Suomalaiset kansallispuvut

Nämä sivut on tehty Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella, ainedidaktiikka 2 -kurssin harjoitustyönä keväällä 2004. Sivusto on pääasiassa tehty oppilaiden ja opettajien käyttöön sekä niille, jotka ovat kiinnostuneet suomalaisista kansallispuvuista.

Tekijät: Jonna Lahti, Heidi Lyyra & Arja Miettinen

In English

Suomalaisten kansallispukujen historia

Kansallispukujen alkuperä

Suomalaiset kansallispuvut perustuvat rahvaan 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Suomessa käyttämiin pukuihin. Nämä puvut kuvastivat käyttäjänsä asemaa ja mitä korkeammassa asemassa käyttäjä oli, sitä hienompi hänen pukunsa sai olla. Pukulait säätelivät sitä, millaisia pukuja kukin sai käyttää. Rahvaan piti näin ollen keksiä erilaisia tapoja pukeutua kauniisti rikkomatta kuitenkaan lakeja. Nämä lait vaikuttivat paljon rahvaan pukeutumiseen ja siihen, millaiselta kansallispuvut näyttävät nykyisin.

Kansallispukujen kokoaminen

Suomalaiset kiinnostuivat omasta kulttuuristaan 1800-luvulla ja oppineet ihmiset alkoivat kiertää Suomea keräten kansanperinnettä. Siihen aikaan yhteiskunnassa ihannoitiin suomalaista kulttuuria, millä oli myös poliittisia tarkoitusperiä. Yläluokka alkoi koota perinteisiä rahvaan pukuja ja  kutsua niitä sitten kansallispuvuiksi. 1800-luvulla kansallispuvut olivat eräänlainen yläluokan harrastus, mutta jo 1930-luvulla kansallispukuja käyttivät kaikki.

Kansallispuvut nykyisin

Vuosien saatossa kansallispukujen ulkonäkö on muuttunut ja joinakin aikoina ne eivät muistuttaneet esikuviaan juuri lainkaan. Pukujen ulkonäön muutokseen vaikuttivat taiteilijat, ompelutekniikoiden kehitys, pula-aika, muoti, teollinen pukujen tuotanto sekä kaupallistuminen.

Vuonna 1979 perustettiin Suomen Kansallispukuneuvosto. Se vastaa kansallispukujen tutkimuksesta, tallennuksesta, dokumentoinnista, koulutuksesta, neuvonnasta, säilyttämisestä ja kehittämisestä. Kansallispuvut, joita nykyisin tehdään, muistuttavat esikuviaan 1800- ja 1900-luvuilta mahdollisimman tarkasti. Huomiota kiinnitetään puvuissa käytettyihin materiaaleihin, ompelutekniikoihin, muotoihin, väreihin, rakenteisiin, malleihin sekä leikkauksiin. Jokainen nykyisin koottu uusi puku perustuu tarkkoihin tutkimuksiin, ja jo olemassa olevia pukuja tarkistetaan sekä muutetaan tarvittaessa vastaamaan esikuviaan.

Kansallispukujen alueelliset erot

Suomella on historiassaan ollut asema sekä itäisen että läntisen kulttuurin kohtauspaikkana. Läntisiä vaikutteita saatiin Keski-Euroopasta, josta ne kulkeutuivat kotimaahamme joko suoraan tai Ruotsin kautta ja itäiset kulttuurivaikutteet itärajan takaa.  Koska kansanpuvut saivat vaikutteita ylempien säätyjen muotipuvuista, kehittyi näistä kulttuurivaikutteista johtuen eri seuduille toisistaan selvästi poikkeavia kansanpukuja.

Nämä alueelliset erot ovat edelleen nähtävissä kansallispuvuissamme. Kansallispuvut jaetaan länsisuomalaisiin ja karjalaisiin/itäsuomalaisiin pukuihin. Kansallispukujen alueelliset erot tulevat esille erityisen selvästi naisten puvuissa.

Länsisuomalaiset puvut

Länsisuomalaiset  kävivät kauppaa ja olivat paljon tekemisissä keskieurooppalaisten kanssa ja näin ollen myös eurooppalaiset muotivaikutteet kulkeutuivat Suomeen. Länsisuomalaiset käyttivät tyypillisesti värikkäitä kankaita ja kankaiden runsaan käytön katsottiin olevan varakkuuden merkki.

Länsisuomalaisessa naisen puvussa on yleensä runsas hame sekä leveähihainen paita pysty- tai käännettävällä kauluksella. Liivit ja röijyt ovat leikkauksiltaan erittäin taidokkaita ja kantajalleen istuvia. Esiliinat ovat yleensä yksivärisiä tai pystysuorin raidoin tai painetuin kuvioin koristeltuja. Päähineinä voivat länsisuomalaisella naisella olla tanuksi kutsuttu liinalakki, tykkimyssy tai sarvilakki. Tytöt käyttävät päähineenä yleensä silkkinauhaa.

Kymenlaakso

 
Karjalaiset puvut

Karjalassa elettiin ankarissa olosuhteissa ja se vaikutti luonnollisesti myös pukeutumiseen. Kangasta käytettiin säästeliäästi, mutta karjalaiset puvuntekijät kompensoivat sen runsailla ja värikkäillä koristeilla, joita tehtiin esimerkiksi kirjomalla. 

Naisten hameet ovat väritykseltään yleensä länsisuomalaisia hameita tummempia, yleensä lampaanmustia, sinisiä tai punaisia. Hameiden materiaalina on usein villakangas. Karjalaiset paidat ovat yleensä koristeltu kirjailuin ja liivit ovat leikkaukseltaan yksinkertaisempia kuin länsisuomalaiset liivit. Esiliinat ovat koristeltu vaakasuorin raidoin, kirjailuin, karjalaisilla nyplätyillä pitseillä eli nyytingeillä, reikäompeleilla ja/tai hapsuilla.

Karjalaiset päällysvaatteet eroavat paljon länsisuomalaisista. Karjalaisen puvun talvisena päällysvaatteena voidaan käyttää sarkaviittaa ja kesäisenä liinaviittaa eli kostulia. Päällysvaatteet ovat leikkauksiltaan suoria ja yksinkertaisia ja niiden materiaalina käytetään usein pellavaa tai sarkaa.

Pyhäjärvi

Suomalaisen kansallispuvun osat

Miesten puvut

Miesten kansallispukuihin kuuluu valkea pitkähihainen puuvilla- tai pellavapaita ja villaiset luukkuhousut. Luukkuhousut ovat sepaluksettomat ja niiden etuluukku napitetaan kiinni vyötärökaitaleeseen. Housut voivat olla pitkät tai polvimittaiset.  Pukuihin kuuluu myös liivi ja lyhyt takki, röijy. Joidenkin pukujen kanssa kuuluu käyttää vöitä, huiveja ja erilaisia hattuja.

 
 Etelä-Pohjanmaan miehen puku
 
Miesten hatut

Länsisuomalaiset puvut:

• lippalakki
• pellilakki: useista paloista tehty hattu
• varraslakki: neulottu suippopäinen hattu
• silinteri
• kairalakki: kuudesta kappaleesta tehty pyöreä hattu

Kairalakki

Itäsuomalaiset puvut:

• huopalääppä: korkea huopahattu, jonka nauhassa on koristeena tinalappoja
• hylkeenpyytäjän lakki: neulottu hattu

Naisten puvut

Naisten kansallispuvut koostuvat useista osista ja niissä on nähtävissä monia eroja itäisten ja läntisten pukujen välillä. Päähineet vaihtelevat riippuen siitä, miltä alueelta puku on peräisin, mutta myös puvun käyttäjän iästä, siviilisäädystä ja jopa uskonnosta.  Pukuihin kuuluu paita, hame, liivi, jokin päällysvaate ja päähine. Joihinkin pukuihin kuuluu myös esiliina, vyö, huivi sekä irtotasku, joka sidotaan nauhoilla tai nyöreillä vyötärölle.

Janakkalan puku

Paidat ovat pitkiä ja valkoisia ja niissä on pitkät, laajat hihat. Materiaalina on puuvilla, pellava tai näiden sekoitus. Paidan pääntie voi olla neliskulmainen kauluksellinen tai pieni pyöreä ilman kaulusta riippuen siitä, kuuluuko puku länsisuomalaiseen vai karjalaiseen eli itäsuomalaiseen pukuperinteeseen. Joidenkin karjalaisten pukujen paidan etumus on koristeltu erilaisin kirjontapistoin täytetyllä etupaneelilla, jota kutsutaan rekoksi. Paidat on voitu koristella erilaisin pistokirjailuin pääntien ja hihansuiden alueelta.

Hameet ovat pitkiä ja yleensä villaisia. Ne on laskostettu erilaisin tavoin ja ne ovat usein värikkään raidallisia. Joidenkin karjalaisten pukujen hameet ovat yksivärisiä, jolloin lisäväriä niihin on saatu ompelemalla erivärinen nauha tai huopakaitale helmaan.

Liivit tehdään villasta, pellavasta tai puuvillasta. Länsisuomalaiset liivit ovat hyvin istuvia ja lyhyitä, esimerkiksi napein tai nyörityksin kiinnitettäviä ja ne tehdään monenlaisista kankaista:

• verka: villaa
• floretti: kukikas villakangas
• kalminkki: raidallinen ja kiiltävä villakangas satiinisidoksella
• parkkumi: raidallinen kangas, jossa villa on kuteena ja pellava loimena.

Näissä liiveissä on usein körtti-laskokset takana. Karjalaisten pukujen liivit ovat väljempiä ja yksinkertaisempia. Joidenkin pukujen hame on kiinnitetty liiviin, jolloin muodostuu liivihame nimeltään hartuushame.

Pornaisten puvun liivin körtit

Esiliinat jakautuvat vahvasti idän ja lännen välillä. Länsisuomalaiset esiliinat tehdään puuvillasta, pellavasta, silkistä ja karttuunista, joka on puuvillakangas painetuilla kuvioilla.  Esiliinat voivat olla joko yksivärisiä tai niissä voi olla pystyraitoja. Itäsuomalaiset esiliinat eivät ole yhtä ylellisiä materiaalien suhteen, mutta paljon luovuutta on käytetty niiden koristelussa. Materiaalina oli usein kotona kudottu puuvilla- tai pellavakangas ja  koristeluina käytettiin kirjomuksia ja  erilaisia pitsejä muodostamaan vaakasuoria raitoja. Joissakin esiliinoissa käytettiin myös silkkipaloja helman koristeena.

Päällysvaatteet: röijy, kostuli, sarkaviitta

Röijyt  ovat pitkähihaisia, lyhyitä takkeja, jotka puetaan liivien päälle ja niitä on enimmäkseen länsisuomalaisissa puvuissa. Ne tehdään yleensä villasta tai puuvillasta. Muutamissa röijyissä on samanlaiset körtit takana kuin liiveissäkin.

Kostuli korvaa röijyn karjalaisissa puvuissa miehillä ja naisilla. Se on pellavaa ja sen tähden sitä käytetään enimmäkseen kesällä. Kostuli koristellaan kirjonnoin ja pitsein.

Sarkaviitta on karjalaisten naisten ja miesten pukujen talvitakki ja se tehdään villasta. Se voi olla koristeltu kirjonnoin ja säämiskäpaloin.

Naisten päähineet

Päähineillä on tärkeä tehtävä idän ja lännen, vanhan ja nuoren naisen välisessä erottelussa. Länsisuomalaisissa puvuissa tytöt käyttävät punaisia silkkinauhoja päänsä ympärillä. Aikuiset naiset käyttävät tanua, tai toiselta nimeltään liinalakkia, joka on pellavainen, pitsillä koristeltu hattu. Naiset voivat käyttää myös tykkimyssyä, joka on pieni paperimassasta tehty hattu. Hattu päällystetään silkillä, joka voi olla kirjottu. Hatun alla käytetään tykiksi kutsuttua pitsiä.

Karjalaisten pukujen kanssa luterilaiset vaimot käyttävät erilaisia huntuja puvun sääntöjen mukaan: hunnut voivat olla pieniä nappimaisia koristeita tai pitkiä valkoisia liinoja. Ortodoksiset vaimot käyttävät sorokkaa, toiselta nimeltään harakkaa, joka on eräänlainen pieni huivi, joka sidotaan kiinni niskan taakse. Sorokan etuosa on yleensä kirjottu. Nuoret tytöt käyttävät säppäliä, joka on huopanauha koristeltuna tinanastoin, tai pinteliä, leveää nauhaa.  Sekä naiset että nuoret tytöt voivat käyttää myös sykeröä, joka on kaarimainen päälaite. Se  tehdään kiertämällä hiuspalmikoiden ympärille nauhaa.

Tykkimyssytakaa kuvattuna

Korut, kiinnittimet ja muut osat

Länsi:

• helysolki: rintasolki, josta riippuu pieniä helyjä
• levyriipus: hopeinen kaulakoru
• kengät: solkikengät, tummat nauhakengät, avokkaat

Rintasolki

Itä:

• paljinsolki: pyöreä solki, jolla suljetaan paidan pääntien halkio
• nyörejä ja nauhoja käytetään hameiden, esiliinojen, irtotaskujen ja röijyjen sitomiseen
• kengät: tummat nauhakengät, kippura-kärkiset ja nahkaiset lipokkaat
• tuppivyö: miehillä on puukkoja tuppineen roikkumassa vöistä, jotka on koristeltu suurella soljella ja pronssiheloin

Kokoelma kuvia kansallispuvuista ja niiden yksityiskohdista.pdf

Suomalaisten kansallispukujen käyttö ja huolto

Suomalaisia kansallispukuja voidaan käyttää kaikissa tilaisuuksissa, jopa hautajaisissa. Jokainen kansallispuku on kokonaisuus ja siksi onkin tärkeää käyttää niitä kaikkine siihen kuuluvine osineen. Joten esimerkiksi pukuun kuulumattomat korvakorut ovat kiellettyjä. Koreja ja huivista tehtyjä nyyttejä voidaan käyttää käsilaukkuina.

Parasta huoltoa on puvun runsas käyttö.  Sen lisäksi pukua on syytä tuulettaa ajoittain. Puuvilla-pellavaiset paidat ja esiliinat pitää pestä jokaisen käyttökerran jälkeen, mutta ne silitetään vasta ennen seuraavaa käyttökertaa. Villaisia liivejä ja hameita ei pidä pestä usein. Jos ne kuitenkin pestään, se tehdään väljässä vedessä. Puku kannattaa säilyttää puuvillakankaisessa pussissa tai esimerkiksi kansallispukulaatikossa.

Tehtävälista

Tässä on muutamia tehtäviä, joilla voit testata kansallispukutietouttasi. Tehtävät on tarkoitettu tulostettaviksi. Katso tehtävät läpi ja tulosta sitten haluamasi. Useimmat tehtävät ovat pdf-muodossa. Tehtävien vastaukset löytyvät sivun lopusta.

 
Mikä on mikä?

Yhdistä sanat niiden selityksiin.

 
Alueelliset erot 1
Tunnista puvut alueellisten erojen perusteella.

Alueelliset erot 2
Tunnista puvun osia alueellisten tunnuspiirteiden mukaan ja yhdistä osat kartalle oikealle alueella.

Yhdistä pisteet
Yhdistä sanat toisiinsa vihjeiden perusteella.

Valitse oikea sana
Valitse kansallispukuihin liittyvä sana vaihtoehdoista.
 

Näiden tehtävien avulla voit lisätä tietouttasi kansallispuvuista ja käyttää luovuuttasi. Sinun ei välttämättä tarvitse tulostaa tehtäviä, mutta tarvitset kyllä paperia, värejä ja muita tarvikkeita.

Tehtävä 1
Keskustelua kansallispuvuista
Tehtävänänne on keskustella ryhmässä sivun esittämistä aiheista. Avuksi on laitettu jokaista keskusteluaihetta kohden muutamia johdattelevia kysymyksiä, jotka edellyttävät myös tiedonhankintaa.

Tehtävä 2
Keksi uusia kansallispuvun osia

Kansallispuvuissa on erilaisia osia, joista osalla on hassunkurisia nimiä ja osa myös näyttää hauskoilta. Anna mielikuvituksesi lentää ja kehittele uusia kansallispuvun osia, esimerkiksi päähineitä, paitoja, hameita, housuja, taskuja...Voit kehitellä vain muutamia puvun osia tai suunnitella kokonaisen puvun kehittelemistäsi osista. Voit ottaa suunnittelussasi huomioon esimerkiksi seuraavanlaisia seikkoja:

• Puvun osat voivat olla aivan uusia ja mielikuvituksellisia, mutta ne voivat myös muistuttaa olemassa olevia.
• Mieti, minkälaisia värejä puvun osissa käytät, minkä muotoisia ne voisivat olla.
• Keksi puvun osille omat nimet.

Valmista suunnitelmistasi esitys, esimerkiksi juliste, jonka avulla voit esitellä uudet puvun osat ryhmällesi.

Tehtävä 3
Tehtävänäsi on suunnitella muodikkaita vaatteita tai asusteita.

Muoti käyttää usein perinnettä virikkeenä. Suunnittele ja kehitä omia muotivaatteita tai asusteita, joissa hyödynnät kansallispuvuista lainattuja piirteitä tai ideoita.

Voit pohtia seuraavanlaisia seikkoja:

• Mieti, minkä vaatteen tai asusteen haluat suunnitella.
• Kenelle suunnittelemasi tuote on tarkoitettu? Kuka on tuotteesi käyttäjä?
• Mieti, mitä piirteitä kansallispuvuista haluat hyödyntää suunnittelussasi.
• Tyylittele ja kehitä kansallispuvusta saamaasi ideaa.
• Yhdistä kehittelemäsi ideat tuotteeseen.

 Tee suunnittelemastasi tuotteesta juliste tms. esitys, josta käy ilmi ainakin seuraavat asiat:

1. Esitä idean kehittyminen valitsemistasi piirteistä tyylittelyn kautta muodostuneeksi tuotteeksi.
2. Piirrä tuote paperille ja väritä se.
3. Perustele kirjallisesti, miten kansallispuvuista lainatut piirteet tai ideat näkyvät suunnittelemassasi tuotteessa.

Voit valmistaa idean tuotteeksi!

Vinkkejä opettajalle

Sivujen käyttö

Tämä sivusto on tarkoitettu tekstiilityön opetukseen, lähinnä vuosiluokille 5-9. Sivustoon on koottu tietoa, kuvia, tehtäviä sekä vinkkejä opetuksen avuksi. Sivustoa voidaan käyttää itsenäisen työskentelyn apuna tai yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Tieto-osiossa on perustiedot kansallispukuihin liittyen. Aihetta on käsitelty kattavasti ja sitä voidaan käsitellä yhteisesti esimerkiksi ryhmätöiden ja esitelmien avulla tai oppilaat voivat itsenäisesti perehtyä heitä kiinnostaviin aihealueisiin.

Kuvaosioon on koottu pdf-muodossa aihetta havainnollistavia kuvia kokonaisista puvuista ja puvun osista. Kuvista voidaan keskustella yhdessä ja pohtia esimerkiksi puvuissa esiintyviä alueellisia piirteitä tai eri puvun osien toteutustekniikoita.

Tehtäväosiossa on oppilaille suunnattuja erilaisia tehtäviä, joista osa on tulostettavia pdf-muodossa olevia ja osa ohjaa oman luovuuden kehittämiseen, tiedonhankintaan sekä keskustelemaan kansallispuvuista.

Vinkkejä opettajalle mitä ja miten opettaa

Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä siitä, mitä ja miten opettaa kansallispukuihin liittyviä asioita.

Kirjailua

Suomalaisissa kansallispuvuissa on käytetty varsin paljon kirjontaa. Oppilaat voivat ensin tutustua erilaisiin kirjontatapoihin ja -kuvioihin. Sen jälkeen he voivat käyttää tietämystään lähtäkohtana suunnitellessaan omia malleja kirjontatöihin. Oppilaat voivat käyttää tekniikoita perinteisellä tavalla tai soveltaa ja kehittää uusia tapoja.

Taskujen tekemistä

Taskut ovat yleinen osa monia suomalaisia kansallispukuja, joihin naiset ovat käyttäneet pieniä ylijääneitä kankaanpaloja. Nykyisin voimme suunnitella uusia taskumalleja ja käyttää niitä asusteina asuissamme. Niissä voidaan käyttää pieniä kangaspaloja, joten kierrätysteema voidaan ottaa mukaan tähän tehtävään. Oppilaat voivat suunnitella taskun malleja, värimaailmaa sekä koristelutapoja ja tekniikoita.

 
Kansallispukuja nukeille

Suomalaisen kansallispuvun tekeminen vaatii paljon aikaa, koska kaikki saumat ommellaan käsin. Toisaalta, kansallispuvun valmistaminen nukelle ei vie niin paljon aikaa ja oppilaat oppivat tuntemaan tiettyjä pukuja osineen sekä kansallispuvuissa käytettyjä ompelutekniikoita. Ja nuket näyttävät todella kauniilta uusine pukuineen.

 
Kansallispuvut applikoituna

Oppilaat voivat aloittaa tutustumalla suomalaisiin kansallispukuihin ja hyödyntää opittua tietoa käsin- tai koneapplikointiin. Oppilaat voivat valita joko kokonaisen kansallispuvun tai yksittäisiä osia applikointityöhönsä. Applikointia voidaan käyttää esimerkiksi sisustustekstiileissä kuten tyynyissä tai seinävaatteissa.

Nauhojen valmistus

Nauhat ovat oleellinen osa suomalaisia kansallispukuja. Ne on tehty erilaisilla tekniikoilla ja erilaisista materiaaleista. Nauhoja voidaan käyttää monilla eri tavoilla, myös nykyisin. Oppilaat voivat perehtyä erilaisiin tekniikoihin ja sitten suunnitella ja valmistaa omia nauhoja. Nauhoja voidaan käyttää vöinä, kirjanmerkkeinä, koristeina, kantohihnoina jne. Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi pirtanauha, lautanauha, solmeilu tai iskuhapsut. Niitä voidaan myös kirjailla tai koristella muilla tavoin.

Katso ohje:

https://punomo.fi/pienta-kivaa/nauhat-nyorit/pirtanauha-miia-helena/

https://punomo.fi/tekniikat/nauhat-ja-nyorit/lautanauha/lautanauha-2/

Linkkejä:

Helmi Vuorelma oy
Helmi Vuorelman kansallispukumallisto, paljon kuvia eri puvuista.

http://www.vuorelma.net/index2.htm

Tehtävien vastaukset:

Mikä on mikä?
1-D , 2-C, 3-F, 4-B, 5-A, 6-E

Alueelliset erot:
Puvut vasemmalta oikealle: karjalainen - länsisuomalainen - karjalainen

Perusteluina esimerkiksi esiliinan koristelu ja kuviointi, päähineet, paitojen pääntiet, päällysvaate ja liivit

Yhdistä pisteet

Valitse oikea sana:
Luukkuhousut - Rekko - Tanu - Paljinsolki

Takaisin tehtäviin