Tossut on neulottu Pelson vankilan villasta, puhtaasta suomenlampaan hahtuvasta. Käteni tykkäsivät tuosta langasta, hahtuvan lanoliini suorastaan helli sienimetsässä kovettuneita käsiäni. Pelson lankahan on kehrätty Pirtin Villakehräämöllä, mutta Pirtti ei teollisesti pesetä asiakkaitensa omia villoja, vaan ne pestään siellä pienkoneilla ja rasvaa jää moninkerroin enemmän, kuin niihin villoihin, jotka myydään Pirtin omaan tuotantoon.
Neuloin tossut kaksinkertaisella hahtuvalla, toinen lanka tuli kiekon ulkopuolelta ja toinen sisältä.
Käytin lyhyttä pyöröpuikkoa, numero 8. Loin 50 silmää ja jatkoin edestakaista aina oikeaa 90 kerrosta ja jonka jälkeen aloitin kärkikavennuksen.
Ensin kavensin joka neljännen silmän, kolme kerrosta välissä, sitten joka kolmas silmä, 2 kerrosta välissä, joka toinen silmä, yksi kerros välissä.
Tämän jälkeen neuloin kaksi yhteen kaikki silmät ja vedin ne lopuksi ensimmäisen neulotun silmän sisään ja lopuksi langan pään tuon silmän läpi.
Tarkoitukseni oli neuloa 30% suurempi kappale, kuin mitä valmis tossu on.
Kuvassa on mukana 39 numeron lesti, minun jalkojeni kokoa. Tässä vaiheessa olen neuleen kokoon aika tyytyväinen.
Tuo lesti on yksi riemukkaimmista löydöistäni, ostin sen jokunen vuosi sitten Hämenlinnan Linnankasarmilta varuskunnan poistettujen tavaroiden myymälästä. Käytän lestiä, mutta se ei ole mikään välttämättömyys tossujen teossa.
Tossujen ompeleminen
Nyt on tossut ommeltu: kantapään sauma ja kärjestä noin puoleen väliin.
Tein ompeleet silmukointityylin tapaisesti ja hahtuvalla. Se oli hankalaa, katkeili. Ei ollut samanväristä karstavillaa, joka huopuisi siinä kuin hahtuvakin. Tarkoitushan on vain saada reunat pysymään yhdessä, jotta ne huopuisivat kiinni.
Pesukonehuovutus, 1. kerta
Sitten tossut pesukoneeseen. Pesukone on hyvä täyttää puolilleen on ihan tavallisilla vaatteilla (ei mustaa vaatetta missä karvat näkyvät), ne antavat huovutusvoimaa, lämpötila 60° ja linko kovimmilleen.
Venytys oikeaan kokoon ja muotoon
Toinen tossu on myttynä kesukoneen jäljiltä ja toinen jo venytetty lestiin. Aika väljä, mutta se toivottavasti korjaantuu seuraavassa pesussa. Saumat ovat menneet hyvin kiinni. Nyt tossut saivat rauhassa kuivua.
Lestit eivät ole välttämättömät. Tossut voi vevyttävisen jälkeen vetää käyttäjän jalkoihin ja siinä muokata muotoonsa, ottaa pois jaloista ja antaa kuivua.
Tossut kuivuivat yön aikana, mutta ne ovat hieman liian suuret.
Kuviointia neulahuovutuksella
Nyt ne ovat täytetty superlonilla ja alan neulahuovuttaa niitä. Valitsin koristusmateriaaliksi hahtuvalankaa, jota oli jäänyt pieni nyssykkä. Yhtä hyvin siihen olisi käynyt suikaleita huopalevystä tai hahtuvaa. Ne olisivat myös tarttuneet kevyemmin, kuin tuo löyhäkierteinen ja nelinkertainen hahtuvalanka.
Ensin kuvio kevyesti neulalla pintaan ja sen jälkeen tiukempi tikkaus.
Mallia kuvioon otin karjalaisesta ketjupistokirjonnasta, mitä tuohon aikaan muutenkin harrastin.
Pesukohuovutus, 2. kerta
Nyt tossut tarvitsevat uuden pesun, sillä kuvio on saatava pysyvästi pintaan. Pesun tulee myös olla aika jykevä, koska tossujen pitäisi vielä vähän kutistua, joten taas 60°, pitkä pesu ja kova linkous.
Venytys vielä uudelleen
Pesun jälkeen tossut on syytä heti venyttää muotoonsa, niitä ei saa päästää kuivumaan mykkyrälle.
Lesteihin vetäminen oli tosi vaikeaa, sillä toiveeni oli totetunut, tossut olivat huopuneet lisää. Voimaa ja suostuttelua tarvittiin.
Irtokarvat pois
Kuivuttua poistin tossuista irtonaisen villan käytetyllä kertakäyttöisellä partakoneella. Ei mitenkään välttämätön toimenpide, mutta noin kuvio näkyy selkeästi.
Liukuesteet
Maitoliimalla laitoin liukuesteet pohjaan. Maitoliima jarruttaa sekä pysyy pohjassa hyvin, mutta se on hankala laittaa löysyytensä takia. Kumilateksia on varmasti myös jäykemmässä muodossa maalareilla, mutta minulla ei ole tuttua jolta saisin ja rautakaupassa myytäisiin vain isoja eriä, joten on tyytyminen maitoliimaan.
Kuivuttuaan maitoliima näyttää rumalta, mutta eihän se pohjasta näy.