Etusivu » Tekstiilityön tekniikat » Neulonta » Neulokset, mallineuleet » Erilaisiin silmukan neulontatapoihin perustuvat neulepinnat

Erilaisiin silmukan neulontatapoihin perustuvat neulepinnat

Monia erilaisia neulosmalleja ja -kuvioita saa syntymään yhdellä lankavärillä pelkästään oikeita ja nurjia silmukoita neulomalla, sillä silmukan pinta on erinäköinen sen mukaan neulotko silmukoita oikein vaiko nurin. Voit neuloa sileää neulosta, joustinneuloksia, palmikoita, muodostaa kuviota vuorottelevista silmukkapinnoista ja voit nneulos pitsineuloksiä ja vielä muutakin. - Tutustu vaihtoehtoihin!

Sileän neuleen toinen puoli muodostuu oikeista ja toinen nurjista silmukoista. Hyvä sileä neule
on tasaista ja joustavaa. Jos käsiala on erilainen oikean ja nurjan silmukan neulomisessa ja pinnasta tulee epätasaista, neule tasoittuu, kun nurja ja oikea puoli neulotaan eripaksuisilla puikoilla. Tätä ongelmaa ei ole, kun neulotaan vain oikeaa: pyöröneuletta tai edestakaisneuletta.

Oikea neule eli sileä neule

Nurja neule eli nurja sileä neule

Mallikerta
Yksiväristä neulepintaa voi kuvioida monin eri
tavoin ryhmittelemällä eri tavoin neulottuja silmukoita. Useimmiten pinnan kuviointi syntyy
toistuvista osista
. Tällaista pienintä mahdollista
kokonaisuutta, jossa kuvioaihe esiintyy, sanotaan
mallikerraksi.

Kun neuletta suunnitellaan, on syytä ottaa huomioon, miten mallikerta asettuu kokonaisuuteen. Pienissä neuleissa, kuten sukissa ja lapasissa, mallikerta suunnitellaan yleensä siten, että se menee tasan neuleen silmukkalukuun. Suurissa neulekappaleissakin ihanteellinen lopputulos on sellainen, jossa mallikerta menee tasan kappaleiden silmukkalukuun, johon sitten lisätään saumanvarat. Mallikerrat voivat olla helposti tai vaikeasti hahmottuvia, symmetrisiä tai epäsymmetrisiä. Tärkeintä ei olekaan se, miten mallikerta asettuu esimerkiksi neulevaatteen sivusauman tai hihan sauman kohdalla, vaan se, miltä
kuvio näyttää kappaleen näkyvimmissä osissa.

Joustinneuleita käytetään useimmiten reunaneuleina, mutta niistä voi tietenkin tehdä myös
kokonaisia kappaleita, varsinkin jos halutaan joustavia tai reunoista rullautumattomia asusteita,
kuten pipot ja kaulahuivit. Perusjoustinneuleet ovat molemmilta puolilta saman näköisiä ja
joustavat leveyssuunnassa.

1 o 1 n -joustin on käytännöllisin, koska
pieni mallikerta on helppo sovittaa reunan
pituuteen.

2 o 2 n -joustin

Edestakaisneule on myös joustava neule.
Se joustaa pystysuunnassa eli silmukkaketjun suuntaan. Edestakaisneuletta voi käyttää pinta- tai reunaneuleena. Kun edestakaisneuletta tehdään tasona, kaikki kerrokset neulotaan aina oikein.

Helmineuletta käytetään pinta- ja reunaneuleena.

Helpon näköistenkin neulemallien kohdalla on
hyvä miettiä hetki, mistä mallikerran kohdasta
aloittaa neulomisen ja mitä milläkin puolella
neuletta tapahtuu edestakaisin neulottaessa

Jos tämän yllä olevan mallin oikealla puolella näkyvän nurjan kerroksen neuloo työn nurjalla
puolella, sen voi neuloa joka kerta oikein, ja työssä on silloin muutenkin enimmäkseen oikeiden silmukoiden neulomista.

Palmikot ovat kauneimmillaan kuohkeista, sileäpintaisista ja joustavista langoista neulottuina.
Sileässä puuvillalangassa palmikot näkyvät hyvin, mutta neulominen voi olla hankalaa.
Palmikot muodostuvat risteilevistä oikeista silmukkaketjuista. Palmikot erottuvat parhaiten muusta pinnasta, jos niiden väleissä on nurjia silmukoita.
Siirrettävät silmukat viedään työn eteen tai taakse apupuikolla. Työ on helpointa, jos
käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltua mutkallista puikkoa. Ks. työvälineet s. 18.

Sellaisia palmikoita, joissa on vain yksi silmukka palmikon edessä ja yksi tai kaksi sen
takana, voi neuloa ilman apupuikkoakin.
Palmikon kohta vetää silmukoita kasaan.
Siksi palmikoiden vaatimalla silmukkamäärällä aloitettu neule liekottaa aloitusreunasta.
Kuvan neule on aloitettu sellaisella silmukkamäärällä, jossa työn lopullisesta silmukkamäärästä on vähennetty palmikoiden
lukumäärä. Ensimmäisessä siirtokohdassa on
sitten neulottu taakse jäävä silmukka kahteen
kertaan. Näin neule on reunasta yhtä leveä
kuin muualtakin.

Kun pitsiä neulotaan tasona, reunaan on hyvä jättää muutama oikea tai nurja silmukka ennen
pitsin aloittamista.
Aloittelevan neulojan on helpointa suunnitella sellaisia mallikertoja, joissa lisäykset (langankierrot) ja kavennukset ovat vierekkäin. Jos mallissa tehdään ensin useita lisäyksiä ja sitten
useita kavennuksia, kerrokset muodostavat kaaria kuten ensimmäisen luvun punavalkoisessa
pitsisukassa, ks. s.8.
Saumattavien kappaleiden reunat on helpointa neuloa sellaisissa malleissa, joissa kuviot
asettuvat suoraan päällekkäin eikä lomittain. Joka tapauksessa kunkin mallikerran jälkeen työssä täytyy olla yhtä monta silmukkaa, vaikka reunoissa tehtäisiin poikkeuksia.

Patenttimallit ovat edestakaisin neulottavia malleja. Patentissa on kummallakin puolella työtä
yhteenneulomiskavennuksia, langankiertoja ja neulomatta nostettuja silmukoita.
On tärkeää, että langankierrot neulotaan aina samalla tavalla langan yläpuolelta koukaten
kuten O-lisäyksessä sivulla 28 ja että silmukka nostetaan kuten tavassa 2 sivulla 27.
Neulemerkkikuva luetaan poikkeuksellisesti aina niin kuin se on merkitty nuolen osoittamasta suunnasta.
Patenttineuleeseen sopivat parhaiten joustavat ja kuohkeat villalangat. Neuleesta tulee aina paksuhkoa ja kimmoisaa, ja siksi lankaa kuluu paljon.

Peruspatentti muistuttaa 1 o 1 n -joustinta ja on
samanlaista molemmin puolin, mutta se on paksumpaa kuin joustinneule.

Neulemerkkikuvan 1. oikea kerros tarkoittaa luomiskerrosta, jossa on oltava 3:lla jaollinen määrä silmukoita. Kun yksi kerros on neulottu, silmukat asettuvat siten, että niistä on helppo nähdä, miten ne neulotaan. Neulomatta nostettava on erillään, ja yhteen neulottavat silmukat ovat valmiiksi yhdessä

Puolipatentiksi sanotaan neuletta, joka muistuttaa ulkonäöltään peruspatenttia, mutta on vähän ohuempaa.
Puolipatentin 1. kerros neulotaan oikein.

2 kerros: 1 nurin, seuraava silmukka neulotaan oikein alla olevaan silmukkaan.

Puolipatentin oikea ja nurja puoli ovat eri näköiset. Kumpikin sopii työn oikeaksi puoleksi.

Valepatentiksi sanotaan neuletta, jossa oikean puolen kerroksella neulotaan joka toinen silmukka oikein ja joka toinen nostetaan neulomatta. Nurjan puolen kerrokset neulotaan nurin.
Valepatentti on tiivistä ja joustamatonta. Sitä käytetään vahvistusneuleena sukan kantapäässä.

Solmut on yleisnimi eri tavoin aikaansaaduille nyppylöille, jotka kohoavat selvästi neuleen
pinnasta.

Otetaan kaksi silmukkaa neulalle ja kierretään kerästä tulevaa lankaa niiden ympärille. Siirretään silmukat takaisin puikolle ja jatketaan neulomista.

Neulotaan samaa silmukkaa useita kertoja vuoroin etu- ja takareunasta. Näillä silmukoilla neulotaan muutamia kerroksia. Sen jälkeen ylimääräiset silmukat päätetään pois puolelta. Jatketaan
kerroksen neulomista. Vaikka silmukat päätetään suoraan, muoto asettuu pyöreäksi ja nappimaiseksi.


Erilaisiin silmukan neulontatapoihin perustuvat neulepinnat (pdf) »

Ritva Koskennurmi-Sivosen
Neulonnan perusteet -oppimateriaalia Erilaisiin silmukan neulontatapoihin perustuvista neulepinnoista.
Pdf, sivuja 7.


Aiheesta lisää Punomossa:

Muokattu viimeksi 8/2024

Jaa somessa:
Punomo Logo

Kirjaudu Punomoon

Ei vielä Punomo tiliä? Rekisteröidy alla

Punomo Logo

Anna palautetta

Käyttäjiemme palaute auttaa Punomon kehittämisessä. Anna palautetta alla.