Esiliina kertoo muodista
Toisaalta muotivirtaukset, toisaalta käytettävissä olleet materiaalit ovat vaikuttaneet esiliinan malleihin. Materiaaleina on käytetty esimerkiksi villaa, pellavaa, puuvillaa ja juhlaesiliinoissa silkkiäkin. Muodin vaihtelut näkyvät esiliinan helmanpituuksissa, esiliinan leveydessä, vyötärön poimutuksissa ja laskoksissa, vyötärönauhoissa, yläosan muodoissa, kuoseissa ja koristeluissa. 1940-luvulla reikäommel- ja revinnäiskoristellun esiliinamuodin aiheutti pula värillisistä langoista. 1950-luvulla muodissa olivat mustasta kiiltävästä satiinista tehdyt esiliinat, jotka koristeltiin runsailla ristipistokirjonnoilla.
Vuoden 1961 Omin Käsin -lehdessä kirjoitettiin esiliinamuodista seuraavasti: "Esiliina on henkilökohtainen vaate, jota muoti muokkaa ja runtelee aivan samoin kuin jotain muutakin vaatettamme. Milloin sen pitää olla kiinteästi vyötäisille sidottu, milloin taas olla väljänä ja suorana yllämme. Miksi köyttäisimme esimerkiksi kiinteän esiliinan väljän pukumme päälle ja samalla tekisimme olomme epämukavaksi ja pukumme ryppyiseksi, kun pystymme kuitenkin valmistamaan tämän päivän pukuun sopivankin esiliina. Suoraviivainen, väljä ja lyhyttä hametta vielä lyhyempi on esiliina taas tällä kertaa."
1970-luvulla, kun käsinkudotut esiliinakankaat olivat lähes hävinneet, Arolan teollisesti valmistamat, mutta kotikutoisen näköiset, villaiset vyötäröesiliinat olivat suosittuja.
| Kuvan esiliina on satiininen musta esiliina. Esiliina on koristeltu värikkäillä langoilla. Mirkku (s. 1934) teki esiliinansa nuorena neitona kotonaan. Ajatus kauniista esiliinasta sai hänet tarttumaan neulaan ja kirjomaan itselleen muodikkaan esiliina, vaikka ei aiemmin ollut piitannut käsitöiden tekemisestä. Neovius-liikkeestä tilattiin tarvikepaketti, jossa oli sekä ohjeet että tarvikkeet esiliinan valmistamiseen. Kuvio kirjottiin annetun mallin mukaan. Mirkku muistaa olleensa erittäin ylpeä aikaansaannoksestaan, sillä tottumattomalta esiliinan valmistaminen vaati rautaista keskittymistä, intoa ja tarkkuutta.Mirkku kutsuu esiliinaansa pikkukoreaksi. Sitä käytettiin vain erikoistilanteissa. Esimerkiksi vieraiden tullessa taloon tytöillä oli mustat satiiniset esiliinat yllään. Mirkun kotona kävi paljon opiskelijoita talkoissa, ja Mirkku sisarensa kanssa valmisti talkooväelle ruoan ja tarjoili tietysti muodikas esiliina yllään. Muistuttaapa esiliina kosijallekin tarjotusta kahvista. |
Teksti pohjautuu Savonlinnan maakuntamuseossa järjestettyyn Esiliina kertoo –näyttelyn aineistoon.
Tarja Kröger 5/2005, päivitetty 7/2016.