Taustaa
Obinugrilaiset kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kansoihin ja sen ugrilaiseen haaraan. Obinugrilaiset elävät Uralvuoriston takana Objoen vesistäjen alueella Länsi-Siperiassa. Obinugrilaiset jaetaan hanteihin ja manseihin. Nämä pienet kansat uhkaavat hävitä valtakulttuurien alle. Vuoden 1989 väestölaskennan mukaan hanteja oli 22 500 ja manseja vain 8 500.
(Seppälä 2000, s.8 ja Flinkenberg-Gluschkoff & Garin 1992, s.290)
Obinugrilaisten pääelinkeinona ovat olleet porotalous, metsästys ja kalastus. Nämä ovat vaihdelleet asuinalueen mukaan. Obinugrilaisille on ollut tärkeää elää tasapainossa luonnon kanssa. Elämä pohjoisen tundralla on muodostunut poronhoidon ja paimentolaisuuden mukaan. Hantit ovat käytännössä olleet liikkeellä koko elämänsä ajan. Omaisuuden oli liikuttava jatkuvasti mukana, joten sen oli mahduttava porojen rekiin.
Nykypäivän markkinatalous ja teollistuminen näkyy myös obinugrilaisten arjessa. Nämä luonnon kanssa sopusoinnussa elävät kansat eivät ole saaneet riittävästi arvostusta elämän filosofialleen. 1960-luvulta lähtien lisääntynyt öljy- ja kaasuteollisuus on tuhonnut suuria maa-alueita ja tärkeitä vesistöjä.
Edelleen poronhoito, metsästys ja kalastus ovat tärkeitä ammatteja obinugrilaisille. Perheiden lapset joutuvat olemaan paljon erossa vanhemmistaan, koska käyvät koulua kyläkeskuksissa. Näin jää myös oppimatta elämäntaidot, joita kova tundraelämä edellyttää.
Käsityöt
Obinugrilaiset naiset ovat olleet taitavia kirjojia. He ovat valmistaneet mm. upeita paitamekkoja, viittoja ja liinoja pujottaen etupistokirjonnalla ja kahdenneulankirjonnalla. Näiden hämmästyttävän kauniiden kirjontojen kukoistuskausi lienee sijoittunut 1700- ja 1800-luvuille.
Obinugrilaisille ominaista ovat suurilinjaisin intarsiaornamentein koristetut sarka- ja taljatyöt. Näistä karkeista materiaaleista valmistettuja töitä on esiintynyt lähinnä enemmän pohjoisilla manseilla ja itäisillä asuma-alueilla.
Tundran ankariin olosuhteisiin valmistettujen taljavaatteiden käytännällisyyttä ei ole pystytty kumoamaan vielä tänäkään päivänä. Sen lisäksi että vaatteet soveltuvat erinomaisesti tundran ilmastoon, ne ovat myös esteettisesti erittäin kauniita sekä taidokkaasti valmistettuja.
Obinugrilaisten kauniit sarka- ja verkatyynyt innoittivat myös Maija-Leena Seppälän kirjoittamaan kirjan Ornamentteja ommellen.
Ornamentiikka
Obinugrilaisten käsityöt ovat perustuneet upeaan ornamentiikkaan. Kallo Pällu (1999) on tullut samaan tulokseen kuin Tyyni Vahter (1953), että ornamenttien taustalla ovat olleet heimojen ja ryhmien iki-aikaiset toteemimerkit, jotka ovat vuosisatojen kuluessa sekaantuneet ja saaneet uusia piirteitä ja muuttuneet sitä kautta vähitellen ornamenteiksi (Maija-Leena Seppälä 2000, 17).
Yksittäisistä geometrisista ornamenteista kehittyi myöhemmin nauhaornamentteja. Ornamentti-nauhoilla on hurmaavia nimiä kuten "ketun käpälät" ja "istuvia sorsanpoikia". Lintusymbolilla oli aivan erityinen merkitys obinugrilaisten kulttuurissa.
Maija-Leena Seppälä on poiminut kirjansa ornamentit sekä museoviraston sarkatyynyistä että Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin saamasta ornamenttikokoelmasta. Lisäksi Seppälä on suunnitellut osan ornamenteista itse.
Tekniikat
Obinugrilaiset tekivät ornamentti-kirjontaa etupistokirjonnalla, kahdenneulankirjonnalla ja intarsialla. He tekivät intarsiaa käsin aivimalla tai vuoropistoin.
Intarsia sopii hyvin keskipaksuille materiaaleille. Erityisen hyvä materiaali on villa, koska se on hyvin muokkautuvaa. Huovutetut villalevyt ja vanhat kutistetut villapaidat sopivat erityisen hyvin käytettäväksi.
Päällikeompelussa voidaan käyttää useampia erilaisia materiaaleja kuin intarsiassa. Esimerkiksi erilaiset kudotut puuvilla- ja pellavakankaat ovat hyviä materiaaleja.
Ornamentteja voidaan käyttää myös kankaanpainannassa, neulonnassa, kudonnassa, huovutuksessa ja kirjovirkkauksessa.
Ornamentit luovat mielettämän laajat mahdollisuudet erilaisten käsitöiden suunnittelulle ja toteutukselle.
Parhaimman tuloksen käsityöllesi saat kun käytät sopivia tuki- ja apumateriaaleja. Irtirevittävä tukikangas, ohut puuvillavanu, magicpaperi ja kauniit kiiltävät kirjontalangat ovat oiva apu hyvän lopputuloksen saavuttamiselle.
Intarsiaa voidaan tehdä myös koneella. Esimerkiksi Maija-Leena Seppälä on ommellut kaikki kirjansa mallit koneella.
Ornamentteja voidaan ommella myös intarsiaa muistuttavalla päällike-ompelulla. Päällikeompelu on intarsiaa helpompi vaihtoehto.
Intarsiaa koneella
- Piirrä haluamasi kuvio paperille.
- Neulaa paperi kahden villakankaan päälle.
- Harsi kankaat yhteen kuvion ympäriltä.
- Leikkaa kuviot irti siten, että molemmista kankaista tulee ehjät kuviot ja kehykset. Irrota harsinlangat ja paperi.
- Aseta kuviot Vaihda kuvioiden ja kehysten paikkaa siten, että ne ovat peilikuvia keskenään. (vrt. kuva 1 ja kuva 2)
kuva 3 (ommeltu tukikangas nurjalta puolelta) - Ompele siksak kuvion ympäri. Valitse lanka, joka peittyy hyvin ainakin toiseen kankaaseen. Ole kulmissa huolellinen.
- Rajaa sauma ompelemalla villalanka erikoispainijalalla kankaiden yhtymiskohtaan.
kuva 4 
kuva 5
LÄHDE Maija-Leena Seppälä: Ornamentteja ommellen. 2000.