In English »
Kuvaus
Käsityö on kaikille yhteinen oppiaine peruskoulun 1-7 luokilla ja valinnainen oppiaine 8-9 luokilla. Monissa lukioissa järjestetään käsityödiplomin suorittamiseen tähtääviä kursseja. Käsityötä opetetaan perusopetuksessa kaikille oppilaille, mikä takaa kansainvälisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet käsityöperinteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Käsityönopettajia koulutetaan yliopistoissa siirtämään ja kehittämään perinnettä omassa opetuksessaan.
Käsityön opetusta tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Uusi tieto ja uudet käytännöt pitävät perinteen elinvoimaisena ja uusiutuvana.
Uusien sisältöjen ja tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sekä fyysisiä resursseja että aikaa. Käsityön opetuksen tuntimäärät ovat pienentyneet, mikä on huolestuttavaa riittävän taidollisen ja tiedollisen perustan luomisen kannalta.Käsityönopetuksen parhaita asiantuntijoita ovat käsityötä peruskoulussa opettavat opettajat eli luokanopettajat ja käsityön aineenopettajat. He ovat työhönsä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joilla on yliopistotasoinen maisterin tutkinto.
Käsityönopetuksen yliopistollinen asiantuntemus keskittyy Suomessa Helsingin yliopistoon, Turun yliopistoon, Itä-Suomen yliopistoon ja Åbo Akademiin. Niihin on perustettu käsityön omat tieteenalat, käsityötiede, käsityökasvatus tai slöjdpedagogik, ja ne järjestävät käsityönopettajankoulutusta. Akateemista tutkimusta käsityöstä ja käsityönopetuksesta on Suomessa tehty 1980-luvun alusta alkaen, ja aiheeseen liittyviä väitöskirjoja on tehty jo kymmeniä.
Tärkeitä käsityönopetuksen asiantuntijoita ja käsityöperinteen harjoittajia ovat myös peruskoulun oppilaat, niin nykyiset kuin entisetkin. Jokainen lapsi ja nuori opiskelee oppivelvollisuutta täyttäessään muiden tärkeiden asioiden lisäksi myös käsityötä.
Lue lisää: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki» Käsityön_opetus_suomalaisessa_peruskoulussa »
Lähde: Museovirasto /
Elävän perinnön wikiluetteloon kerätään myös hyviä esimerkkejä elävän perinteen vaalimisesta. Ne voivat olla projekteja, niiden osia, käytäntöjä tai toimintoja aineettoman kulttuuriperinnön eri osa-alueilta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset verkostot, työpajat, kurssit tai koulutusmetodit. Tämän osion tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä muiden toimijoiden kanssa.