Spiraalipunonta
Spiraalipunonta on kiehtova käsityötekniikka, jossa materiaalit punotaan yhteen spiraalin muotoon. Tekniikka on lähtöisin Atlantin valtameren alueilta, jossa sillä on valmistettu esimerkiksi vauvan kehtoja sekä koreja, joilla on kuljetettu ruokaa pelloilta.
Tekniikalla voi valmistaa pyöreitä rakenteita, kuten lasinalusia ja koreja. Länsimaissa punontatekniikkaa käytetään useimmiten sisustustuotteissa. Materiaaleja valittaessa kannattaa huomioida tuotteen käyttötarkoitus: jos esimerkiksi valmistat pannunalusen, niin älä käytä vahvikkeellista lankaa joka ei kestä kuumaa. Spiraalipunonta on myös oiva tapa hyödyntää jämälankoja. Tekniikka on itsessään helppo oppia, ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia luovuteen ja värien käyttöön.
Tarvitset:
Ydinmateriaali – vaihtoehtojen kirjo on laaja. Ytimenä voi käyttää perinteisiä luonnonmateriaaleja, kuten niintä tai heinää, sisal-, juutti- tai muoviköyttä, paperinarua, trikookudetta tai makrameenyöriä
Punontamateriaali – punontaan voi hyödyntää esimerkiksi puuvilla- tai villalankaa, trikookudetta tai niintä
Työväline – punonta tehdään joko tylppäkärkisellä neulalla tai virkkuukoukulla
Muut tarvikkeet – mittanauha ja sakset
Kuvallinen valmistusohje lasinaluselle
Valmistelut
Leikkaa paperinaru 100 cm pituiseksi. Tämän pituisella ydinmateriaalilla valmistuu lasinalunen, jonka halkaisija on noin 10 cm, käsialasta riippuen.
Valitse päällilanka ja leikkaa siitä noin kahden sylin mittainen pätkä. Lanka voi olla myös pidempi, mutta lyhyemmällä langalla työskentely on helpompaa.
Ennen punonnan aloittamista ohenna vielä paperinarun päätä. Paperinarua pyörittämällä säikeet irtoavat toisistaan. Leikkaa kahdesta narun säikeestä pois noin 1,5 cm. Tämän avulla työn aloitus on helpompaa tehdä.
Aloitus
Aloita ydinmateriaalin päällystäminen: aseta ydin- ja päällinaru päällekkäin siten, että päällilangan lyhyt pää osoittaa köyden pitkää päätä. Pidä molemmista naruista kiinni ja kieputa päällilankaa ytimen ympäri siihen saakka, että saat taitettua jo päällystetyn paperinarun kaksinkerroin. Kierrä sen jälkeen päällinarua kaksinkerroin taitetun paperinarun ympärille niin kauan, että liitos kestää kasassa myös silloin kun päästät siitä irti.
Punonta ja kiinnitysommel
Kieputa päällimateriaalia ytimen ympäri 6-8 kierrosta. Tämän jälkeen tehdään kiinnitysommel: lanka tuodaan neulan avulla alemman kerroksen takaa työn oikealle puolelle. Tämän jälkeen lanka tuodaan työn oikealta puolelta työn taakse niin, että ommel kulkee äskeisen ompeleen oikealta puolelta. Näin kiinnitettynä ommel muodostaa ytimien ympärille kahdeksikon, eikä ompeleet pääse löystymään.
Langanvaihto
Kun päällilanka loppuu, kiinnitetään työhön uusi lanka. Leikkaa langasta jälleen kahden sylin mittainen pätkä, ja pujota se neulansilmään. Loppuneen langan lyhyt pää kulkee uuden päällimateriaalin alla, lyhyt pää köyden pitkää päätä kohti. Uutta päällimateriaalia kieputetaan ytimen ympäri. Näin uusi ja vanha lanka saadaan kiinnitettyä samanaikaisesti näkymättömästi työhön.
Lopetus
Ohenna paperinarua lyhentämällä kahta säiettä samoin, kuin aloituksessa. Jos ydinmateriaali on kovin paksua, voi sitä ohentaa kahdessa osassa.
Kieputa päällimateriaalia ohennetun ytimen ympäri ja kiinnitä ompelemalla aiempiin kerroksiin tarvittaessa. Kun koko ytimen pää on päällystetty, tee loppuun kaksi kiinnityskahdeksikkoa ja kiristä tiukalle. Pujottele lanka siististi lähellä olevien kiinnitysompeleiden sekaan.
Voit katsoa vaiheet vielä tarkemmin ohjevideosta.
Ohjeen laativat Solja Sahrakorpi ja Roswitha Poikonen