Punonta on monipuolinen tekniikka, jota voi käyttää lukemattomiin tarkoituksiin,
lukemattomilla materiaaleilla.
Pöytäkoristeen tekeminen selviää yllä olevista piirroksista. Punottu kartio on koristeltu jouluiseksi. Koristelua muuntelemalla saat monenmoisia versioita.
Mistä on kysymys, mitä tarvitset?
Perusidea punonnassa on sama kuin kankaankudonnassa: kudotaan, punotaan, pujotellaan loimia ja kuteita toistensa lomaan.
Niin loimet kuin kuteetkin voivat olla melkein mitä tahansa, jäykkää tai notkeaa pitkulaista materiaalia.
Voit punoa tasossa olevia asioita kuten pannunalusia tai tuolinpäälisiä,
mutta myös kolmiulotteisia asioita kuten kukkatukia, vateja, joulukuusia ja kransseja.
Tekniikka ei juuri rajoita edes punottavan esineen kokoa, voit punoa vaikka maton tai majan seinän.
Kiinnitä sopivat loimet jotenkin jonnekin.
Kiinnittäessäsi mieti kuinka punominen ja työn päättely onnistuu.
Jos loimi on notkeaa:
* Voitko löystyttää lointa jotenkin punonnan edistyessä. Se nimittäin kiristyy kun loimilangat kietoutuvat kuteiden ympärille. Kuteesta sitten riippuu paljonko.
* Varaa riittävän pitkät loimet ja riittävästi punontatilaa – et yleensä voi kutoa aivan loppuun asti,
sillä loimet käyvät kireiksi ja työskentelylle (sormille) ei jää tilaa.
Tavallisin tapa päätellä työ on solmia loimet pareittain tai nelittäin yhteen,
vaikkapa ensin umpi- tai merimiessolmulla ja sen päälle vielä hevosenhäntäsolmulla.
Molemmat päät.
* Jos notkea loimesi on vaikka kravatteja, voit kenties ommella surauttaa työn päihin ompelukoneella suorat saumat pitämään työn kasassa.
* Notkeiden loimien väliin voi pujotella notkeita tai jäykkiä kuteita, narua, heiniä, sähköjohtoa,
rautalankaa, nippusiteitä, pahvinsuikaleita, kravatteja, matonkudetta, rullattua paperia tai kangasta,
säkinsuikaleita, oksia…
Jos loimi on jäykkää:
* Jäykkä loimi ei kiristy, joten voit kutoa ihan loimen loppuun asti, jos sormille vain on työtilaa. Mutkittelun hoitaa nyt kude.
* Jos kude on kunnolla notkeaa, on helppoa päätellä työ pujottelemalla kudetta jotenkin itsensä ympärille tai työn sisään jonkin loimen viertä myöten.
* Jos sekä loimi, että kude ovat jäykähköjä, kuten vaikka pajua, olkea, lastua tai rottinkia kudottaessa,
koeta lisätä niiden taipuisuutta liottamalla punottava materiaalia etukäteen vedessä päivä, parikin.
* Jäykähkön loimen voi koittaa kääntää ylimmän kuteen yli itsensä tai viereisen loimen vierelle.
* Jäykkään loimeen voit tehdä kolmiulotteisia töitä, koreja kuusia, vateja…
* Tavallisesti punotaan palttinasidosta yhden yli yhden ali, mutta erilaista pintaa voi koittaa vaikkapa punomalla kahden yli yhden ali.
Mikäli vain materiaalisi kasassa kestää.
* Kudetta jatketaan laittamalla loppu ja uuden alku riittävästi (noin 5-10 loimen matkalta) limittäin.
* Usein on myös mahdollista vaihtaa uuteen kuteeseen työn reunassa, yksinkertaisesti vain aloittamalla uuden kerroksen uudella kuteella.
LÄHDE:
Oiva askarteluopas »
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Punomo:
Punontasivut »