S U K K A H O U S U J E N  T A R I N A
Jaakko Selinin kirjasta Kiinalaiset jalat

Synteettisen vuosikymmenen symboli

Sukkahousut olivat 1970-luvun pieni ihme, joka muistutti maailman hurjasta teknisestä kehityksestä joka aamu ja ilta.

Sukkahousujen käyttäjä tiesi todella kuluttavansa: kolme markkaa yhdeksänkymmentä penniä sopi nousukauden kukkarolle, eikä syyllisyyden piikki pistänyt sydäntä, kun silmäpakoinen sukkahousupari lensi ravintolan wc:n roskakoriin kesken iltapäivätanssien. Tekonahkaisessa käsilaukussa oli varapari ja aseman kioskilta sai kotimatkalle vielä vaikka kolmannet.

Harppaus silkkisukista nailonien kautta sukkahousuihin on dramaattinen: kuusisataa vuotta sukat olivat osa naisen seksuaalistakin viehätysvoimaa, niitä peiteltiin ja esiteltiin vienosti varoen. 1960-luvun sukkahousut taas oli suunniteltu nimenomaan näkymään, niiden piti tasa-arvoistaa naista ja tehdä sovinismin vertauskuvana pidetyt liivit tarpeettomiksi.

Sukkahousuja ei keksitty yhdessä yössä, eikä niitä aluksi osattu edes markkinoida ihmeen. Erilaisissa jalkoja myötäilevissä, joustavissa neuloksissa oli Euroopassa kuljettu jo varhaisella keskiajalla, ja lapsille oli neulottu paksuja, villaisia ja värikkäitä trikoohousuja kodeissa jo vuosia. Lähimpänä modernia sukkahousumallia olivat balettitanssijoiden ohuet ja kireät trikoot.

Sileiden ja ohuiden nailonkreppihousujen valloitettua sukkamarkkinat lopullisesti kutistui irtosukkien myynti olemattomiin. Vuonna 1969 sukkia mainostettiin naistenlehdissä housuja useammin, mutta vuonna 1976 olivat liiveistä kadonneet jo sukkanauhatkin.

Kertakäyttösukkahousujen kuolema

Suomessa oli ensimmäisen sukkahousubuumin aikoina seitsemän suurta valmistajaa, jotka tuottivat 1970-luvun puolivälissä ennätykselliset 40 miljoonaa housuparia vuodessa. Puolet määrästä vietiin ulkomaille, niinpä Lontoon kuuluisassa Selfridges-tavaratalossa mainostettiin Norlynin sukkahousuja ylellisenä ulkomaisena merkkituotteena. Suomalainen nainen kulutti samoihin aikoihin ennätykselliset 22 paria sukkahousuja vuodessa.

Sukkatuotteista alettiin 1980-luvun alkupuolella kehittää kestävämpiä, joten niiden käyttöikä oli alkuvuosiin verrattuna moninkertainen. Myös nousukauden kerskakuluttajien omatunto alkoi soimata ja kehottaa hankkimaan sukkia vain tositarpeeseen. Ei ollut ihme, että sukkahousukauppa hiljakseen ehtyi.

Sukkanauhat palasivat vielä kokoliiveihin 80-luvun lopulla ja tämän ennustettiin lupailevan irtosukkien paluuta. Ilmeisesti muotitietoiset naiset kyllästyivät liivien kanssa näpräilyyn heti alkuunsa, sillä muotoilevat ja vartalon silhuettia parantelevat sukkahousut ovat nyt varastaneet sukkamaailman koko shown.

Sukkahousut ja sukkien koko historia päättää nykyaikaisen vaatepartemme kehityskertomuksen. Näyttää siltä, että nyt on kaikki mahdolliset vartaloa peittävät vaatekappaleen muodot jo keksitty, ja sukkahousut ovat nykyaikaisista asusteistamme nuorimmat.


S U K K A H O U S U J E N  K ÄY T T Ö V I N K K E J Ä

  • Saman värin suosiminen antaa tarvittavaa pituutta lyhyille ja lyhytjalkaisille henkilöille. Mattapintaiset sukkahousut ovat armeliaat.
  • Pitkä- ja hoikkajalkainen voi leikitellä vapaasti kuvioilla. Nilkkasaapikkaat lyhentävät jalkoja, mutta pitkissä säärissä on siihen varaa.
  • Hoikkapohkeinen voi pukea päälleen verkkosukkahousut antamaan lisää volyymia.
  • Kiilto antaa pohkeille muotoa, jos on tarpeen. Jos lyhytjalkainen haluaa käyttää kenkiä, joissa on hihna jalkapöydän päällä, tulee sukkien ja kenkien olla samaa väri.


P E S U O H J E

Sukkahousut tulee pestä jokaisen käytön jälkeen. Käsinpesu on sukkahousuille paras vaihtoehto. Käytä käsinpesussa saippuapohjaista pesuainetta tai esim. Marseille-saippuaa, se ehkäisee kimmoisuuden häviämistä sukkahousuista. Jos sukkahousut halutaan kuitenkin pestä pesukoneessa, pesupussi ehkäisee langanvedoilta ja kiristymisiltä. Sukkatuotteita ei pidä säilyttää likapyykkikorissa muiden likaisten vaatteiden joukossa. Niitä ei myös pidä laittaa lämpöpatterille kuivumaan, koska polyamidi voi sulaa ja elastaani menettää joustavuuttansa.


S U K K A S A N A S T O                                                                                       

Control-top: Sukkahousujen yläosa antaa tukea ja muotoilee vartalon linjoja sukkaosaa tukevamman neuloksen ansiosta.Kreppi: Aikoinaan tavallisin sukkahousumateriaali, kiharrettu polyamidikuitu, ei kovin kestävä, edullinen.

Lentosukat: Tukevat nilkkaa ja pohjetta eri asteisesti, estävät jalkoja turpoamasta.

Lycra 3D: Antaa kolmiulotteisen joustavuuden, sileän ja tasaisen pinnan, sukkahousut myötäilevät säären muotoja.

Micromesh: Kestävä neulos, jossa silmäpako vain ylöspäin, näyttää karkealta ja vahamaiselta, käytetään sukkahousujen housu- tai varvasosan vahvikkeena.

Mikrokuitu: Äärimmisen ohutta kuitua, useimmiten polyamidia tai polyesteriä; antaa samettimaisen pehmeyden ja peittävyyden.

Monofilamentti: Monofilamenttilangasta valmistetut sukat tai sukkahousut ovat lpinäkyvät ja lasimaiset.

Multifilamentti: Lanka koostuu useista säikeistä; pehmeän tuntuinen, mutta näkyy vähemmän läpi kuin monofilamenttilangasta valmistetut sukat.

Opaque: Peittävät sukkahousut, kestävät.

Teksturoitu lanka: Eli kiharrettu lanka; lanka saadaan kuohkeaksi ja hieman joustavaksi.

Trilobal-kuitu: Useimmiten nailonia, kuidun poikkileikkaus kolmiapilan muotoinen, jonka ansiosta valo heijastuu, pinta näyttää kiiltävältä ja säihkyvältä.

Tukisukkahousut: Antavat erilaisen tuen nilkassa, polvien kohdalla ja reisissä, estävät jalkoja turpoamasta.



S U K K I S V I N K K E J Ä  ;)

  • Tee saksennirkolla reikä sukkahousujen molempiin kärkiosiin. Laita sitten sormi toiseen reikään ja kynä toiseen. Näin sinulla on kätevä harppi. Ps. mitä isommat housut sitä isompi ympyrä.
  • Irtileikatusta sukkahousun kärkiosasta saat kätevän kuonokopan erittäin heikkoleukaiselle koiralle.
  • Hammaslangalla on paha tapa katketa ja juuttua hampaiden väliin. Kääri sukkahousut rullalle ja pujota ne sieraimeesi - kyllä siinä hammaslankavaivat unohtuvat.
  • Postilaatikosta on vaikea ottaa isompia määriä postia yhdellä kädellä, kun toisella kädellä on pakko pitää laatikon kantta auki. Tämän voit välttää, jos liimaat sukkahousut postilaatikon kanteen. Hakiessasi postia voit tarttua hampaillasi sukkahousuihin ja avata kannen. Näin molemmat kädet jäävät vapaiksi.
  • Vanhoilla kahvinporoilla on tapana lennellä pitkin lattiaa, kun tyhjennät suodatinpussin. Voit välttää tämän, mikäli kaadat kahvinporot käytettyihin sukkahousuihin, kun laitat porot suodattimeen. Keittämisen jälkeen on helppo heittää koko pussukka roskikseen.
  • Seuraavan kerran kun kotiisi soittaa gallup-kyselyjä tekevä rasittava henkilö, vastaa joka kysymykseen sanomalla "sukkahousut". Kokemusten mukaan tämä vähentää kotirauhan häiritsijän kyselyhaluja melkoisesti.
  • Aloittelevan jääkiekkoilijan on vaikea luistella ja kuljettaa kiekkoa samaan aikaan. Mutta jos pujotat sekä kiekon että mailan samoihin sukkahousuihin, pelaaminen helpottuu kummasti.
  • Monet joutuvat talven tultua hiekoittamaan pihapolkunsa yhä uudelleen ja uudelleen ja hiekkaa kuluu. Parempi tapa on kaataa 1/2 kg hiekkaa useisiin sukkahousuihin ja levittää ne polulle. Kevään tullen voit kerätää sukkahousut ja hiekat talteen ja käyttää ne syksyllä uudelleen.
  • Usein on vaikea saada unta, kun oman rannekellon fosforoidut osoittimet ja numerot häikisevät. Pujota kellokätesi sukkahousujen jalkaosaan (yön ajaksi) ja nukut hyvin.
  • Tuulikellot ovat kivoja, mutta niiden melu voi käydä hermoillesi. Täytä 4-5 sukkahousun kärkiosaa makkarankuorilla, niputa ne yhteen ja ripusta terassin katosta roikkumaan. Siinäpä näppärä, mutta äänetön tuulikello.


Tekijät: Käsityöopettajaopiskelijaryhmä, Helsingin yliopisto
Kuvat: Jeremy Farrellin kirjasta Socks and Stockings ja internetsivuilta www.wolford.com

© 2021 Tekijät ja Käsityö verkossa Ry

Punomo.fi:n opetus- ja kaupalliseen käyttöön vaaditaan lisenssi. Lue lisää!