Ellan motto: ”Kun tekee jotakin, joka juoksee kerältä, se on kuin maadoitettu johto. Se rauhoittaa.”
Liisa Avelinin esityksen aiheena on kirja, joka kertoo Kymissä vuonna 1925 syntyneen kotiteollisuusopettaja Ella Mussalon elämäntarinan. Nyt (2022) 96-vuotias Mussalo on tehnyt elämäntyönsä kymenlaaksolaisen ja etenkin kymiläisen käsityöperinteen parissa. Kirja ilmestyi joulukuussa 2021 Kymenlaakson museon julkaisusarjassa.
Ella Mussalon kaunis ja suoraviivainen elämäntarina kutoutuu yhteen lanka langalta. Pienestä kymiläistytöstä kasvoi vahva ja määrätietoinen oman tiensä kulkija. Ella toimi lottana sota-aikana, suoritti opettajaopinnot Wetterhoffilla ja työskenteli kudonnan ohjaajana ja suunnittelijana Kauhavan Kudontatuvassa ja Kymenlaakson Marttapiiriliitossa. Päätyönsä Ella teki käsityönopettajana Kotkan talouskoulussa. Siellä tarkka opettaja sai oppilassukupolvelta toiselle kulkeneen lempinimensäkin Lankasuora.
Taiturimaisen Ella Mussalon merkitys käsityön ja erityisesti tekstiilikäsityöperinteen vaalijana on kiistaton. Hänen vaikutuksensa näkyy vahvimmin sata vuotta unohduksissa olleen verkkopitsin valmistustaidon elvyttäjänä. Häntä voidaan syystä pitää myös vuonna 2004 valmistuneen Kymin naisen kansallispuvun äitinä, vaikka työskentely kansallispukuraadin kanssa ei sujunutkaan tanssin lailla, vaan välillä hipoi katastrofia. Ella Mussalon henkilökuvaan kuuluvat onnistumisten ohella säröt ja varjot.
Ella Mussalo suostui kirjan tekemiseen, jotta perinteinen tekstiilikäsityötaito saisi sille kuuluvan arvon.
Kirjan kirjoittaja on kotkalainen kulttuurihistorioitsija ja kotiteollisuusopettaja Liisa Avelin, joka vuonna 1986 teki yhdessä Ella Mussalon kanssa tutkimuksen Kymijokilaakson verkkopitseistä.
Kirjan toimituskuntaan kuuluvat Kymenlaakson museon tutkijat Jaana Kataja, Maarit Laitala ja Elina Pylsy-Komppa.
Kirjaa myy mm. Booky.fi