Indigokasvilla värjättyjä puuvillakankaita on tuotu Eurooppaan Aasiasta ja Afrikasta satojen vuosien ajan. Meille indigo on tuttu farkkujen värinä.
Afrikassa, Malissa väräjtään indigokasvista valmistetuilla palloilla noin 10 cm leveitä puuvillakangasnauhoja. Värjättäviin nauhoihin ommellaan eri tavoin kiristyslankoja, joilla kangas kiristetään tiukaksi laskoksille tai poimuille ja värjätään.
Kun kiristyslangat poistetaan on kangas värjäytynyt kuviolliseksi.
Nauhat ommellaan yhteen kankaaksi.
Värjääjinä toimivat usein naiset, jotka elättävät näin perheensä. Värjäys tapahtuu vaatimattomasti ulkosalla.
Tietoa indigo-väriaineesta
Luonnon kasveista saatavissa väreissä sininen on harvinainen. Pysyvin ja syvin sini saadaan indigosta, joka on hernekasvien sukuun kuuluva eri puolilla trooppista maailmaa kasvava pensas. Alkuperäinen ja värin myynnillään maailmanmahdin aseman saavuttanut indigontuottaja on Intia. Sana indigo tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa "peräisin Intiasta". Mutta indigoa esiintyy myös Jaavalla, Guatemalassa, Filippiineillä sekä Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Afrikassa indigolla on osattu värjätä jo tuhannen vuoden ajan. 1800-luvun lopulla saksalainen Bayer keksi indigon kemiallisen kaavan ja pian sen jälkeen markkinoille tuli synteettinen indigo.
Teollinen väri syrjäytti osittain luonnonvärin käytön. Se oli nopeampi käyttää ja hinnaltaan halvempi. Laadullisesti luonnonindigo on kuitenkin sävyltään jäljittelemätön ja kestoltaan korkealuokkaisempi.
Luonnonindigoa käytettäessä väriliemen valmistus kestää monta päivää. Tynnyriin tai saviastiaan pannaan murskattuja ja kuivattuja lehtipalloja, vettä, lipeää ja wanda-puun juuresta liotettua nestettä. Värjäys tapahtuu kastamalla ommellut kankaat väriliemeen. Kun kankaat nostetaan liemestä, ne ovat värjäytyneet vihreiksi. Vasta reagoidessaan ilman hapen kanssa kankaaseen imeytynyt väri muuttuu siniseksi. Mitä useampi värikylpy kankaalle annetaan, sitä tummempi sininen väri saadaan. Värjäyksen jälkeen kuviolangat puretaan ja kuviot paljastuvat.
Lähde: Punomo-julkaisijat Päivi Junkkari
Muokattu 6/2016