Satuhahmonukke kierrätysmateriaalista
Nukkejen tekemisessä kaikki materiaalit ja tekniikat ovat käytettävissä.
Aina on käytetty saatavilla olevia materiaaleja.
Sopisivatko siis meille nykyajan länsimaalaisille materiaaliksi jätteet?
Ennen tunteja saimme kotitehtäväksi etsiä ja tuoda tunneille erinäistä kierrätystavaraa/jätettä.
Tunnin alussa leväytimme omat tuomisemme esille ja niiden perusteella meistä muodostettiin pienryhmiä.
Esimerkiksi luonnonmateriaalipainotteinen ryhmä, pakkausmateriaaliryhmä, säilykepurkkiryhmä, tekstiiliryhmä jne.
Käytettäviä tekniikoita ei ollut rajattu, mutta työskentelyyn käytettävissä oleva aika rajasi tekniikat nopeasti toteutettaviin kuten liimaamiseen ja solmimiseen.
Tunnistatko sadun?
Tietenkin Tuhkimo.
Kuvassa Tuhkimo, paha äitipuoli ja kaksi lakeijaa. Myös kurpitsavaunut ja juhlakengät syntyivät ryhmässä.
Käytettyjä materiaaleja: hajuvesipullo, simpukat, pakkauksien koristeet, pullon korkki, pingispallo, sulat, käärepaperit, lampun kupu, kangas, sukkahousut, villalanka, huopa, pesusienet, naru, muovirasiat
Tällaisessa toteutuksessa yhdistyvät ryhmätyöskentely ja sekä materiaalilähtöinen että satuun pohjautuva suunnittelu. Tämä oli oikein kiinnostava toteutustapa.
Materiaalit ja samoin yhteistyö mahdollistavat sellaisia lopputuloksia, joita muuten ei tulisi ajatelleeksi.
Esimerkiksi ryhmässämme paha äitipuoli lähti kehittymään lampun kuvusta. Mietimme yhdessä, mitä kuvusta tulee mieleen ja mikä se voisi olla. Tuhkimo puolestaan sai kimmokkeen hienostuneesta hajuvesipullosta. Ideoita oli hyvä vaihtaa keskenään pitkin tekoprosessia.