Isoisoäitini Olga Pekkarisen villasukkamalli (Avaa tästä ohje, pdf-versio)
Historiaa
Minä olen Tuula Jämbeck ja kotoisin Kinnulasta, Keski-Suomesta. Vanhempani ovat Airi ja Esko Jämbeck, myöskin kinnusia. Isäni äiti oli Ilmi Itäniemi, entinen Jämbeck ja tyttönimeltään Pekkarinen. Hänkin oli kotoisin Kinnulasta, Niemenkylältä Syrjälän talosta. Hänen vanhempansa olivat Olga ja Immanuel Pekkarinen.
Olga Kauppinen syntyi vuonna 1897. Naimisiin hän meni Immanuel Pekkarisen eli Imman kanssa vuonna 1918 ja lapsia kertyi yhdeksän kappaletta. Lapsikatraan ja maatilan hoidon ohessa Olgalta on löytynyt aikaa myös käsitöille. Syrjälän mummu kuoli vuonna 1990, 93-vuotiaana. Siihen mennessä hänellä oli jo lapsenlapsenlapsenlapsiakin!
Ohessa lehtiartikkeli joulukuulta 1978, jolloin Olga ja Immanuel olivat olleet naimisissa 60 vuotta. Hääpäivä oli 6.12.1918.
Syrjälän mummun villasukat
Villan tuoksu tuo minulle mieleen joulun. Olen aina pitänyt sitä samanlailla jouluun kuuluvana tuoksuna kuten piparin tai lanttulaatikonkin herkullisia aromeja. Tänä syksynä pysähdyin miettimään miksi. Syy oli ilmeinen: Syrjälän mummun villasukat. Jokaisena jouluna pukki toi villan tuoksuisen pehmeän paketin, jossa oli sukat ja yleensä myös lapaset. Vaikka viimeisestä sukkapaketista on aikaa jo kymmenen vuotta, tuo tunne on edelleen vahva. Syrjälän mummu nukkui pois keväällä 1990, mutta joululahjasukat hän oli kerinnyt jo sillekin vuodelle tekemään.
Hauska siksak-kuvioinen villasukkamalli oli Olgan oma. Samantapaisia sukkamalleja löytyy ainakin Korsnäsista ja Hiittolasta. Malli on näyttävän näköinen, mutta yllättävän helppo tehdä. Jaksan silti ihmetellä, miten Olga-mummu vielä yhdeksänkymppisenä neuloi sukat koko suvulle. Äitini Airi neuloo myös sukat tällä mallilla ja hän neuvoi ohjeen minulle.
Syrjälän mummu ja joululahjasukat
Olga-sukan ohjeet (Avaa tästä pdf-versio)
Lankana käytin Novitan Seitsemän veljestä –lankaa ja puikot olivat numeroa neljä.
Luo 64 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle, 16 silmukkaa kullekin. Tällä silmukkamäärällä syntyvä sukka on naisen jalkaan sopiva. Silmukoita on oltava puikolla parillinen määrä.
Neulo kaksi ensimmäistä kerrosta nurjaa. Näin saat sukkaasi kauniin reunan, joka ei rullaannu. Voit myös neuloa reunaan kaksi kerrosta helmineuletta.
Nurjien kerrosten jälkeen alkaa varsinaisen kuvion neulonta. Neulo ensimmäisen puikon kaksi ensimmäistä silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen. Neulo viisi silmukkaa oikein, langankierto puikolle, kaksi silmukkaa oikein ja toinen langankierto. Neulo taas viisi silmukkaa oikein ja loput kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tee näin kerros loppuun. Seuraava kerros neulotaan oikein, ilman kavennuksia tai lisäyksiä. Eli joka toisella kerroksella tehdään kavennukset ja lisäykset ja joka toisella neulotaan oikein. Näin jatketaan kunnes varsi on mukavan mittainen.
Mallisukissa on neulottu harmaalla ensin kaksi nurjaa kerrosta, sitten kymmenen kerrosta kuvioneuletta. Seuraavaksi violetilla kaksi kerrosta, harmaalla kaksi kerrosta ja violetilla kahdeksan kerrosta, taas kaksi kerrosta ensin harmaalla ja sitten violetilla. Seuraavaksi kymmenen kerrosta harmaalla ja taas violetit raidat.
Seuraavaksi neulotaan nilkkaresori. Koska sukan varsi tarvitsee kuvion takia enemmän silmukoita kuin tavallinen joustinneulevarsi, on syytä silmukkamäärää vähentää. Kun varsi on sopivan mittainen, tehdään kavennukset ilman lisäyksiä. Näin silmukoiden määrä puikolla vähenee 14:ään. Jos tämäkin tuntuu liian suurelta määrältä, voidaan neuloa vielä yksi kerros oikein ja tehdä vähennykset seuraavalla kerroksella ja näin saada silmukoiden määräksi 12 puikolle. Kavennusten jälkeen neulotaan yksi kerros oikein. Nilkkaresori neulotaan kaksi oikein ja kaksi nurin. Esimerkiksi 16 kerrosta joustinta on hyvä määrä.
Sukan teräosan voi kukin tehdä omalla tyylillään. Kantalappu kannattaa tehdä vahvistettuna. Olga-sukissa on tehty jalkapöydän päälle nurjat silmukkajonot, jotka antavat sukalle lisää joustoa ja istuvuutta. Mallisukissa nurja silmukka on neulottu toisen ja kolmannen puikon keskelle. Silmukkajono jatkuu aina kärkeen saakka. Kantapään, kiilakavennusten, terän ja kärkikavennusten ohje löytyy esimerkiksi Suomalaisesta sukkakirjasta (Mitronen, Nieminen 1980).
Mallia voi käyttää myös muihinkin neuleisiin kuin sukkiin. Itselläni on ollut äidin neuloma keltainen hame, jossa tätä mallia on hyödynnetty.
Siksak-kuvion tekeminen onnistuu myös tasoneuleeseen. Mallia voisi käyttää esimerkiksi neulepuseroon. Langasta riippuen puserosta tulisi esimerkiksi romanttinen pitsineule tai kirjava "hippi" –paita, johon voisi hyödyntää langanloppuja.
Joulun viettoa iloisella 70-luvulla.
Pohdintoja työstä
Olga-sukan malli perustuu kavennuksiin ja lisäyksiin, jotka tehdään aina samalle kohdalle neuletta. Mallikerta käsittää vain kaksi kerrosta, varsinaisen "kuviokerroksen" ja sileän "välikerroksen". Sukan varsi oli helppo ja nopea tehdä, koska mitään ohjetta ei tarvinnut seurata. Itselleni tuotti enemmän vaikeuksia tehdä siisti vahvistettu kantalappu. Muutaman puretun version jälkeen olin kantalappuun vihdoin tyytyväinen, mutta mielestäni vaivannäkö kannatti. Koska halusin sukistani kaikin puolin mallikelpoiset, tein kärkiin sädekavennukset. Hyvän ohjeen löysin Suomalaisesta sukkakirjasta (Mitronen, Nieminen 1980).
Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen. Olga-sukista tuli kauniit ja juuri sellaiset kuin halusinkin. Ne eivät ole täysin tarkka kopio alkuperäisistä Syrjälän mummun sukista, vaan mukana on omaakin kädenjälkeä.
Olga-sukan siksak-kuvio sopii tietysti sukanvarteen, mutta myös lapasiin, neulepuseroihin ja muihin neuletuotteisiin. Malli antaa haastetta jo vähän tottuneimmille neulojille, joten se soveltuu käytettäväksi yläasteen käsityöopetuksessa tai esimerkiksi kerhojen ja opistojen käsityökursseilla.
SAVONLINNAN OKL, marraskuu 2000