Materiaalin valmistelu
Olkikoriin tarvitaan pitkiä, suoria, haarattomia, nuoria ja vehreitä karhunvatukan oksia. Okaat viilletään irti kevyesti puukolla pitkin kuoren pintaa,
kuitenkin niin, että kuori pysyy ehjänä.
Oksan kuoriosasta saatavaa nauhaa käytetään korin sidonnassa. Yhdestä oksasta saa ainakin kaksi nauhaa. Oksaa ei halkaista keskeltä, vaan reunasta viilletään sektori jossa on mukana puuainesta sekä kuori. Huomaathan työturvallisuuden!
Irrottamista helpottaa sektorin ”nostelu” kevyesti
veitsen terän avulla.
Saaduista suikaleista poistetaan nyt puuaines. Työskentely tapahtuu parhaiten oman reiden päällä.
Jalka suojataan nahkatai farkkupalalla. Työskentelyyn tarvitaan tasateräinen pieni veitsi tai puukko. Puukon lappeella viilletään vaaleaa puuainesta irti kuoresta pitkin vedoin kunnes jäljelle jää ohut ja joustava kuori. Jos punontaa ei pääse
aloittamaan heti, nauha kääritään kevyesti rullalle ja
laitetaan se kostumaan. Muuten kuori voi alkaa
halkeilla. Työn koko määrittää tarvittavien nauhojen
määrän.
Työn aloitus
Punontaan tarvitaan paljon kuoretonta ja
suoraa olkea, sekä pieni pala esimerkiksi
pesukoneen poistoletkua, jota käytetään
mittana tasapaksun täytteen
aikaansaamiseksi ja olkinipun koossa pitämiseen.
Olkia kerätään putken sisään niin että ne
ovat tiiviisti, mutta kuitenkin niin, että putki
liikkuu vaivattomasti olkia pitkin. Jatkossa
olkia täytyy lisätä (ohje edellä).
Punominen aloitetaan työntämällä kuorinauhan pää
noin 5 cm:n syvyyteen olkinipun sisään ja kiertämällä nauhan toista päätä tiiviisti ja napakasti olkinipun ympärille. Kierteiden etäisyys on noin 1-
1,5 cm. Aloittelijan on helpompaa tehdä ovaalin
muotoinen pohja koriin. Kokenut punoja voi aloittaa
heti pyöreällä pohjalla.
Nauhaa kierretään olkinipun ympärille tiukasti halutun etäisyyden verran (esim. 20 cm).
Käännekohdassa olkia pehmennetään
painamalla niitä pöydän reunaa vasten
kämmenellä useaan kertaan ja useammasta
kohdasta. Nauhaa kierretään käännekohtaan
tiheämmin kuin aikaisemmin, jotta mutka tulee
siistiksi ja oljet pyöristyvät kauniisti.
Olkien lisääminen ja työn jatkaminen
Seuraavaa kierrosta varten tarvitaan
ehkä jo lisää olkia. Niitä lisätään
olkinipun keskelle työntämällä uusien
olkien päät riittävän syvälle edellisen
nipun sisään. Putkenpalaa pitää siirtää
aika-ajoin. Putken liikkeen tulee tuntua
napakalta mutta vaivattomalta.
Nyt tarvitaan myös esim. rautanaula tai muu vastaava vahvan piikin punontaa helpottamaan. Naulan kärjellä tehdään pieni rako nauhan ja
olkinipun väliin, johon sitten pujotetaan seuraavan
kerroksen/kierroksen nauhaa. Korin kerrokset ikään kuin ommellaan kiinni toisiinsa luotospistolla.
Työn siisteyden vuoksi voi olla tarpeen pujottaa nauhaa aivan olkinipun yläreunasta, niin että muutama olki jää edellisen nauhakierroksen ja uuden ”ompeleen” väliin. Nauha kiristetään joka kerta hyvin tiukaksi, ja kiertoleveys pidetään yhtä tiiviinä kuin aluksi.
Nauhan jatkaminen
Kun nauhaa pitää jatkaa, vanha pää (n. 8 cm)
pujotetaan edellisen kerroksen kierteen alitse, ja
siitä takaisinpäin olkinipun sisään. Uudella nauhalla jatketaan pujottamalla sen pää samalla tapaa edellisen kerroksen kierteen alitse, ja siitä olkinipun sisään. Edellisiä kierroksia kannattaa kiristää naulan
avulla, jotta päät pysyvät napakasti olkinipun sisällä.
Jatkokohdan tulisi nyt olla saumaton.
Reunojen nosto aloitetaan ”ompelemalla” uutta
olkinippua hieman ylemmäs kuin edellisellä
kerralla. Käännekohdissa on muistettava aina
pehmentää olkea ja lisätä ylimääräisiä kierroksia
nauhaa, sekä aina tarvittaessa olkia.
Lopetus ja päättely
Punomista jatketaan haluttu määrä. Työn lopussa olkia ei enää lisätä, vaan olkinipun pään kavetessa putken pala poistetaan ja ohenevaa olkinippua punotaan kuten edellä, kunnes viimeisimmät
tupsut voidaan piilottaa edellisen kerroksen sisään.
Työ päätellään pujottamalla viimeinen nauhan pää
edellisen kerroksen sisään hyvän matkaa. Edellisen
kerroksen kierteitä voi hieman vielä kiristää, jotta pää pysyy hyvin olkien sisällä. Apuna pujottamiseen ja kiristämiseen voi käyttää naulaa tai piikkiä.
Valmis!
Olkikori - pdf