Punottujen korien juuret ulottuvat syvälle menneisyyteen
Arkeologit ovat löytäneet ympäri maailmaa korien jäännöksiä, joista vanhimmat ovat Egyptistä noin 10000-12000 vuoden takaa. Korien punomiseen on käytetty alueelta saatavia luonnonaineksia kuten kaisloja, juuria ja ruokoja. Koreja on tehty mm. ruuan keräilyyn ja säilyttämiseen.
Suomessa koreja on perinteisesti punottu mm. tuohesta, päreestä, pajusta, oljesta ja kaislasta. Punontamateriaaleja on tuotu myös ulkomailta, kuten esim. rottinkia ja niintä.
Nykypäivän kaupunkikäsityöläinen ei voi mennä kiskomaan tuohta noin vain kaupunkikoivuista ja pajunkin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, joten on löydettävä muita materiaaleja.
Nykypäivänä syntyy paljon paperijätettä, joka sopii hyvin punontaan
Punontamateriaaleiksi sopivat esim. aikakauslehtipaperit, sanomalehtipaperit, lahjapaperit, hyllypaperit, lahjapaperit ja tapetit. Alla olevan kuvan korissa on käytetty sanomalehtipaperia ja toisen kuvan amppelissa on käytetty aikakauslehtipaperia. Amppelin pohjana on käytetty CD-levyä.
Paperista punottu työ voidaan värjätä esim. vesivärillä, puupetsillä tai maalilla. Lisäksi työn voi käsitellä kosteutta kestäväksi lakalla tai vesiliimaseoksella. Kuvan työt on lakattu mattapintaisella paneelilakalla. Korin kahvan voi tehdä esim. paperista, narusta, muoviletkusta tai vaikkapa vanhan kassin kahvasta.
"Lankakori" (oikealla) on myös tehty sanomalehdistä. Rautalankojen päät on kierretty spiraaleiksi ja päihin on pujoteltu kuivatettuja marjoja.
Päivitetty 3/2024