KANSANOMAINEN RYIJY - RYIJY SUOJAA JA LÄMMITTÄÄ

Veneryijyjä saaristosta

Ryijyjä on käytetty pitkään peitteinä monenlaisissa olosuhteissa – myös veneissä. Rannikkoseudulla pohjoismainen ryijy on kehittynyt korvaamaan turkisvällyjä, jotka suolavesi teki jäykiksi ja painaviksi ja jopa käyttökelvottomiksi. Ryijystä tulikin tärkeä osa merellä liikkuvan miehen henkilökohtaista varustusta, koska ryijy säilyttää pehmeytensä ja lämmittävät ominaisuutensa myös märkänä.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden, lähinnä Viron, välinen kauppa ja hyvät vesiyhteydet ovat levittäneet ryijyperinteen kaikkiin näihin maihin.

KLIKKAA KUVIA!

Teksti Henrik Jussila | Ryijy Pietarsaaren Gullkrona -käsityökeskus | Kuva Pirjo Sinervo

Ks. Kertomus saaristolaisryijystä pienoisryijykurssin tiimoilta»

 
Veneryijy - saaristolaisryijy

Viikinkien arvellaan tuoneen nukkapintaisia viittoja Keski-Euroopasta Skandinaviaan jo 800-luvulla. Nukitetut viitat olivat erinomaisia suojia avonaisissa veneissä pitkillä merimatkoilla.

Yöllä ne toimivat myös peitteinä ja makuualustoina. Viitat valmistettiin villasta, joka on kosteanakin lämmintä. Villatekstiili kestää siis kastumista ja suolavettä paremmin kuin turkistalja eli turkisvälly, jonka nahkapinta kovettuu kastuessaan.

Voi hyvinkin kuvitella, että nukkapintainen peite on syntynyt taljan ideaa matkien: kankaaseen on kudottu karvapeite. Merenkävijöiden ja kalastajien viittoja ja peitteitä on kutsuttu saaristolaisryijyksi. Koska niiden tehtävänä oli lämmittää, niiden nurjapuoli oli nukitettu. Ne olivat kuvioimattomia ja värjäämättömästä langasta valmistettuja. Kun joskus käytettiin myös värjättyjä lankoja, kuviot tehtiin tekstiilin oikealle puolelle.

Ryijyjä käytettiin peitteinä myös vuoteissa, silloinkin nukkapuoli alaspäin. Sileää päällyspuolta koristeltiin ruuduin ja raidoin sekä vähitellen myös nukkakuvioin. Kehittyi molemmin puolin nukitettu ryijy, joka lämmitti nukkujaa ja koristi huonetta. Kun ryijy muuttui vähitellen 1600-luvulta lähtien koristetekstiiliksi, se nostettiin seinälle ja nurjan puolen nukitus jäi pois.

Teksti Pirjo Sinervo | Lähteenä mm. Katriina Siivonen: Saaristoryijyt


KANSANOMAISESTA RYIJYSTÄ TULEE KORISTETEKSTIILI

Ryijy vuodelta 1788

Risti on yksi ryijyjen vanhimmista kuvioaiheista. Se on saattanut koristaa esimerkiksi vihkiryijynä käytettyjä ryijyjä. Tässä oletettavasti Pirkanmaalta tai Keski-Suomesta kotoisin olevassa ryijyssä tasavartinen risti on sijoitettu keskialaan vinoruutukuvioiden joukkoon. Kehyksessä on ristien lisäksi hannunvaakunoita, ihmishahmoja ja muitakin kansanomaisille koristeryijyille tyypillisiä aiheita. Ryijyn värit ovat haalistuneet.

Turun maakuntamuseon kokoelmat. Kuva TMM / M. Puhakka

 
Kansanomainen vihkiryijy (1840-luku)

Ryijyjä on alun perin käytetty taljoja muistuttavina peittoina tai viittoina. Tämä 1840-luvun lopulta peräisin oleva kaksipuolinen vihkiryijy muistuttaa tästä käyttötarkoituksesta. Sen toinen puoli on sammaleenvihreää nukkavillaa ja toisella puolella on värikäs geometrinen kuviointi. Peittona käytettäessä vihreän puolen on tarkoitus jäädä alaspäin ja kuvioidun puolen ylöspäin. Kuviointia on turha tehdä molemmille puolille, koska vain toinen puoli jää näkyviin. Yksipuolisissa ryijyissä kuviointi saatettiin sijoittaa yläreunaan, jolloin peittona käytettynä yläreuna voitiin kääntää näkyviin.

Tämä ryijy on kuulunut kirjailija Volter Kilven äidinäidille Anna Helena Abrahamssonille os. Ericsson.

Turun maakuntamuseon kokoelmat. Kuva TMM / M. Puhakka | Teksti Henrik Jussila

 
Vihkiryijy 1900-luvun alkupuolelta

Raision seurakunnalle kuuluva vihkiryijy, joka on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Ryijyä koskevat tiedot eivät ole aivan tarkkoja, mutta erään tiedon mukaan se olisi lahjoitettu seurakunnalle 1955. tekijästä tai tarkasta valmistusvuodesta ei ole tietoa.

Raision seurakunta | Teksti Henrik Jussila | Kuva Pirjo Sinervo

 
Kehyskoristeinen ryijy Rymättylästä

Värikkään raidan kehystämiä yksivärisiä ryijyjä valmistettiin jo 1500-luvulla linnojen kankurintuvissa. Samaan perusmalliin pohjautuvia ryijyjä kudottiin myöhemmin yleisesti 1800-luvulle asti. Kehyskoristeisissa ryijyissä oli yksi tai usein montakin rinnakkaista reunusraitaa, joista joku voi olla kuvioitukin. Rymättylästä saadun ryijyn vihreää keskialaa reunustaa nelinkertainen kehys. Ryijystä puuttuu vuosiluku ja omistajamerkintä, mikä oli luonteenomaista näille ryijyille.

Turun maakuntamuseon kokoelmat. Kuva TMM / P. Kujanpää

 
Elämänpuuaiheinen ryijy Korppoosta, vuosiluku 1796

Saariston kodeissa kudottiin arkisten, vain nurjalta puolelta nukitettujen peiteryijyjen ohella koristeryijyjäkin. Myös niitä käytettiin ensisijaisesti lämmittävinä peitteinä. Korppoon ryijy on kudottu kahtena kaistana ja se on molemmilta puolilta nukallinen. Päällyspuolen keskialaa hallitsee kookas vinoneliö, jonka rinnalle on sijoitettu morsiuspari tai kaksi morsianta, alapuolellaan elämänpuut. Kehyskuviona on polviraita, joka oli suosittu ryijyissä myös keskialan koristeena.

Turun maakuntamuseon kokoelmat. Kuva TMM / M. Puhakka


TAITEILIJAT RYIJYSUUNNITTELIJOINA -JUGEND-AIKA - ART NOUVEAU - RYIJYSTÄ TULEE TAIDETEKSTIILI

Akseli Gallen-Kallela
Syntynyt Porissa 1865
Opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1878-81 ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1880-81 sekä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1881-84 ja Pariisissa 1884-89, mm. Académie Julianissa ja Atelier Cormon'ssa.

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela voitti kultamitalin 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä, suunnittelemallaan taideteollisuutta esittelevällä IRIS-huoneen sisustuksella. Siihen kuului mm. LIEKKI-niminen penkkiryijy. Gallen-Kallela suunnitteli Liekki-ryijystä useita muunnelmia.

Akseli Gallen-Kallelan ohella monet kuuluisat suomalaiset kansallisromanttisen ajan taiteilijat suunnittelivat Jugend-tyylisiä ryijyjä. Alla muutama esimerkki Suomen Käsityön Ystävien mallistosta. Kaikkia näitä on edelleen saatavissa sekä materiaalipaketteina että valmiina ryijyinä.

Teksti Pirjo Sinervo | Kuvat Suomen Käsityön Ystävät


TAITEILIJAT RYIJYSUUNNITTELIJOINA - 1920-LUVULTA NYKYAIKAAN

Timo Sarpaneva
Syntynyt Helsingissä 1926
Valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta (nyk. Taideteollinen  korkeakoulu) 1949

Paremmin lasimuotoilijana tunnettu Timo Sarpaneva on kunnostautunut myös tekstiilitaiteilijana. Erityisesti uransa alkuvaiheessa hän suunnitteli useita koristetyynyjä ja pannumyssyjä. Sarpanevan suunnittelemia kirjontamalleja on Suomen Käsityön Ystävien mallistossa yhteensä 15 kappaletta vuosilta 1948-49.

Sysimiilu-ryijy kudottiin Suomen taideteollisuusyhdistyksen juhlanäyttelyyn, joka järjestettiin taidehallissa 1949. Ryijysuunnittelun ohella Sarpaneva edisti suomalaisen taideryijyn asiaa valitsemalla näyttelysuunnittelijana Suomen Käsityön Ystävien ryijyjä merkittäviin taideteollisuusnäyttelyihin.

Teksti Henrik Jussila | Kuva Pirjo Sinervo


Eva Brummer
Syntynyt Tampereella 1901
Valmistunut kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta keskuskoulusta 1926

"Alkusysäys ryijyjen suunnitteluun lähtee yleensä luonnosta, usein myös voimakkaasta tunne-elämyksestä. En kuitenkaan ajattele kokemaani, alitajunta työskentelee... Alkaessani luonnoksen vesiväreillä, en koskaan tiedä, mitä työstä syntyy, en ole edes ajatellut väriä."

Brummer uudisti 1930-luvulla ryijyjen valmistusprosessia työskentelemällä kutojan kanssa tiiviissä yhteistyössä. Halu siirtyä tarkoista ja rajoittavista ruutupiirroksista ryijyjen vesiväriluonnoksiin, synnytti taiteilijan ja kutojan välille uudenlaisen suhteen, jota Brummer on verrannut äidin ja kätilön suhteeseen. Brummer suunnitteli ryijymalleja Suomen Käsityön Ystäville lähes 50 vuoden ajan ja hän on saanut lukuisia palkintoja SKY:n kilpailuissa.

Teksti Henrik Jussila | Kuvat Pirjo Sinervo


Ritva Puotila
Syntynyt Viipurissa 1935
Valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta (nyk. Taideteollinen  korkeakoulu) 1959

"Tämän ryijyn inspiraationa on ollut sireenin tuoksu. tuoksu liittyy lapsuuteeni ja siihen hetkeen kun jouduin vuonna 1944 jättämään kotini Viipurissa. Olin juuri täyttänyt yhdeksän vuotta, mutta jotenkin tiesin, etten enää koskaan voisi palata. Lähtiessäni kotipihalta taitoin muutaman sireenin oksan mukaani. Ryijyn värimaisema kuvastaa sireenin tuoksua tuona lähdönhetkenä."

Yhteistyö Suomen Käsityön Ystävien kanssa alkoi jo vuonna 1959, kun taideopintojensa loppusuoralla ollut Puotila osallistui ryijykilpailuun ja hänen työnsä päätettiin lunastaa. Hedelmällisen kumppanuus jatkuu yhä.

Teksti Henrik Jussila | Kuvat Pirjo Sinervo ja Suomen Käsityön Ystävät


Sirkka Könönen
Syntynyt Suonenjoella 1947
Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 1979

"Ryijyn suunnittelu on minulle eräänlaista matkantekoa. Suunnitellessani uutta ryijyä käyn läpi vanhoja luonnoksia ja luon uusia. Monet luonnoksista päätyvät roskiin, mutta vähitellen uusi malli muotoutuu. Salkoruusu syntyi eräänlaisena parodiana Gallen-Kallelan Liekki -ryijystä. Halusin suunnitella nykyaikaisen ryijyn vanhojen linjakkaiden ryijyjen tapaan."

Teksti Henrik Jussila  | Kuvat Pirjo Sinervo 


Immi Halsti
Syntynyt Helsingissä 1945
Valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta (nyk. Taideteollinen  korkeakoulu) 1970

"JÄNISKALLIO -ryijy kertoo kivikautisen pyyntiväestön elämästä Espoon Kauklahdessa. Ryijyssä esiintyvä hirven- tai karhunpäätä muistuttava kuva on Kauklahden Finnssistä löytynyt reikäkivi, joka on saattanut kuulua kuulua päällikön sauvaan vallan merkkinä."

Ryijy on ensimmäinen osa kaksiosaisesta ESPOO-ryijystä, joka on toteutettu Suomen Käsityön Ystävien ja tekstiilitaiteilijoiden Immi Halsti ja Annukka Mikkola yhteistyönä vuonna 2002.

PUUMERKIT I-III -sarjan innoittajana ovat olleet Ruotsinvallan aikaiset talonpoikien puumerkit, joilla on merkitty omaisuutta.

Teksti Henrik Jussila  | Kuvat Pirjo Sinervo


Annukka Mikkola
Syntynyt Raahessa 1960
Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 1997

"KUNINKAANTIE-ryijyn taivasta syleilevä kukka, ajan muutoksiin sopeutunut hirvenpää ja vaihtuvia valtoja symboloivat sauvat, sekä maanviljelyskulttuuriin viittaava kampa kertovat kehityksestä, joka on jatkunut halki vuosituhansien ja jatkuu edelleen. Ryijyn hehkuvan punainen väritys kuvaa kaupan välityksellä levinneitä uusia arvoja, ajatuksia ja aarteita."

KUNINKAANTIE-ryijy on toinen osa kaksiosaisesta ESPOO-ryijystä, joka on Suomen Käsityön Ystävien, Immi Halstin ja Annukka Mikkolan yhteisprojekti vuodelta 2002. Kuninkaantie oli keskiajalta periytyvä Turun ja Viipurin valtatie, jonka rooli Espoon kehityksessä on ollut merkittävä. Tiellä kuljetaan vieläkin.

Teksti Henrik Jussila | Kuva Pirjo Sinervo


Nina Nisonen
Syntynyt Helsingissä 1956
Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 1980

"Sukellan siihen, pehmeään lämpimään villa- ja pellavalankojen tiheänukkaiseen mereen, joka elää valossa.

Näen ryijyn julkisessa tilassa suurikokoisena maalauksena, modernina taidetekstiilinä, arvokkaana ja juhlavana, mutta myös omatekoisena, villaisena, lampaanvärisenä arkisessa käytössä."

Yhteistyö Suomen Käsityön Ystävien kanssa alkoi 1980-luvun puolivälissä Nisosen suunnitteleman AAMU RANNALLA -ryijyn myötä, jota myytiin tarvikepakkauksina käsityön harrastajille. 1990-luvulla hänen ryijyjään on hankittu yhä enenevässä määrin myös julkisiin tiloihin. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaryijyn suunnittelukilpailussa vuonna 1997 Nisonen sai jaetun toisen palkinnon.

Teksti Henrik Jussila | Kuvat Pirjo Sinervo


Jarkko Kallio
taiteen maisteri TaM

Jarkko Kallio on työskennellyt 1990-luvun puolivälistä alkaen suomalaisessa tekstiiliteollisuudessa. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen koulustusohjelmasta vuonna 1996.

Työuransa Kallio aloitti kodintekstiilien parissa 1995 Finlaysonilla, missä hän työskentelee edelleen vakituisena suunnittelijana. Kallion monipuolinen kädenjälki on näkynyt lukuisissa mallistoissa vuosien varrella. Jarkko Kallio on suunnitellut viime vuosien aikana myös mattoja Pohjanmaalla toimivalle VM-Carpetille ja kaakelimallistoja Pukkilalle. Vuonna 2004 tuotiin myyntiin Kallion suunnittelema, Finlaysonin ja Pukkilan yhteistyönä syntynyt Tiima-kylpyhuonemallisto. Mallistoon kuuluu Finlaysonin kylpyhuonetekstiilit ja Pukkilan kaakelit.

Suomen Käsityön Ystäville Kallio on suunnitellut erilaisia sisustustuotteita kuten ryijyjä, matkahuopia ja kirjailtuja joulutekstiilejä. Kallion missiona on työskennellä suomalaisen tuotteen ja tuotannon puolesta.

Kuvat Pirjo Sinervo


Johanna Vuorinen
Syntynyt Helsingissä 1965
Valmistunut arkkitehdiksi 1999 Oulun yliopistosta

"Vuosisataisen käsityöperinteen ja huipputeknologian yhdistäminen tuntui kiehtovalta. Villan pehmeys ja valon aineettomuus ovat mielenkiintoisessa vuoropuhelussa keskenään."

Johanna Vuorisen ja Suomen Käsityön Ystävien yhteistyö alkoi 1997 Vuorisen saatua jaetun 1. palkinnon Suomen Käsityön Ystävien ja opetusministeriön järjestämässä Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaryijyn suunnittelukilpailussa. Voittanut teos, valoryijy "Juhlat", toteutettiin ja se kuuluu nykyään opetusministeriön ryijykokoelmaan.

Kuvissa olevien ryijyjen ideat syntyivät "Juhlat"-ryijyn suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä.

Teksti Henrik Jussila | Kuvat Pirjo Sinervo


LÄHTEET
Ryijy Ajassa -näyttely, Raision Taidemuseo 2.4.-31.5.2004
Suomen Käsityön Ystävät SKY
Turun maakuntamuseo TMM

Tekijänoikeudet Punomo Networks Oy © 2020: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »