Hymyä huuleen :)

Hauskoja sattumuksia koulujen käsityötunneilta ja muutenkin käsityöhön liittyen
Onko sinulla käsityöhön liittyviä hauskoja juttuja tai kuvia? Lähetä Punomoon kaikkien iloksi: info(at)punomo.fi

Siirtovaikutusta!
Uusi poikaoppilas, 12 v, ompeli kiinnostuneesti ja taitavasti kuvioita niskatyynyn kappaleisiin. Tutustuakseni häneen kysyin, oliko hän tehnyt paljonkin käsitöitä aiemmin. Poika vastasi, että oli rakentanut legoilla. Hämmästyin vähän vastauksesta, mutta kehuin legoja hyviksi rakentelun välineiksi. "Niin, minä oon rakentanu viimeset 11 vuotta, että on sitä kokemusta", totesi tyytyväinen ompelija mahtipontisesti ja jatkoi: "Minulla on kolme näin isoa laatikollista leegoja!" Totesin, että hän oli varmaan saanut dublot 1-vuotiaana, johon hän nyökkäsi. Mikäpä siinä, poika oli saanut oikeat välineet ja siirsi niillä kehittyneet taitonsa ompeluun. - RK

Poiminta erään käsityönopettajan Facebook-palstalta

Käsityötunnilla kaksi neitokaista, ei todellakaan mitenkään innostuneita oppitunnin aikana tapahtuvasta toiminnasta, kasvosuihke ja puuterointi kiinnostivat enemmän:
- Ope, onks noi sun omat ripset?
- Täh? Mnjoo.
Blondimpi toiselle kuiskaten, niin ettei ope kuule:
- Mähän sanoin et ne on sen omat kun ei noin vanhalla oo mitään ripsenpidennöksii kun ei sen enää tartte saada miestä 
Niin sitä vain oppii vanhenemisestakin uusia juttuja.

Käsityömuisto Pohjois-Karjalasta:
Kertomus 1930-luvun alusta, Niinikummun pienestä kyläkoulusta. Koulussa oli kaksi opettajaa ja pojatkin opettelivat virkkausta. Tunnin aiheena oli ketjusilmukoiden tekeminen. Nopeimmat ehtivät virkata pitkän madon ketjusilmukoita. Päivisen Uuno väkersi koko tunnin hartaasti virkkauksena parissa. Tunnin lopulla opettaja tuli kysymään:
- Minkäs verran se Uuno on saanut aikaan?
- No, yhen silimän (= yhden silmukan)!, vastasi Uuno ylpeänä.
Jessica Salo, Karjalaista kirjontaa

Työ jonka ei ollut tarkoituskaan valmistua?
Purin keskeneräisen huivin, jonka neulomista olin aloitellut lähes 10 vuotta sitten olleisiin häihin. Huivi ei tullut ikinä valmiiksi ja vihitty parikin on jo eronnut, eli ehkä näin oli parasta.
- EU

Miksi mummo ei kudo?
Pieni ekaluokkalainen kurkkasi kässäluokan ovesta sisään ja kysyi hämmästyneenä: ”Miks sulla on tuo vanhanaikainen matontekokone tuolla takana?” Katselin minäkin hämmästyneenä luokkaan kunnes katseeni osui kangaspuihin. ”Ai kangaspuut? No siksi, että kutosluokkalaiset voivat kutoa. Osaaatko sinä kutoa?” kysyin. ”En”, vastasi poika.
”No, tiedätkö ketään, joka osaa? Mummo vaikka”, jatkoin vielä tiedusteluja.
”Ei, mummo ei kudo”, sanoi poika ja hetken mietittyään selvensi vielä asiaa: ”Se on tämän ajan ihmisiä.” - Katri Hulkkonen

Hannunvaakuna
Ohjasin erästä 8-luokan tekstiilioppilasta ja hän kiinnitti huomiota sormukseeni, jossa on hannunvaakuna. Kerroin, että se on vanha kotiteollisuuden tunnus.
"Ai sen bändin vai?", kysyi tyttö. Tunsin itseni 46-vuotiaaksi muinaisjäänteeksi. - AS, tekstiiliopettaja

Käsitys käsityöstä verkossa vuodelta 1996
Käspaikka eli nykyinen Punomo.fi perustettiin 1996. Samoihin aikoihin perustin myös käsityöjuttujen keräilykansion, ihan tavallinen A4-mappi se oli.
Kuvitelmani oli, että kansioon, helposti saataville, tulostan kaiken mitä verkosta käsitöihin liittyen löytyy. Eipä tuolloin juuri mitään löytynyt! Vaan kuinkas onkaan käynyt? Montako mappia nyt tarvittaisiin?
- Pirjo Sinervo

Neulontajaksoa aloitellessa kuudesluokkalainen poika toteaa:
"Vähän mä rupeen isona mummoks! Saa vaan istua ja neuloa ja rupatella!"

Viidennellä luokalla kerrattiin virkkauksen perusasioita
Ketjusilmukat sujuvat ja on aika siirtyä eteenpäin:
"Ope, miten mä siirryn tästä sille seuraavalle levelille?"
- Aivan. Ehkä onkin aika ottaa uusia termejä käyttöön :)

Miksi "myssy" päässä? Huvin ja hassuttelun vuoksi tietty.
Käsityö on niin monipuolista ja täynnä sattumuksia, että naurussa on onneksi pitelemistä! Kuva-arvoitus: Arvaa mikä myssy on tässä Punomon Pirjolla päässä? Klikkaa tästä, saat vastauksen! - PS, Punomo

Opettaja hiljaiseksi!
Suunnittelimme lapasia ja otimme kädestä mittaa.
Neuvoin erästä oppilasta pidempään silmukkalukujen laskemisessa ja havahduin yht'äkkiä kaapiston takaa kuuluvaan ilakointiin. Tytöt olivat oivaltaneet tilaisuuden ja mittailivat itseään piilossa. Naurun ja ympärysmittojen voivottelun lomasta kuului: "Miten mitataan kaksoisleuan paksuus?" Olin erittäin hiljaa eikä onneksi opettajaa pyydetty näyttämään, saatikka malliksi! - RK

Cash-paikka?
Olimme Käspaikan edustajina Helsingissä ja kirjautumassa sisään sikäläiseen hotelliin. Vastaanottovirkailija, mieshenkilö, kysyi maksajatietoja ja niihin tuli myös viitteeksi merkintä "käspaikka", sillä silloin meillä käytettävissä oli OPH:n rahoitusta. Kun mainitsimme tuon sanan, käspaikka, vastaanoton mies varmisti sen vielä: "Cash-paikkahan se oli, C-A-S-H?" - Olisipas ollutkin! (cash, engl. = käteinen raha)
- PS, Käspaikka/Punomo

Muna-Matti
Yhdeksännen luokan oppilaani haastatteli 93-vuotiasta mummoa.
Mummon ollessa 15-vuotias naiset käyttivät aina hameita, mutta jos naisella oli housut, niin häntä kutsuttiin Muna-Matiksi. Näin Sallassa 1930-luvulla. Vaatteiden vuoksi nimittelyä jo silloin.
- Pirjo Sallasta

Mummokuutioita
Kerroin oppilaille isoäidinneliöistä ja maailmanennätyspeitostakin virkkausjakson alussa. Virkkausharjoitusten jälkeen yksi tyttö kysyi: "No voisko nyt sitten tehä niitä mummokuutioita?" - Katja Tampereelta

Opettaja päätti uudistua
eikä enää käyttänyt vuosikymmeniä vanhaa repliikkiään: "Olen opettaja ja tehtäväni on opettaa sinut neulomaan." Sen sijaan hän heitti ilmaan retorisen kysymyksen toivoen oppilailta pientä oivaltamista: "Hei, arvatkaas, mikä minun ammattini on!"
Oppilaat tähän kilvan eri puolilta luokkaa: "Sairaanhoitaja, kokki, lääkäri, kampaaja,..."
Että paras pysytellä vanhoilla urilla! - Anna-Maija

Neuloja-äidin huippuhetkiä?
Äidin käsistä oli valmistunut iso, raidallinen huivi. Ville, 7 v. näki sen ensi kertaa äitinsä kaulassa. Villen kannustava kommentti: "Äiti, se on hieno! Onko se matto?

Kirjoitin joskus Rohkeutta, äiti! kirjaan (Sley-kirjat. 2004) artikkelin, josta lainaus:
Rohkeutta, ope!
"Olen vaihtanut kymmenen vuotta vaippoja niin, että vaihtaminen on fiksoitunut aivoissani sanaan 'vaippa' lähes täydellisesti. Välillä olen kyllästynyt totaalisesti kotiäidin hommiin ja halunnut tietää, pärjäänkö työelämässä. Onko opiskelemani ammatti sitä, mitä haluan tehdä?
Niinpä sitten koti- ja koulutyön paineessa kehotin kerran oppilastani käsityötunnilla vaihtamaan vaipat, kun piti sanoa: 'Vaihda puikot'." - JS

Vedenkestävää virkkausta
Tein toisella luokalla patalappua virkaten. Vaarini kertoi tarinan, kun itse oli ollut pieni, hän oli myös virkannut:
"Siitä oli tullut kuppi. Niin tiukka, että vesi siinä pysyi."
- Juho M.

Nurjaa kaverilta kaverille
Opettajani opetti minua neulomaan nurjaa. - "Langan takaa, silmukan takaa läpi, lanka, ja molempien ali", hän selitti. Sitten joudun selittämään saman vierustoverilleni:
- "No ekaks laitat ton neulan, tohon ton punasen jutskan viereen, ja laita läpi. Sitte kierrä toi alempi köysi, ja tule ylös niitten alta."
Ihme ja kumma: Hän sai koko työn oikein!
- Juho M.

Neule kiinni tuolissa!
Nyt kun on tämä yhteinen käsityö, eteen tulee viikottain uusia tilanteita. Menneenä koulupäivänä koulupoika muuan tuli luokseni ja sanoi: "Ope hei, voisitko auttaa vähän, tuli ongelmia tuon neuleen kanssa?""No toki autan, tuo työsi tänne", vastasin. Johon oppilas vastasi hiukan hämillään: "Siinähän se ongelma juuri on: en saa sitä irti tuolistani." Ja kuluihan siinä opettajallakin aimo tovi ennenkuin neuletyö oli saatu irroitetuksi jakkaran jaloista ...

Pojat yllättävät
7. luokan vaihto-opetus oli käynnissä. Pojat ompelivat boxereita vanhoilla Husqvarnoilla. Pakitus alussa ja lopussa oli neuvottu tarkasti. Hurinan kesken kuuluu luokan perältä ompeluvuoroa odottavan pojan hämmästynyt kysymys parilleen: "Hullu, ootsä peruuttanu koko työn?" Pakkinappula oli jämähtänyt paikoilleen eikä aloittelija ollut huomannut mitään outoa...

Pulla hei!
Keski-iän tuolle puolen keikahtavaa, ikilaihduttavaa opettajaa on virassaolon aikana nimitetty milloin äidiksi, milloin isäksi - ei ihan vielä mummoksi. Eräänä koulupäivänä oppilaani tarvitsi apuani ja huudahti:
"Pulla hei! - IIK! - Mää sanoin sua vahingossa meidän koiraksi!!"
- TT

Sattuma
Oppilaat halusivat painaa talousessuihinsa paistetun kalkkunan kuvan. Löydetty kuva pelkistettiin painokelpoiseksi ja opettaja aikoi ottaa siitä kopion kalvolle leikkaamista varten. Kalvon syöttö ei onnistunut, siispä kysymään neuvoa kanslistilta.
Kuva jäi koneen kannen alle. Toinenkin opettaja tarvitsi kopioita ja meni ottamaan omiaan automaattisen syötön kautta tietämättä, että toisella oli jotain kesken. Hän oli näkemisen arvoinen, kun tuli vastaan kopiohuoneen ovella kädessään papereita, joissa oli puoli kalkkunaa ja hänen tekstiään!

Väsähtänyt ope
Olin opettanut tekstiiliryhmiä jo usean tunnin peräkkäin vailla välituntitaukoja. Iltapäivällä iski totaalinen väsähdys ja välitunnin alkaessa huomasin komentavani:
JA NYT KYLLÄ PIDETÄÄN SAUMANVARA!

Homehame
Nina ompeli itselleen keväällä koulussa puuvillakankaasta hameen. Hieno tuli ja Nina käytti hametta ylpeänä! Syksyllä käsityötunnilla hän kertoi surkuhupaisan tarinan: "Hame oli pesussa ja rypistyi pahasti. Äiti neuvoi kostuttamaan ennen silittämistä ja sanoi vielä, että pane hame hetkeksi muovikassiin, niin koskeus leviää tasaisesti. Toimin ohjeiden mukaan. Mutta sitten tulikin jotain muuta puuhaa väliin ja silittäminen siirtyi. Kun taas muistin homman, muovikassi hameineen olikin hävinnyt, eikä - suuretsinnöistä huolimatta - löytynyt mistään. Vasta viikkojen kuluttua se löytyi keittiön kaapista. Ilmeisesti se kuuluisa 'joku' oli sen sinne korjannut, pois silmistä, tutkimatta sisältöä. Mitä kassista löytyi? Pilalle homehtunut ja täysin käyttökelvoton hame!"
- PS

Kadonnut puikko
Viidellä puikolla neulominen oli opetteluvaiheessa.
Tietysti yksi puikko meni hukkaan eikä löytynyt, vaikka puoli luokkaa sitä etsi. Täytyi jo uskoa, että aine voi muuttua näkymättömäksi, kunnes kadottaja ilmoitti yhtäkkiä, että hänestä näytti vieruskaverilla olevan kuusi puikkoa käsissään. Hämmästynyt kaveri sanoi, että oli jo pitkään ihmetellyt, miksi tuokin yksi puikko täytyy pitää kädessä, kun se on vain haitolla!

Karannut silmukka
Oppilas totesi sukkaa neuloessaan, että häneltä oli silmukka karannut, mutta hän ei tiennyt, mistä se oli karannut.
Opettaja kehotti laskemaan puikkojen silmukat, etenkin purkautuman yläpuolelta, niin selviäisi, mihin silmukka kuuluisi.
Paikkaa ei vain löytynyt, niinpä opettajakin tarkisti puikot ja joutui toteamaan, ettei havainnut edes karannutta silmukkaa saati vajaata puikkoa. Oppilas väitti, että kyllä on karannut ja osoitti viimeksi neulottua puikkoa. Sen edessä oli lankaan muodostunut silmukan kokoinen lenkkisolmu!
Emmepä tienneet, mihin olisimme 'karkulaisen' sijoittaneet, joten aukaisimme solmun.

Magneettiset sakset
Samu, 9 v., ompeli nappia, mutta jo kolme silmäneulaa oli hukkunut lankaa neulansilmään laitettaessa. Istuin pojan viereen ja saatiin lanka paikoilleen; neulat olivat kuin maan nielemiä. Ompelu saattoi kuitenkin alkaa. Jonkin ajan kuluttua hän hihkui löytäneensä neulat. Ne olivat kaikki juuttuneet saksien kärkiin!
"Lapset ovat tämän ammatin suola :)", kertoo käsityönopettaja

Ruotsin tekstiiliopettajien postituslistalta poimittua
vapaasti suom. Pirjo Sinervo

• Den söm du borde ha sprättat är alltid den andra
  Sauma joka piti purkaa olikin se toinen.
• Behöver du sex knappar finns det fem.
  Kun tarvitset kuusi nappia, niitä onkin vain viisi!
• Borttappade nålar finnes lättast med hjälp av familjemedlemmars bara fötter.
  Kadonneet neulat löytyvät helpoiten perheenjäsenten jaloista.
• Så fort det går bra tar tråden slut..
  Juuri kun työ alkaa sujua, loppuu lanka.
• När man har bråttom är alltid nålsögat för litet.
  Aina kiiressä neulansilmäkin on liian pieni.
• Ångstrykjärnet rapar bara upp rostigt vatten på ljusa tyger
  Höyryrauta purskauttaa ruosteista vettä vain vaaleille kankaille.
• Symaskinslampan går alltid sönder sent en mörk kväll
  Ompelukoneen lamppu menee aina rikki myöhäisenä pimeänä iltana.
• Påpressbara mellanlägg pressas alltid fast på strykjärnet
  Silittämällä kiinnittyvä tukikangas kiinnittyy parhaiten raudan pohjaan.
• Om du tappar ett sybehör är det alltid asken med nålar utan lock.
  Jos pudotat ompelutavaroita, kaatuu aina neularasia - ilman kantta.
• Saxen klipper alltid bäst genom den bortersta änden av knapphålet
  Sakset leikkaavat kaikkein parhaiten yli napinläven pään.

"Ei tullut takkia tuli tuluskukkaro"
Noin kerrotaan vanhassa sadussa, jossa hiiri on räätälinä. Samantapainen suunnitelmanmuutos tapahtui kerran myös erään yläkoulun oppilaan neuletyön kanssa. Aluksi hän suunnitteli isälle villapaidan. Opettaja varoitteli suuresta työmäärästä, mutta tyttö piti päänsä. Neuloi viikon, neuloi kaksi ja välillä oli pakko purkaakin, sillä virheitä oli vilisemällä. Tuloksena ehkä 5 cm. "No taidan sittenkin tehdä liivin.", tuumasi tyttö. Neuloi viikon, neuloi kaksi, koossa hädin tuskin 10 cm. "Ehkä teenkin pipon. Tämän kun taittaa kaksinkerroin, on jo pian valmis.", pohdiskeli oppilas. Lopulta kun muiden työt alkoivat kaikki olla valmiina, suunnitelma muuttui vielä kertaalleen: "Oikeastaan iskä tarvitseekin työkalupussin!" Ja se siitä sitten tulikin ja oppilas oli oikein tyytyväinen.

Tarina jatkui vielä 3-4 vuoden kuluttua. Samainen opettaja tapasi tytön kadulla ja heti alkoi tuon neulontatyön muodonmuutoksen muistelu. Silloin lukiossa opiskeleva nuori nainen oli analysoinut kokemusta ja totesi näin: "Olin luokan nuorin, kun aloitin koulun 6-vuotiaana. Se vaikutti varmaan motoriikkaan. En uskonut opettajan varoituksia suuresta työmäärästä, enkä tajunnut ettei minulla ollut mitään kokemusta ja tietoa neulomista. Mutta minä kyllä osaan nykyään neuloa ja suunnitelmatkin pitävät! Viimeisen vuoden kuluessa olen neulonut kavereille ja ystäville yhteensä 19 villapaitaa! Neule on aina matkassa ja on ihanaa!"

Kumpi vai kampi?
Pitkiä keskusteluja saa aikaan oppilaan kysyessä esim. seuraavaa:
- Kumpaan lankatappiin kannattaa ompelukoneen ylälanka laittaa?
- Kumpi puikko poistetaan silmukoiden luomisen jälkeen?

Hajamielinen ompelija
Ompelin itselleni housuja. Lahkeiden suihun tuli resorit. Varmuuden vuoksi sovitin resorirengasta nilkkaani ennenkuin ompelin lahkeeseen. Se oli OK, joten ompelin ensimmäisen paikoilleen. Mutta sitten tuli ongelma, toinen resori oli hävinnyt totaalisesti, vaikka olin yksin ja koko ajan paikoillani ompelukoneen ääressä! Etsin, kunnes olin raivoissani ja lopetin koko homman. - Illalla, nukkumaan mennessä resori löytyi sitten farkkujen alta nilkastani...
- Kässäope

Vaikeita termejä
Yläkoulun seiskaluokkalainen ompeli puseroa. Valmiiksi saamisen hinku oli kova. Ajatus eteni jo työn loppuvaiheisiin: "Miten mä sitten ompelen helman? - Ai niin, nyt tiedän, siihen tulee se KÄÄRME!"
Mikähän sinne helmaan oikeasti tulee? Etsi vastaus täältä.

Teknistä tekstiiliä
Teknisessä työssä opiskelevat, 7-luokan pojat olivat ns. vaihtojaksolla tekstiilityössä. Aloiteltiin koneompelua. Eräs poika pinnisteli langanpujottamisen kanssa. Hän manaili näin: "Voi hitsi, et on vaikeeta! Miten ihmeessä mä saa ton narun tohon piikkiin!"

Käsityöopettaja muuttuu!?
Entinen käsityönopettaja veisasi - tiettävästi: "Mä silmät luon ylös taivaaseen.."
- Sittemmin kässäopen boxista on kuulunut: "Elämä se on kuin silkkiä vaan.."

Umpikassi
Kassiin ommeltiin vuori - tarkoitus oli kiinnittää se yläreunan ympäri. Kuinka ollakaan, oppilas ei ymmärtänyt ompelukoneen vapaavarren merkitystä ja ompeli yläreunan umpeen. Kantokahvat ym. jäivät pullistelemaan sisälle. Oppilastoveri: "Ai, säkö teetkin tyynyn?"

Pesunkestävää?
Neulottiinpa kerran pipot ja eipä aikaakaan, kun:
Oppilas: "Ope, kestääkö se pipolanka pesua?"
Ope: "Tarkistetaan vyötteestä."
Oppilas: "Tässä lukee konepestävä."
Ope: "No, sitten kestää. Miksi kysyit?"
Oppilas: "Kun äiti pesi pipon koneessa ja tupsut irtos ja hajos!"

Täytetty kassi?!
Kassiin jätettiin vuorin puolelle kääntöaukko.
Oppilas: "Täytänkö minä nyt tämän?"
Ope: "Heh - no et."
Oppilas: "Miksi se aukko sitten piti jättää?"

Kengät

Paljon hauskempaa!
Ekaluokan opettaja kertoi kahden pienen maahanmuuttajapojan keskustelusta käsityötunnilla. Tehtävänä oli ketjusilmukoiden teko.
K: "Tämä on tosi kivaa!"
D: "Joo, paljon hauskempaa kuin tietokoneella pelaaminen!"

Päähineoppia
Opettaja: "Miksi kutsutaan pitkästä kangassuikaleesta kiedottua päähinettä, jota käyttävät erityisesti itämaiset miehet?"
Oppilas: "Turbiini"

Onko sinulla käsityöhön liittyviä hauskoja juttuja tai kuvia?
Lähetä Punomoon kaikkien iloksi: info(at)punomo.fi