KOOSTE KÄSITÖISTÄ SKANDINAVIASSA - PERINNETTÄ JA NYKYPÄIVÄÄ
Raumalla on legendan mukaan osattu nyplätä pitsiä jo 1500-luvulta alkaen.
1600-luvun perunkirjat kertovat raumalaissukujen omistamista pitseistä. Pitsit olivat siihen aikaan muotia aatelistoon ja papistoon kuuluvien miesten ja naisten vaatetuksessa.
Nypläystaito tuli Raumalle todennäköisesti merimiesten ja kauppiaitten mukana. Raumalaisten omistamat laivat kulkivat kauppamatkoilla Euroopan satamiin. Saattaa olla että taito tuli Tukholmasta tai ehkä Amsterdamin kautta Flanderista.
1700-luvulla raumalaisten nypläystaito oli korkeatasoista. Mallit olivat hienoja ja mynsterit monimutkaisia. Raumalla tehtiin samantyyppisiä pitsejä kuin Keski-Euroopassa. Kotona kehrätty pellava ei ollut tarpeeksi hienoa vaan pellavalankaa tuotettiin Hollannista.
Nypläystä pidettiin merkittävänä elinkeinona, joka toi Raumalle taloudellista vaurautta. Naisten tykkimyssyjen nyplätyt pitsit olivat Raumalla nyplättyjä, esim. froderi-pitsiä.
Raumanpitsit on nimetty joko taitavan nyplääjän nimestä esim. steenrooskalai, kaisastiinalai tai pitsin ulkonäöstä esim. triptrappu, vastusjärtta, ristmandelii.
1800-luvulla, kun tykkimyssyt jäivät pois muodista ja tehdaspitsit tulivat markkinoille, nyplääminen Raumalla väheni. Muutaman taitavan nyplääjän varassa taito kuitenkin säilyi.
1900-luvulla on nypläysharrastusta Raumalla pyritty elvyttämään. Rauman Nypläyksen Harrastajat r.y. järjestää nypläyskursseja ja välittää pitsimalleja nyplääjille. Joka kesä Raumalla vietetään pitsiviikkoa. Erilaisin näyttelyin ja kurssein tehdään tunnetuksi perinteistä raumalaista ja ulkomaista pitsinnypläystä. Suunnittelukilpailujen avulla edistetään uusien pitsien kehittämistä ja etsitään pitsille uusia käyttökohteita.
Rauman museossa ja Suomen Kansallismuseossa on laaja raumalaisten pitsien kokoelma.
Floderi, tykkimyssy.
Kärrynpyörä
Lisää aiheesta:
http://www.rauma.fi/koe-kaupunki/kulttuuri/museot/rauman-museo/nayttelyt-museossa
Pitsinnypläys Orimattilan Heinämaalla
Muokattu 6/2016