Sinetit tehdään kahdesta eri värisestä vahasta, joiden väliin laitetaan asiakirjaan liittyvät, pergamentista tai langasta tehdyt nauhat. Nauhat on solmittu keskeltä siksi, ettei niitä pystyisi vetämään ulos sinetistä ilman, että sinetti murtuisi. Sillä tavoin väärennösyritykset paljastuvat.
Sinetit painetaan vahaan sinettileimasimella, johon on kaiverrettu sinetin kuva peilikuvana.
Sinettejä reunustaa useimmiten teksti, josta käy ilmi, kenelle sinetti kuuluu. Sinetin kuva kertoo esimerkiksi kantajansa ammatista, kuten näissä herttuoiden ritarisineteissä.
Kuninkaiden sineteissä on kuninkaallisia tunnuksia: valtikka ja kruunu. Kuningas näyttää istuvan kaupungin päällä. Se kuvastaa kuninkaan valtaa oman maansa hallitsijana.
Kaupunkien sineteissä voi näkyä linnoja, kirkkoja ja muita kaupungille tärkeitä asioita, kuten tässä Bergenin kaupungin sinetissä. Merenkulku ja kauppa olivat Bergenille elintärkeitä. Sille oli myös pitkät perinteet, sillä Bergenin alueelta oli aikaisemmin lähdetty pitkille viikinkiretkille. Tässäkin laivassa on vielä viikinkilaivoista tutut lohikäärmepäät perässä ja keulassa.
Aina eivät sinetit olleet kovin hienoja tai monimutkaisesti kaiverrettuja.
Niinkin tärkeän herran kuin tuomiorovasti Anders Andin (suomeksi Antti Ankka) sinetissä on vain uiskenteleva ankka.
Ritari Johan Molteken sinetissäkin on kuvattu lintuja.
Minna Hautio
Museolehtori
Aboa Vetus Ars Nova
Lue myös
Kyllikki Männikkö: Keskiaikainen sinetti
© KÄYTTÖEHDOT
Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin»