Käspaikka tarkoittaa käsityön käsitteenä erityisesti karjalaiseen ortodoksiperinteeseen kuuluvaa pitkää ja kapeaa, päistään kuvioitua pyyheliinaa.

Käsite muodostuu sanoista käsi ja paikka. Karjalankielessä paikka tarkoittaa liinaa ja huivia. Arkisen käyttötarkoituksen (käsipyyhe) lisäksi käspaikka on ollut rituaaliesine, johon on liittynyt kansanomaisia tapoja ja uskomuksia. Se on kuulunut tyttöjen kapioihin ja ollut näin todistus tekijöidensä taitavuudesta ja ahkeruudesta. Nykyisin käspaikkoja käytetään erityisesti ikonien yhteydessä. Käspaikat käsitöinä eivät ole pelkästään tekniikkaa. Ne ovat myös symboliikkaa, tarinoita elämästä, kauneudesta ja yhteenkuuluvuudesta. 

Punomo.fi:n aiempi nimi, Käspaikka.fi, oli www-sivuston nimenä osuva siinä mielessä, että Käspaikka www-sivustona on todistus käsityönopettajien taitavuudesta ja ahkeruudesta. Käspaikan verkkosivutkaan eivät ole pelkästään tekniikkaa - ne ovat myös symboliikkaa, tarinoita käsityöstä, sen merkityksestä ja yhteisyydestä.

Kuvia käspaikoista:
- Punapoiminnalla ja virkatulla pitsillä koristeltu käspaikka

kaspaikka1

Käspaikan on tehnyt Aleksandra Pulkkinen noin 1980-90. Sitä on käytetty ikonin yhteydessä.
Punaiset kuvioraidat ovat punapoimintaa ja päätypitsit ovat virkattuja.

kaspaikka2

kaspaikka3


- Revinnäiskirjonnalla ja ketjuvirkkauksella koristeltu käspaikka

kaspaikka2

Käspaikan on tehnyt Aleksandra Pulkkinen noin 1980-90.
Sitä on käytetty ikonin yhteydessä. Kuvioinnissa on käytetty revinnäiskirjontaa ja ketjuvirkkausta.

kaspaikka3

kaspaikka4


- etupistokirjonnalla koristeltu käspaikka:

kaspaikka5

Keskellä olevan naishahmon kädet on perinteen mukaisesti kohotettu siunaavaan asentoon. Sillä toivotetaan perheelle siunausta. Naishahmon käsissä on pienet elämänpuut. Ihmishahmon sivuilla on isot vinoneliöt. Yleensä niihin ei ole liittynyt mitään symboliikkaa, vaan niitä on käytetty täyttämään tyhjää tilaa tai ne on tehty valmistusteknisistä syistä. Alareunassa on kukkilintuja. Lintu on ollut käspaikkojen suosituin ja rakkain aihe, siitä nimitys kukkilintu. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa. Lintu symboloi valoa, lämpöä ja satoa. Se on myös rakkauden vertauskuva. Kukkilintujen välissä on kahdeksansakaraisia eli kannuksenpyöriä. Luku kahdeksan symboloi ortodoksisessa uskonnossa Pyhää Henkeä, ja niinpä käspaikoissa on käytetty kahdeksansakaraisia kuvaamaan samaa asiaa. Kahdeksansakaraista on pidetty myös onnea tuovana symbolina.

Kuviot on toteutettu etupistokirjonnalla, jossa molemmille puolille tulee aivan samanlainen kuvio. Lisäksi alareunassa on revinnäisraita. Kangas on pellavaa, jonka tiheys on 10 lankaa cm:llä. Kuvioihin on käytetty punaista puuvillalankaa, joka kuvaa aurinkoa ja lämpöä, sekä on hyvän ja kauniin vertauskuva. Käspaikan leveys on 36 cm ja pituus 2 m. Käspaikka on tarkoitettu pidettäväksi ikonin päällä. Käspaikan on tehnyt miniä anopilleen syntymäpäivälahjaksi v. 2005.


Lisätietoa käspaikasta Punomosta.
Käspaikka-aiheisia linkkejä:
- Käspaikka. Pohjois-Karjalan museon opetussivusto.
  http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/kansanperinne/kaspaikka.html
- Virkki-käsityömuseon kokoelmat
  http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/kokoelmat.htm


Tekijät: Tarja Kröger & Terttu Komulainen, 2005


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!