Pellava - siemenestä langaksi

Harrastajan pellavanviljelykurssi Tuusulan kansalaisopistossa lukuvuonna 2001-2002. Mukana 19 innokasta opiskelijaa, joiden tavoitteena oli oppia pellavan kasvatus ja muokkaus perinteisin menetelmin. Viljelyemäntänä Sirpa Jäppinen, dokumentoijana Pirjo Ruutu ja opettajana Kirsi Kostamo.

Pellavapellon muokkaus

FAKTAA

• Kylvöaika 14.5.2001
• Maan pitää olla vielä riittävän kostea, siis paljon kevätkosteutta
• Ristiinkylvö on tarpeen tasaisen kylvötuloksen varmistamiseksi

OMAT KOKEMUKSET

• Kylvöpinta-ala oli noin kaksi aaria
• Siemeninä oli sekä kuitu- että öljypellavaa, lajikkeet: valkokukkaiset Belinka ja Liviola, sinikukkainen Laura sekä sinikukkainen öljypellava Helmi
• Siementen multaaminen tehtiin haravalla
• Kylvöpellon jyrääminen tehtiin tallaamalla kengät jalassa
• Pellavapelto oli täydessä kukassa 16.7.2001

Pellavan kylvö

Pellavan kitkeminen

FAKTAA

• Kitkettäessä taimien on oltava 5-10 cm, näin ne ovat vielä taipuisia eivätkä murru jalan alla
• Tarvittaessa kitketään kahteen kertaan
• Kitkeminen on tehtävä, vaikkei rikkaruohoja olisi paljonkaan, sillä kitkentä tiivistää maata pellavan juuriston ympäriltä ja edistää siten sen kasvua

PERINNETIETOA

• Kitkeminen oli  naisten ja lasten työtä
• Tehtiin talkoilla -  näin myös tiedonvälitys hoitui
• Kitkettiin istuen, jotta taimet saivat "naisen hameen hajua"
• Edettiin peruuttaen vastatuuleen, paljain jaloin

OMAT KOKEMUKSET

• Valtaosa voitiin kitkeä 6.6., loput 18.6.
• Kitkettiin peruuttaen istuallaan sekä kyyrien ja kyykkien
• Laura-lajike iti hitaasti ja itävyys oli heikohko
• Kitkeminen oli työlästä johtuen maan aikaisemmasta käytöstä (kesantona)
• Erään kitkijän mummin valkea pellavapaita konkretisoi hyvin pukeutumisen merkitystä työssä ja vaikutti tunnelmaan

Pellavan nyhtäminen

FAKTAA

• Paras nyhtöaika, kun 1/3 varresta on keltainen ja alalehdet varisevat tai kun 30-35 päivää on kulunut täydestä kukinnasta

• Nyhtämisote: kouraus kerrallaan peukalo maata kohti, nyhtäistään suoraan ylöspäin

• Multa karistellaan juurista kourausta maata tai saappaanvartta vasten lyömällä

PERINNETIETOA

• Saadaan sitä hienompaa kuitua mitä aiemmin pellava nyhdetään

• Voidaan aumata, mikäli halutaan jälkikypsyttää siemeniä ja kellastaa kuituja. "Tottumattomain" on syytä kuitenkin olla varovainen, sillä sadon ollessa epätasaista tai sään liian kosteaa, voi sato palaa tai homehtua pilalle

OMIA KOKEMUKSIA

• Työ kävi nopeasti isolla porukalla

• Hirvi oli käynyt kellimässä pienen laon, muuten sato hyvin pystyssä

• Belinka oli satoisin

• Valtaosa (Belinka) nyhdettiin 14.8. ja vietiin kuivumaan aittaan, loppuosa nyhdettiin 21.8.

• Kouraukset niputettiin ja sidottiin pareittain yhteen paalinarulla

Pellavan rohkiminen

Pellavan liotus

FAKTAA

• Tarkoituksena on sienien tai bakteerien auttamana "mädättää" puumainen osa irti kuitukimpuista, muttei yksittäisiä kuituja irralleen
• Sienet tekevät työn nurmella, bakteerit vedessä
• Liotuspaikka, veden laatu ja lämpötila sekä kuitujen valmiusaste vaikuttavat liotusaikaan
• Lämpimässä järvivedessä likoaminen nopeampaa kuin kylmässä, samoin sade- ja järvivedessä nopeampaa kuin vesijohtovedessä

PERINNETIETOA

• Nurmiliko tuottaa harmaata kuitua ja hävikki on suuri
• Hankiliko, jolloin pellava levitetään syksyllä jäiselle nurmelle tai sängelle tuottaa vaaleaa, vahvaa kuitua, jos onnistuu. Lion valvominen on kuitenkin vaikeaa.
• Hankiliko, jolloin pellava levitetään kevättalvella hangelle ja peitetään lumella tarvittaessa useampaankin kertaan, on helpommin hallittava tapa
• Vesiliko onnistuu parhaiten mutapohjaisessa likolammessa, jossa on valmiina sopiva bakteerikanta
• Tulee välttää virtaavaa vettä, sillä se hidastaa prosessia ja kuluttaa kuitua

OMAT KOKEMUKSET

• Valtaosa laitettiin vesilikoon ammeeseen 21.8., loput laitettiin vesiikoon 28.8., jolloin edelliset otettiin pois
• Osa levitettiin vielä jatkolikoon nurmelle
• 10.9. pellavat vietiin liiteriin kuivumaan
• Likopuut ja painot niiden päällä osoittautuivat tärkeiksi
• Nurmilikoa täytyi kääntää pariin otteeseen, jottei sato päässyt homehtumaan ja tummumaan
• Seija laittoi omat pellavansa hankilikoon maaliskuun alussa

Pellavan kuivatus ja sauna

Pellavan mekaaninen muokkaus

FAKTAA

• Mekaanisen muokkauksen avulla pyritään poistamaan pellavan puumaiset osat päistäreet ja saamaan esiin mahdollisimman puhdas kuitu esim. kehruuta varten
• Pellavan tulee olla hyvin kuivattua, "saunalämmintä"

OMAT KOKEMUKSET

• Iso Aito-kiuas edellisen illan saunomisen jälkeen juuri sopiva
• Hyvä tuoksu, sopiva lämpö

PERINNETIETOA

• Sauna tai riihi on lämmitettävä hyvin ennen pellavan sinne ahtamista (35-40 -asteiseksi), jotta pellava ei hikoile, vaan hiki on ahtajalla

Pellavan muokkauksen eri vaiheista lisää voit lukea täältä.

Pellavan harjaus

FAKTAA

• Tarkoituksena on saada mahdollisimman laadukasta aivinaa vahvan, ohuen ja tasaisen langan kehräämiseksi

PERINNETIETOA

• Pellavaharja tehtiin urossian harjaksista
• Sidottiin pellavalangalla ja kädensija tervattiin vahvaksi
• Harjaamisesta käytettiin myös nimityksiä sivistäminen ja sivistely

OMAT KOKEMUKSET

• Harjaaminen ei ole aina tarpeen, sillä käsin kehrätessä on usein tavoitteena saadakin epätasaista efektilankaa
• Harjaamisen jälkeen käteen jäävä "saalis" tosi pieni

Pellavan kehruu

Sekä karkeampia rohdinkuituja että hienoja aivinakuituja voi käyttää askarteluun, teknisiin tarkoituksiin tai - niin kuin ryhmämmekin - langan kehräämiseen.

Kehruuvälineinä käytimme sekä värttinöitä että rukkeja.

Muutamalla kuvalla saat esimakua kehräämisestä, mutta siitä kertominen onkin jo sitten eri juttu, joka tehdään myöhemmin.

Muokattu 5/2016