Tervetuloa ompelemalla valmistettavien vaatteiden kaavojen ja kankaiden maailmaan! Aiheena on vaatteen ompelun alkuvaiheet, työvälineet, kankaaseen tutustuminen, kaavojen asettelu ja kankaan leikkaaminen.
TYÖVÄLINEET
- nuppineulat
- mitta; mittanauha, viivain, mittalevy (mittaliisa)
- sakset
- raatalinliitu
- kaavapiirrin (-pyörä)
- kaavan kopiopaperia
- silitysvälineet
LANGANSUUNTA
- Langansuunnalla tarkoitetaan yleensä kudotun kankaan loimilankojen suuntaa, joskus myös kudelankojen suuntaa.
- Neuloksessa langansuunta on silmukkajonon suunta.
- Langansuunta merkitään kaavassa joko nuoliviivamerkillä tai lyhenteellä LS.
- Langansuunta kankaassa määritellään hulpioreunasta mittaamalla.
Langansuunta kudotussa kankaassa (vas. kuva) ja neuloksessa eli neulotussa kankaassa (oik. kuva).
Näissä esimerkeissä langansuunta kulkee kohtisuoraan ylhäältä alaspäin keskellä edessä ja keskellä hihaa:
LANGANSUUNTA
- Hulpio on kankaan loimen suuntainen purkautumaton reuna.
- Langansuunta kankaassa määritellään hulpioreunasta mittaamalla.
- Hulpioreuna voi olla liimareunainen (neulos) tai siinä voi olla kutomakoneen jättämiä pieniä reikiä.
KANKAAN ESIKÄSITTELY
• On tärkeää tietää, mistä materialista kangas on valmistettu.
• Kankaat ja neuleet on valmistettu langoista, jotka puolestaan on tehty kuiduista. Eri kuiduilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat mm. kutistuvuuteen, rypistyvyyteen, lujuuteen sekä lämmön ja värien kestävyyteen.
• Valmistaessasi vaatteen luonnonmateriaalista (pellava, puuvilla, silkki, villa) on hyvä kutistaa kangas. Kuiduista myös johtuu, että esimerkiksi pellavakangas rypistyy huomattavasti enemmän kuin synteettinen kangas (polyesteri, polyakryyli, polyamidi.
KAAVOJEN ASETTELU JA LEIKKUU
ALKUVALMISTELU
Silitä kangas ennen kaavojen asettelua. Valitse silityslämpötila kankaan mukaan.
KANKAAN TARKASTELU
Kankaan pintarakenne ja kuviointi saattavat vaikuttaa kaavojen asetteluun.
- Nukkapintainen kangas
Sametissa, plyysissa ja kaikissa nukkapintaisissa kankaissa nukan suunnan tulee asettuaalhaalta ylöspäin, koska niin esille saadaan syvempi väri.
- Yhteen suuntaan etenevä kuviointi
Aseta kappaleet kankaalle samansuuntaisesti (pitkittäisleikkuu), jotta kuviointi on yhdenmukainen valmiissa vaatteessa.
- Raidat ja ruudut
Aseta kuviot kohdakkain sivusaumoissa.
- Kankaita, joiden kuviointia ei tarvitse huomioida asettelussa
KANKAAN TAITTAMINEN KAAVOJEN ASETTELUA JA LEIKKUUTA VARTEN
Taita kangas kaksinkerroin nurja puoli päällepäin, jotta mahdolliset merkinnät jäävät nurjalle puolelle. Pidä huoli siitä, että kangas ei kierrä.
Kaavanosat vaikuttavat siihen miten kangas kannattaa taittaa
- Kangas voidaan taittaa keskeltä kokonaan kaksin kerroin, niin että hulpioreunat tulevat päällekkäin.
- Kangas voidaan taittaa reunoilta kaksin kerroin kaavanosien koon vaatiman tilan mukaisesti.
LEIKKUUSUUNNITELMA JA KAAVOJEN ASETTELU
- Tarkista, että sinulla on kaikki kaavanosat ja että olet kutistanut kankaan etukäteen.
- Aloita asettelu isoimmista kaavoista.
- Tarkista myös, että saat kaikki kaavanosat kankaasta.
- Pyri säästämään kangasta: asettele kaavat siten, että hukkapaloja jää mahdollisimman vähän tai että se mitä jää olisi mahdollisimman yhtenäinen alue, jotta kankaasta saisi mahdollisesti tehtyä vielä jotain muutakin.
- Jätä sauma- ja päärmevaroille tilaa kaavojen väliin.
- Asettele kaavat langansuuntamerkkien (LS tai nuoliviiva kaavassa) mukaisesti.
- Tarkista kaavojen oikea asento mittaamalla, että langansuuntaviiva on hulpion kanssa samansuuntainen: mittaa viivan etäisyys hulpiosta kahdesta kohdasta.
- Kiinnitä kaavat nuppineuloilla. Neulojen tulee mennä molempien kangaskerrosten läpi.
- Tarkista leikkuusuunnitelma ennen leikkuuta.
SAUMANVARAT JA LEIKKAAMINEN
1. Saumanvarojen piirtäminen:
- Mittaa ja piirrä tarvittavat sauma- ja päärmevarat kankaalle.
- Tarvitset kangas- eli räätälinliidun tai merkkauskynän, mitan ja mittalevyn ("mittaliisan").
2) Leikkaaminen:
- Leikkaa kangassaksilla.
- Pyri siistiin ja tarkkaan leikkuujälkeen.
KAAVAMERKIT KANKAALLE
Kohdistusmerkkien eli hakkien merkitseminen kankaalle:
- Hakki leikataan saksien kärjillä saumanvaraan.
- Muista, että hakki on pienen pieni!
Muiden kaavamerkintöjen jäljentäminen kankaalle:
- Jäljennä kaavamerkinnät jäljentämispaperin ja -kiekon avulla kankaan toiselle puolelle.
KANKAAN LEIKKAAMISEEN LIITTYVIÄ TERMEJÄ
| Hakki | Saksilla kangaskappaleisiin leikattu parin millin mittainen lovi, joka tehdään kaavojen kohdistusmerkkien mukaan myöhempää ompeluvaihetta helpottamaan. |
| Hulpio | Kankaan loimen suuntainen, purkautumaton reuna. |
| KE = keskietu | Ilmoittaa vaatteen keskiviivan (henkilön nenän kohdalta kohtisuoraan alas). |
| KT = keskitaka | Ilmoittaa vaatteen keskiviivan takana (henkilön selkärangan mukaisesti |
| Kudelangat | Kudelangat |
| Kuosi | Kankaan kuviointi, materiaali, tyyli yms. näiden ominaisuuksien kokonaisuus |
| Loimilangat | Kankaan pituussuuntaiset langat |
| LS = langansuunta | Langansuunta. Kaava tulee asettaa kankaalle siten, että langansuuntamerkit ovat hulpioiden suuntaisesti ts. kankaan loimilankojen suunnassa. Joskus langansuunta voi myös olla kudelankojen suuntaisesti. Tämä on tärkeää, jotta vaate laskeutuisi kauniisti. |
| NP | Nurja puoli |
| OP | Oikea puoli |
| Päärmevara | Kaavojen ulkopuolelle jätettävä vaihtelevan levyinen taitevara. Tarvitaan esim. hihansuussa, lahkeen suussa ja helmassa. |
| Saumanvara | Kaavojen ulkopuolelle jätettävä 0,5-3,0 cm:n levyinen ompeluvara. |
| Taite | 1) Merkintänä kaavan reunalla tarkoittaa, että kaava asetetaan kaksinkerroin taitetun kankaan taitereunalle. Tällaiseen kohtaan ei tule saumaa, vaan esim. puseron takakappaleesta tulee yhtenäinen. 2) Merkintänä kaavassa muualla kuin reunalla tarkoittaa, että ko. kohtaan tulee taite vasta ompeluvaiheessa. Esim. puseron etukappaleen alavaran taite. |
VIDEO TYÖVAIHEISTA
Videon kuvalaatu ei ole kovin hyvä, mutta asiasisältö on aivan kohdillaan.
LÄHTEET
- Broms, A., Järvi, P., Kaski, M-L. & Ruuskanen, K. 1990. Tekstiilitaito 7. WSOY: Porvoo.
- Halme, H. & Vuorio, K. 1973. Iloa tekstiilityöhön. Ohjeita opettajalle. Otava: Keuruu
- Kaivola-Bregenhøj, A.(toim.) 1977. Mikä se on? Karisto. Hämeenlinna.
- Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Otava: Keuruu
- Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Opettajan aineisto. Jatko-osa. Otava: Keuruu
- Kuivinen, E., Nystén, M-L. & Ruuskanen, K. 1985. Tekstiilityö 7. WSOY: Porvoo.
- Kuivinen, E., Nystén, M-L. & Ruuskanen, K. 1984. Tekstiilityö 8. WSOY: Porvoo.
- Palomäki, E. & Viita, M. 2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Opettajan aineisto. Perusosa. Otava. Keuruu.
TEKIJÄT
Elisa Muhonen ja Leila Osmala
Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Tekstiilityön opettajien koulutuslinja
LINKKEJÄ
Tehtäviä: Vaatteiden valmistamiseen ja huoltoon liittyviä ongelmia Elisa Muhonen ja Leila Osmala
Lisää tehtäviä Punomossa eri aiheista:
