )

Historiaa:

Päällikeompelu on vanha työtapa. Jo tuhansia vuosia sitten päällikeompelukuviot koristivat esim. hautajaistelttojen kankaita Egyptissä. Varhaisin löydetty päällikeompelutyö on n. vuodelta 1000 EKr. Kairon museossa säilytettävänä oleva kuningatar Isemkhebin hautaholvista löytynyt gasellinnahka. Keskiajalla päällikeompelukuviot koristivat palatsien seinävaatteita, oviverhoja ja vuoteiden verhoja sekä erilaisia kirkkotekstiilejä. Tekstiilit olivat paitsi koristeena myös lämmöneristeenä kylmissä ja kosteissa linnoissa ja asumuksissa. Päällikeompelukoristeita käytettiin myös lipuissa, vaakunoissa, ritareiden asetakeissa ja hevosten varusteissa. Keskiajalla pyrittiin muhkeisiin kuvioihin, jotka olivat näyttävän näköisiä kaukaakin katsottuna, joten ommeltiin suuria kuviopintoja.

Yleisiä päällikeompeluaiheita olivat kasvien osat: kukat ja lehdet sekä eläimet, linnut ja hyönteiset. Väreinä käytettiin usein kahta toisistaan selkeästi erottuvaa väriä. Materiaalit olivat yleensä silkkiä, samettia tai pellavaa.

1700 -1800- luvuilla Pohjois-Amerikan siirtolaisten keskuudessa päällikeompelu ja tilkkutyöharrastus saavutti kukoistuskautensa. Päällikeompelukuviot liittyivät usein tilkkutöihin. Alunalkaen tekniikan käyttöön syynä oli taloudellisuus ja hyötynäkökohdat. Tilkkuja ja kangaspalasia käytettiin lämpimiksi vuodetekstiileiksi ja sisustustekstiileiksi sekä vaatteiden korjaamiseen. Myöhemmin päällikeompelutöiden koristetarkoitus korostui.

Aluksi kuviot ommeltiin käsin taitetun kuviokankaan reunasta. Päällikeompelutekniikan kehitys kulkee käsi kädessä ompelukoneen teknisen kehityksen kanssa. Nykyisin koneella ommeltu tiheä siksak tai applikointiommel (= pykäpistoa muistuttava koristeommel) korvaavat hitaan käsin ompelun. Uudet päällikeompelun apumateriaalit ( liimakankaat ja -harsot ) ovat helpottaneet ja nopeuttaneet huomattavasti päällikeompelukuvioiden valmistamista. Käsin ommeltu päällikeompelu sopii kuitenkin edelleenkin arvokkaampiin ja haastavampiin tekstiileihin.

Tietoa materiaaleista:

Valitessasi materiaaleja ota huomioon tekstiilin käyttö. Pesutekstiilejä valmistaessasi valitse kankaita, jotka kestävät vesipesun, ovat keskenään samanlaatuisia ja kutistuvat samalla tavoin. Voit myös kutistaa kankaat pesemällä tai kastelemalla ne ennen ompelua.

Taustakangas: Valitse taustakankaaksi suunnitelmaasi sopiva, tukeva kangas. Taustakangas voi olla yksiväristä tai kuviollista. Yksivärisestä kankaasta kuviot erottuvat paremmin.

Kuviokankaat: Käytä kuviokankaina erilaisia aiheeseesi sopivia yksivärisiä tai kuviollisia kankaita. Voit käyttää saman värin eri sävyjä tai useita eri värejä. Samaan työhön voit myös yhdistää erilaatuisia ja erilaista pintastruktuuria olevia kankaita. Kuviollisista kankaista saat työhösi vaihtelua käyttämällä hyväksesi kankaan kuvioaiheita. Vältä helposti liestyviä kankaita, sillä niitä on vaikea käsitellä ja niiden pesun ja käytön kestosta ei ole takeita.

Tukikangas: Käytä tarvittaessa taustakankaan tukemiseen yksipuoleista silittämällä liimattavaa tukikangasta.

Liimaharso: Kuvioiden kiinnittämiseen pohjakankaalle ennen ompelua tarvitset liimaharsoa tai kaksipuoleista tukikangasta. Tämän sivun ohjeessa päällikeompelukuvio on ommeltu käyttäen liimaharsoa. Liimaharsoa myy mm. Ullaka Oy. Liimaharso on silittämällä kiinnittyvää harsomaista liimaa, joka on suojapaperissa kiinni. Suojapaperiin on helppo piirtää kuvion osat. Vaativammankin päällikeompelukuvion toteuttaminen onnistuu. Liimaharsoa käyttäessäsi joudut kuitenkin valmistamaan kuvion peilikuvana, jotta se olisi suunnitelmasi mukainen. Kaksipuoleista tukikangasta käyttäessäsi löydät hyvän päällikeompelun ohjeen esim. Hyvä sauma-kirjasta (Otava)

Ompelulangat: Käytä ylälankana konekirjontalankaa tai tavallista ompelulankaa. Valitse langan väri kuviokankaiden värien mukaan vaihtaen. Ylälangan värillä voit myös tehostaa ja rajata kuvioita, jolloin valitset kuvion väristä poikkeavan värisen ompelulangan. Käytä alalankana taustakankaan väristä tavallista ompelulankaa. Mikäli työn nurja puoli ei näy, voi alalanka olla myös ylälangan värinen.

Muut materiaalit: Käytä leivinpaperia raudan ja laudan suojana!

Päällikeompelu liimaharson avulla:

1. Suunnittele kuvio

Mieti kuviollesi aihe. Selaa ja tutki kuva- tai lastenkirjoja. Värityskirjat ovat hyvä aihevarasto. Kasvi- ja eläinkirjoista löytyy hyviä kuvioaiheita. Kuvio voi liittyä harrastukseesi. Kuvion lähtökohtana voi olla taidekirja, sanomalehden mainoksen logo tai talouspaperin kuvioaihe. Ympäristösi on pullollaan kuvioaiheita, jotka vain odottavat löytäjää. Älä kopioi toisen ideaa, vaan etsi aiheesta oma näkemyksesi ja työstä sitä.

Hahmottele ja piirustele erilaisia suunnitelmia raporttiisi. Kun löydät sopivan aiheen, mieti miten sovellat sen omaan työhösi. Mieti millaisen kuvion voit toteuttaa ompelukoneella. Älä yritä tehdä luonnollista kuvaa. Esimerkiksi eläinhahmot täytyy yksinkertaistaa, tyylitellä, liioitella. Joudut jättämään jotain pois ja voit lisätä omia ideoitasi. Katso: Tietoa kuvion suunnittelusta. Esimerkiksi liioittelu sopii hyvin päällikeompeluun: jos haluat jotain oikein pulleaa, tee kuva vielä pulleammaksi. Vältä jyrkkiä kaaria ja kapeita kärkiä. Ne ovat hankalia ommella. Vältä kuluneita ja paljon käytettyjä aiheita (esim. sydän, tähti, hevonen, kirjaimet). Niihin on vaikea keksiä mitään persoonallista, uutta. Älä tyydy kuvion ensimmäiseen versioon, muokkaa. Esittele kuvio kaverillesi. Suunnitelman esitteleminen kypsyttelee suunnitelmaa entisestään ja voit saada hyviä vinkkejä työstäessäsi kuviota edelleen. Kun olet päättänyt kuvion, mieti sen koko ja piirrä se oikean kokoisena. Väritä tai maalaa kuva raporttiisi liitettäväksi. Voit myös lähteä lyijykynäpiirroksen avulla miettimään värejä ja valitsemaan kankaita. Tilkkuilijan värit- esityksestä saat vinkkejä omaan värisuunnitteluusi.

2. Piirrä kuvio

Piirrä kuvion ääriviivat tarkasti paperille. Piirrä paperin toiselle puolelle kuvio peilikuvana. Liimaharsoa käyttäessäsi valmistat kuvan peilikuvana, jotta valmis kuva olisi suunnitelmasi mukainen. Mieti kuvion ompelujärjestys: mitkä kuvion osat ompelet ensimmäisinä ja mitkä kiinnität viimeisinä. Mieti myös, mihin kuvion kohtiin tarvitset ylimääräistä varaa niin, että kuviokangas jää toisen kankaan alle. Näin taustakangas ei pilkistä kuvion osien lomasta. Ompeluvaiheessa pääset mahdollisimman vähillä ompeleilla ja langanpäitä ei tarvitse päätellä.

3. Piirrä kuvion osat peilikuvasta liimaharson paperiselle puolelle

Piirrä kuvion jokainen osa eri liimaharsonpalaselle. Leikkaa liimaharsosta hiukan kuviota suurempi pala. Mieti jo valmiiksi kuviokankaan langansuunta. Pohjakankaan ja kuviokankaan langansuunta pitää olla sama. Kuviot näyttävät paremmilta ja poikkeavaan langansuuntaan ommeltu kuvio saattaa vetää. Merkitse langansuunta piirrokseen.

4. Silitä liimaharso kuviokankaan nurjalle puolelle

Leikkaa kuviokankaasta hiukan liimaharsoa suurempi pala. Säädä silitysraudan lämpötila kankaillesi sopivaksi ja laita raudasta höyry pois. Kiinnitä liimaharso silittämällä kuviokankaalle liimaharson liimapuoli kankaan nurjaa puolta vasten. Huomioi langansuunta. Käytä laudan ja raudan suojana leivinpaperia. Anna jäähtyä.

5. Leikkaa kuvion osat irti piirrosta pitkin

Leikkaa kuvion osat tarkasti piirrosta pitkin. Poista paperi. Liima jää kuviokankaaseen.

6. Silitä kuviokangas pohjakankaaseen

Ennen kuviokankaiden silittämistä mieti kuvion päällekkäin tulevien kappaleiden ompelujärjestys. Kuviossasi saattaa olla toisen kankaan alle jääviä osia, jotka joudut ompelemaan ennen, kuin voit kiinnittää silittämällä päälle tulevan osan. Asettele kuvion osat pohjakankaalle suunnitelmasi mukaan. Käytä raudan suojana leivinpaperia. Anna jäähtyä.

7. Ompele kuvion sisällä olevat viivat

Mikäli kuviossasi on kuvion keskellä viivoja, ompele ne esim. suoralla ompeleella tai kolminkertaisella suoralla ompeleella.

8. Ompele kuvion reunat

Ompele kuvion reunoihin tiheä siksak tai ompelukoneesta löytyvä pykäpistoa muistuttava koristeommel, joka sopii myös applikointitöihin reunan kiinnittämiseen. Mieti ja kokeile ompeleiden säädöt ennen, kuin ompelet työhösi. Liimaa kokeilutilkku raporttiisi. Jotta työsi kestää käyttöä ja pesua, käytä seuraavia ompeleen päättelytapoja.

Vedä ja solmi ompeleen langat nurjalle.
Päättele ommel säätämällä kone suoralle ompeleelle. Ompele taaksepäin pari pistoa käyttämällä pakkia.
Siksakissa jarruta hiukan ompeleen alussa tai tee parin piston pakki: Varo, ettei kone ala ommella paikallaan.
Riittävästi toisen kankaan alle jääviä langanpäitä ei tarvitse päätellä.

Päällikeompeleen ompeleet:

Ompeleiden pituudet ja leveydet riippuvat kuvioiden koosta.

Tiheä siksak:

Piston pituus 0,5 - 1 mm

Piston leveys 3 - 3,5 mm

Ompelukoneen applikointiommel

Voit muuttaa ompeleen piston pituutta ja leveyttä tarvittaessa

Saadaksesi siistin ompeleen kulmissa ja kaarissa katso tarkkaan miten ompelet:

Kaarevassa reunassa: käytä neulastoppia ja hidastusvaihdetta ja käännä työtä niin, että ommel on noin 90 asteen kulmassa suhteessa kuvion reunaan.

Kulmissa:

Sisäkulma: Ompele ensin muutama pisto kulman yli kuvion puolelle, pysäytä neula kuvion sisäpuolelle, käännä ja jatka ompelua.

Ulkokulma: Ompele ensin aivan kuvion loppuun, pysäytä neula kulmaan kuvion reunaan, käänny ja jatka ompelua.

Terävä kulma: Terävässä kulmassa kavenna siksakkia niin, että saat kulman ommeltua.

Kirjontajakson oivallus:

Päälikeompelukuviot on perinteisesti totuttu ompelemaan siksakille tai applikointiompeleella. Mikä estää ompelemasta kuvioita muilla ompeleilla, jos se sopii työn käyttötarkoitukseen ja kuvioaiheeseen. Seuraavassa kaksi taulua, joissa päällikeompelukuvion reunat on ommeltu koneparsinnalla. Näyttää hyvältä.