| 1. Johdanto2. Alusvaatteiden historiaa3. Tarvikkeita4. Tekniikkaa ja taitoa
1. JOHDANTO Mistä alkaa pukeutuminen? Alusvaatteista tietenkin! Pukeutumisen pitsiunelmat, istuvat, miellyttävät alusvaatteet voit toteuttaa itse. Tarvitset vain ompelukoneen, hieman kangasta ja tarvikkeita sekä aimo annoksen mielikuvitusta ja suunnitteluintoa. Näillä sivuilla on esitelty itse valmistettuja alusvaatteita, ohjeita alusvaatteiden valmistamiseen, hieman alusvaatteiden historiaa sekä vinkkejä kuinka hyödyntää ja kierrättää vanhoja vaatteita. Alusvaatteiden valmistaminen on mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa. Valmistus on myös haasteellista, kun käsitellään erikoismateriaaleja, pitsejä, trikookankaita, kuminauhoja ym. Monet kangaskaupat tarjoavat useita erilaisia joustavia pitsejä, upeita lycraneuloksia, joista on mukava lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan oman näköisiä ja tuntuisia alusvaatteita. Lisäksi, että alusvaatteiden valmistus on hauskaa ja haasteellista, niin se on myös edullista, sekä mikä parasta, saat täysin itsellesi räätälöidyt alusvaatteet. Jos nyt alkaa kiinnostamaan, niin kehotamme siirtymään eteenpäin ja tutustumaan sivuihimme. Jos ei kiinnostus ole vielä herännyt, niin silloin ainakin kannattaa paneutua syvemmin sivuihimme. |
Sivusto on tehty tekijöiden opiskellessa käsityötiedettä Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa, Tekijät: Päivitys 10/2015 Toimitus |
||||||||
| 2. ALUSVAATTEIDEN HISTORIAA
Aikojen alussa ihminen pukeutui aatamin asuun. Pukeutuminen alkoi siitä, kun ihminen ryhtyi koristelemaan ihoaan luonnosta saatavilla väriaineilla. Vartalonsa koristukseksi ihminen alkoi myös käyttämään monenlaisia eläin- ja kasvikunnan tuotteita ja kauniita kiviä. Ripustellen, punoen ja pujotellen niitä käytettiin koristeina raajoihin, hiuksiin, vartaloon ja kasvoihin. Käytettiin mm. heiniä, kukkia, lehtiä, tuohta, kaarnaa, simpukoita, höyheniä, sulkia, kynsiä, hampaita ja luunkappaleita. Suojaavana asunaan ihminen käytti ensimmäiseksi eläinten taljoja. Kun keksittiin kehräys ja kudonta, ihminen alkoi käyttää kangasta vaatteinaan. Aluksi ne olivat pieniä kangaspaloja, joita sellaisenaan kiedottiin vartalon ympärille. Pieni neliskanttinen esiliina on yksinkertaisin ikivanha pukine, joka roikkui vyötäisillä. Naisten ensimmäinen pukine oli kolmiomainen esiliina, joka myös roikkui vyötäisillä, mutta kolmion kärjestä lähti naru taakse selkään vyötärölle. Yleisimpiä häpyverhoja oli kankaan- tai nahanpalasta tehty haaraverho, joka vedettiin jalkojen väliin ja jota vyötärönauha kannatteli ylhäällä. Miehillä oli nahasta tai kankaasta valmistettuja peniskoteloita, jotka usein olivat hyvin silmiinpistäviä. Niiden tarkoitus oli suojata sukuelimiä vierailta katseilta, mutta ei peittämään niiden olemassa oloa. Kangaspaloista kehittyi kierretty vaippa ja tunika. Seuraava askel oli kietaisuasut ja hunnut. Näitä on vieläkin käytössä vaikka niiden alkuajoista on jo tuhansia vuosia. Naiskauneuden ihanteena Intiassa (n. 3000 eKr) oli hoikka vyötärö, jota muokattiin kietomalla tiukat siteet lantiolta rintoihin. Tätä voi pitää korsetin ja rintaliivien alkumuotona. Samoihin aikoihin Kiinassa asuna käytettiin edelleen tuttua kimonoa. Kiinassa vaatemuodin tarkoitus oli peittää vartalon persoonalliset muodot, eli asut olivat kauhtanamaisia pukuja. Egyptissä pukeuduttiin aivan ohuisiin pellavakankaisiin. Naiset verhoutuivat kotelohameisiin, jotka olivat hyvin tiukkoja ja vartalon hoikkuutta korostavia. Orjilla yleensä oli kapeaa haaralappua kannattava lannevyö. Miehet pukeutuivat lyhyihin lannevaatteisiin. Kaikissa muissakin kulttuureissa vaatteina yleensä käytettiin jonkinlaista kietaisu-, vaippa- tai lantiovaatetta. Vartalon muotojen korostaminen oli hyvin yleistä. Ensimmäisestä varsinaisesta alusvaatteesta, korsetista, on havainto Kreetalta, n. 300 - 500 eKr. Siellä naiset käyttivät raudoin tuettua nahkakorsettia. Voisi luulla, että housut ovat miesten vaate, mutta alkujaan housuja käyttivät naiset. Alushousut lähtivät kehittymään naisten käyttämistä kolmioesiliinasta. 300-luvulta peräisin olevassa maalauksessa on kaksi naista, joilla ilmiselvästi on yllään pikkuhousut ja "rintaliivit", siteet. 300-luvulla Idästä tuli Läntiseen maailmaan housut, jotka siis aluksi olivat naisten vaate. Pitkiä housuja käytettiin tunikoiden ja viittojen alla. Vähitellen myös miehet alkoivat käyttää housuja. Vuosisatojen kuluessa muoti on muuttunut moneen otteeseen, mutta alusvaatteissa linja on pysynyt hyvin uskollisena. Jo yli 2000 vuotta naisten vartaloita ovat muokanneet ja muotoilleet monenlaiset korsetit. Välillä korsetit olivat niin pieniuumaisia, että nuorilta naisilta jopa katkaistiin alimmat kylkiluut, jotta vyötärö olisi ollut mahdollisimman pieni. Tiukoilla korseteilla korostettiin myös povea. 1800-luvun lopulla korsetin lisukkeeksi syntyivät sukkanauhat, monien kokeilujen, mallien ja versioiden kautta. Lähestyttäessä 1800-luvun loppua ja 1900-luvun alkua alkoivat korsetit olla terveellisempiä, vartaloystävällisempiä. Aiemmin korsetit olivat lyhyitä, vyötärölle ulottuvia ja korostivat vartalon kurveja. 1900-luvun alussa korsetit olivat myös kurvikkaita, mutta korsettien pituus saattoi ylettyä reilusti takapuolen alle. Käytössä oli jo erillisiä rintaliivejä, sukkanauhoja ja alushousuja. Vähitellen vartalon muoto sai muuttua kurvikkaasta suoremmaksi. Alusvaatteiden kirjo on 1900-luvulla ollut valtaisa. Löytyy lyhyttä ja pitkää, tiukkaa ja väljää alushametta, puntillisia kokopukuja, pitkiä ja lyhyitä korsetteja, erimallisia rintaliivejä, alushousuja puntilla ja ilman. Muoti alusvaatteissa on vaihdellut vuosikymmenien mukaan, kuten päällysvaatteissakin. Mutta kuitenkin aina alusvaatteissa on ollut romanttisuutta ja naisellisuuden korostamista. Lähteet Ewing, E. 1978. Dress and Undress. A History of Women´s underwear. London: The Anchor Press Ltd. Koskimies, L. 1984. Pukeutumisen historia. Kietaisuasusta empiretyyliin. Porvoo: WSOY. |
|||||||||
3. TARVIKKEITA
Tarvikkeita hankkimaan
Tekstiilimateriaaleja alusasuihin Alusasukankaaksi kannattaa valita esimerkiksi mikrokuitu, polyamidi, elastaani, puuvilla tai silkki. Kärkkäisen (1999, 36 - 38) mukaan hyvä alusasumateriaali ei tunnu karhealta ihoa vasten. Karheat materiaalit saattavat aiheuttaa ärsytystä iholla. Alushousujen tärkein kriteeri on, että niissä on hyvä olla. Ne eivät saa puristaa ja niiden on pysyttävä paikallaan istuttaessa, kävellessä ja juostessa. Tekstiiliin käytetty voimakas väri saattaa myös aiheuttaa allergiaa. Atooppisesta ihottumasta kärsivän kannattaa suosia alusvaatematerialiksi vaaleaa, värjäämätöntä, puuvillaa tai silkkiä. Tekokuiduista ihoystävällisimpiä ovat ne, jotka eivät ole hiostavia tai hankaavia. Punoitusta ja ehkä kutinaakin saattavat aiheuttaa kovat ja rosoiset pitsit etenkin, jos niiden päälle puetaan kireät ja hiertävät vaatteet. Nimensä elastaanikuidut (EL) ovat saaneet tärkeimmän ominaisuutensa eli suuren joustavuutensa vuoksi. Elastaani voi venyä 500 % ja palautua taas alkuperäisiin mittoihinsa. Materiaalia käytetään uimapukujen, alusvaatteiden ja vartaloa myötäilevien tekstiilien, tukisukkien ja elastisten siteiden valmistukseen sekä sekoitteena erilaisissa joustavissa kankaissa. (Haapanen & Mäntsälä 1999, 29.) Polyamidi on synteettisistä kuiduista kehitetty ensimmäisenä. Polyamidin käyttö on laajaa. Sitä käytetään kiharrettuna filamenttikuituna sukkiin, sukkahousuihin, alusvaatteisiin ja uima-asuihin sekä katkokuituna vaatekankaisiin sekä lisäämään lujuutta huonekalutekstiileihin ja mattoihin. Markulan (1999, 109-111) mukaan mikrokuidut ovat entisestään lisänneet polyamidin käyttöalueita vaatetuksessa. Alusvaatteiden kannalta polyamidin hyvät ominaisuudet tulevat oikeuksiinsa. Hyviä ominaisuuksia ovat suuri lujuus, kulutuksen kesto, joustavuus ja elastisuus. Mikrokuidun kehityksen myötä polyamidista on saatu miellyttävän tuntuinen, joka on tärkeä ominaisuus alusvaatteissa. Alusvaatekankaissa käytetään useita kuituja esim. polyamidia 80% ja elastaania 0,20% tai puuvillaa 80% ja elastaania 20%. Käyttökelpoista materiaalitietoutta puuvillasta ja silkistä löytyy Punomon Materiaalitiedoista. Lähteet |
|
||||||||
4. TEKNIIKKAA JA TAITOAPohjustusta ompeluun
|
|||||||||
| Alushousujen ompeluohjeet
1. Aseta haarakappaleet oikeat puolet vastakkain ja niiden väliin takahaara ja ompele yhteen. Laita nyt etuhaara haarakappaleiden väliin ja ompele. Housukappaleet laskostuvat haarakappaleiden väliin. Käännä lopuksi kappaleet oikeinpäin. 2. Ompele sivusaumat. 3. Mittaa sopivanpituiset kuminauhat lahkeensuihin ja vyötärölle. Ompele renkaiksi. Pingota kuminauhat tasaisesti housuihin. Huolittele lahkeensuut ja vyötärö reunuskuminauhalla (vrt. resorin kiinnitys). |
 |
||||||||
| Rintaliivien ompeluohjeet (vaakasaumalliset ja kaarituelliset)
1. Keskikolmio: Ompele keskikolmioiden (toinen kappale joustamattomasta ja toinen varsinaisesta kankaasta) yläreunat keskenään yhteen ja alareunat keskenään. Käännä oikeinpäin ja päälitikkaa ylä- ja alareuna.
2. Kuppi: Yhdistä kupin ylä- ja alakappale yhteen. Tee toiseen kuppiin sama sauma. Kiinnitä framilon-kuminauha kupin yläreunaan kapealla siksakilla hieman venyttäen.
3. Yhdistä keskikolmio kuppien väliin ja liivien sivukappaleet kuppien ulkoreunoille.
4. Kiinnitä olkainkuminauhat.
5. Ompele reunuskuminauhat sivukappaleiden ylä- ja alareunaan tasaisesti venyttäen kahdella ompeleella. Ensin ommellaan kapealla siksakilla kuminauha ja kankaan reuna yhteen, jonka jälkeen kuminauha käännetään nurjalle puolelle (jolloin kuminauhan yläreuna jää näkyville). Päälitikkaa monenpistonsiksakilla. 6. Kiinnitä putkinauhat ensin harsien ja sitten koneella ommellen. Putkinauhojen alle piilotetaan kuppien ja sivusaumojen saumavarat. Putkinauhoista jätetään molempiin reunoihin n. 2 cm ylimääräistä kääntövaraa. Kaarituet pujotetaan putkinauhojen sisään, jonka jälkeen nauhojen kääntövarat taitetaan nauhojen sisään. Putkinauhojen päät ommellaan umpeen. 7. Kiinnitä hakaskappaleen väliin sivukappaleen ulkoreuna. Ompele. Ompele toinen puoli vastaavasti. Muunnoksia alusasuihin |
|
||||||||
|
|
|||||||||
|
|||||||||
| << takaisin alkuun | |||||||||
5. HOITO-OHJEITA
|
|||||||||
| Puuvilla
Vesipesu: Kloorivalkaisu: useimmiten sallittu,värillisillä tuotteilla ja siliäväksi viimeistellyillä laaduilla joskus kielletty Silitys: puuvillan silitys kolmella pisteellä, enintään 200° Kemiallinen pesu: Sallittuja A ja P Vesipesu: 60° valkoiset tuotteet, 40° värilliset tuotteet Kloorivalkaisu: Aina kielletty Silitys: Polyamidin silitys yhdellä pisteellä, enintään 110°. Kemiallinen pesu: Sallittuja P tai P. Kuivaus: Varovainen rumpukuivaus tai kokonaan kielletty. Polyamidilla on taipumus sitoa itseensä muusta pyykistä irronnutta väriä. Täten valkoisia tai vaaleansävyisiä polyamidista valmistettuja alusvaatteita ei pidä pestä samanaikaisesti muun värillisen pyykin kanssa. Vesipesu: 60° tai 40°. Kloorivalkaisu: Elastaania sisältävän tuotteen valkaisu on joko sallittu tai kielletty. Tähän vaikuttavat tuotteen muut kuitukomponentit ja viimeistely. Mainittu aina kyseisessä tuotteessa. Silitys: Ei silitystä tai enintään yhdellä pisteellä, 110°. Kemiallinen pesu: Sallittu P. Kuivaus: Varovainen rumpukuivaus sallittu. Elastaanikuitua sisältävien tekstiilien pesuominaisuudet määräytyvät yleensä muiden kuitujen perusteella, sillä itse elastaani kestää hyvin pesukäsittelyä. Elastaanikuidusta valmistetut tekstiilit eivät useinkaan tarvitse silitystä. Vesipesu: 30°, erittäin varovainen ohjelma tai käsinpesu. Kloorivalkaisu: Aina kielletty. Silitys: Yhdellä pisteellä, 110°. Kemiallinen pesu: Sallittuja P ja P. Kuivaus: Rumpukuivaus kielletty. Silkkituotteiden pinta on erityisen altis hankausjäljille, mistä syystä hankaamista tahranpoiston yhteydessä on ehdottomasti vältettävä. Silkkivaatetta on käsiteltävä pesussa varoen. OMO-infosta saat lisää tietoa tekstiilien hoidosta. |
LähteetHaapanen, M. & Mäntsälä, T. 1999. Tekstiilien hoito. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Kärkkäinen, H. 1999. Pehmeästi iholle. Kotilääkäri 11/99 s. 36 - 38. |
||||||||
6. IDEAPANKKI Erilaisia ohjeita alusvaatteista, uima-asuista, urheiluvaateista ym., joita on helppo käyttää tai muokata oman mielen mukaisiksi. Mukana on myös linkkejä ja kirjallisuutta joiden avulla voi syntyä ja hakea ideoita omaan suunnitteluun. Olemme myös itse miettineet ja kirjanneet ylös joitakin huomioita ja neuvoja, joita olemme omien kokeilujen ja ompelujen aikana huomanneet.NAISELLE
Tekstiiliopettaja-lehden 2 / 1998 kannessa on kuva huovutetuista bikineistä! Hyvin mielenkiintoinen materiaali ja upean näköiset. Toimiiko käytössä? Muutamia ajatuksia, jotka ovat syntyneet oman työskentelymme aikana:
Leena K. Kaukisen ja Petri Vahteran Opi saumurin salaisuudet -kirjasta ja Singerin Sewing Lingerie -kirjasta löytyy erilaisten materiaalien ompelusta ja monia erilaisia saumanhuolittelu vaihtoehtoja. © KÄYTTÖEHDOT |
|||||||||
