Häiden historiaa
Kaikissa elämän juhlatilanteissa vaatetus ja korut muodostavat olennaisen ja näkyvän osan juhlan luonnetta ja tunnelmaa. Häiden yhteydessä ne ovat aikoinaan olleet myös oikeudellisia ja seremoniallisia välineitä.
Häät olivat menneinä vuosisatoina yhteiskunnan kaikkein tärkeimpiä juhlia. Ne merkitsivät perheiden ja sukujen yhdistymistä, suuriakin omaisuuden siirtoja, näyttäviä juhlia, hedelmällisyysmenoja, eroottista kiinnostusta. Häitä juhlittiin väellä ja voimalla. Häihin kutsuttiin vanhan tavan mukaan sukulaiset kolmanteen polveen ja sukutunteen heikennyttyä keskiajan loppupuolella myös ystäviä ja naapureita. Virallisesti häitä vietettiin useita päiviä. Juhlijat olivat pukeutuneet parhaimpiinsa.
Pohjoismaiden vanhan oikeuden ja tavan mukaan avioliitto oli maata omistavien luokkien piirissä ennen kaikkea valtapoliittisesti ja taloudellisesti merkittävä tapahtuma. Se oli sopimus, jossa taloudelliset näkökohdat näyttelivät suurempaa osaa kuin morsiamen ja sulhasen henkilökohtaiset mieltymykset. Oli kysymys perheen ja suvun asiasta, joka käsiteltiin kaupanteon tapaan. Sulhanen ja morsian vahvistivat sukujen neuvotteleman avioliittosopimuksen kädenpuristuksella kuten minkä tahansa tärkeän kaupan. Avioliitto oli kihlalahjan luovuttamisen ja kädenlyönnin jälkeen oikeudellisesti sitova ja aviollinen yhteiselämä saattoi alkaa. Sopimusosapuolet muuttivat kuitenkin asumaan yhteen vasta häissä, jolloin morsian tuotiin uuteen kotiin ja aikaisemmin sovitut taloudelliset ehdot täytettiin. Kihlalahja oli toisin sanoen pantti siitä, että sopimus toteutettiin. Vasta 1800-luvun loppupuolella romantiikan aikakauden myötä alettiin kiinnittää huomiota morsiamen ja sulhasen henkilökohtaisiin tunteisiin ja mieltymyksiin.
Lähde: Mariliina Perkko, Juhannusmorsian, Espoon kaupunginmuseo