
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
MIKSI KORUTARINA?
Kivipeikon, Auringon nousun, Sateenkaaren, Vuoden aikojen, FC Pekonin, Äidin kiemuroiden,
Kivikauden ja monia muiden syntyneiden korutarinoiden vuoksi. Vanhempien ja nuorten yhteisessä
pajassa pysähdyttiin hetkeksi pohtimaan niin korujen tekemistä ja kerronnallisuutta kuin nuorten ja
perheiden elämää.
Yläkouluun siirtyminen on nuorille koulunkäynnin nivelvaihe. On tärkeää muistuttaa tässä
vaiheessa koulua ja kotia yhteistyön jatkumisesta myös yläkoulun aikana. Yhteinen tekeminen,
toinen toisensa auttaminen ja keskustelut olivat sekä nuorten että vanhempien mielestä onnistunut
tapa viettää yhteistä aikaa. Vanhempien mukanaolo kouluympäristössä yllätti murrosikäiset nuoret
positiivisesti. Ennestään toisilleen tuntemattomat vanhemmat tutustuivat myös toisiinsa.
Korutarinapajailua Veikkolassa
Järjestimme Kirkkonummen Veikkolassa korutarina-työpajat. Yhtenä iltana koululle kokoontui 7.-
luokkalaisia ja heidän vanhempiaan. 6.-luokkalaiset ja heidän vanhempansa taitelivat koruja kahden
koulupäivän aikana. Korujen suunnitteluun käytiin toiminnallisten tehtävien avulla. Nuoret ja
vanhemmat pohtivat mm. mitä korut kertovat käyttäjästään ja miten valmistetaan käyttäjälle sopiva
koru. Osallistujat valmistivat korun tai korusarjan vanhemmalleen, lapselleen tai itselleen. Korun
valmistuksen lomassa pohdittiin mm. omaa asuinympäristöä, vapaa-aikaa sekä perheen merkitystä
nuoren elämässä. Pajakertojen aloitus ja lopetus yhteiseen toiminnalliseen keskusteluhetkeen loivat
ilmapiiristä lämpimän ja avoimen.
Korujen materiaaleina käytettiin erivärisiä metallilankoja sekä helmiä ja kiviä. Pyörö- ja laattapihdit
mahdollistivat monipuolisen metallilangan taivuttelun. Lisäksi sivuleikkurit ja eripaksuiset
muotoilua helpottavat putket olivat tarpeeseen. Pajoissa syntyi pääasiassa sormuksia ja erilaisia
rannekoruja sekä kaula- ja korvakoruja. Koruista syntyi näyttäviä korusarjoja. Jokainen koruntekijä
osasi kuvata omassa korutarinassaan korun suunnittelun lähtökohtia tai tulevaa käyttäjää sanallisin
tai kuvallisin keinoin.
Käsityön tutut ja tuntemattomammat mahdollisuudet
Korujen muotoilu ei vaadi erityisiä ennakkotaitoja. Monet vanhemmat, joilla oli itsestään
kouluajoilta tumpelon käsityöntekijän mielikuva, innostuivat uudenlaisesta käsillä tekemisestä.
Pojat olivat metallilangan taivuttelusta ainakin yhtä innostuneita kuin tytöt. Pajat laajensivat
näkemystä käsityön mahdollisuuksista. Toiminnallinen korupaja kehittää suunnittelutaitoja,
materiaalien, työvälineiden ja kehonhallintaa sekä itseilmaisua, vuorovaikutus- ja ihmisenä
olemisen taitoja.
Opiskelemme käsityönopettajiksi Helsingin yliopistossa. Korutarina-työpajojen suunnittelu lähti
halusta toteuttaa opintoihimme kuuluva harjoittelu muutoin kuin perinteisenä kouluharjoitteluna.
Pienestä ideasta kehittyi lopulta ihan toimiva kodin ja koulun yhteistyön malli käsityön keinoin.
Harjoittelu toteutettiin yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton
kanssa.
Käsityön sisällöt mahdollistavat monenlaisten aiheiden käsittelyn. Yhteisen tekemisen lomassa
syntyy luontevasti keskustelua. Tekemisen yhteyteen voi helposti tuoda tarpeellisia
keskustelunaiheita. Käsityö sopii hyvin käytettäväksi ryhmäyttämisen sekä kodin ja koulun
yhteistyön välineenä. Samaan aikaan toteutuu tavoitteita niin käsityön sisällöistä kuin
ryhmäytymisestä eri kohderyhmiin sovellettuna. Käsityön opettajalla on tietoja ja taitoja, joita voi
helposti soveltaa myös toiminnallisten vanhempainiltojen suunnitteluun tai oppilaiden
ryhmäyttämiseen.
Teksti ja kuvat:
Silja Henriksson ja Annaleena Kalliomäki