Suunnitteluprosessi: Tuotesuunnittelu ja menetelmät

« Käsitöiden suunnittelu: ideoita, esimerkkejä ja menetelmiä

Tuotesuunnittelu

Tuotesuunnitteluprosessin aikana oppija havainnoi ympärillään olevia esineitä ja asioita kriittisesti ja tekee niiden pohjalta omia valintojaan koskien mm. taloudellisuutta, laatua ja ympäristöllisiä näkökulmia. Itse suunnittelemalla voidaan hahmottaa laadun merkitys.

Tuotesuunnittelun sisällyttäminen käsityön opetukseen saa aikaan ajatuksen kokonaisesta käsityöstä, sillä suunnittelu ja valmistus integroituvat yhtenäiseksi prosessiksi. Tällaisen prosessin myötä kehittyy myös sisäinen yrittäjyys sekä tapa työskennellä sitoutuneesti ja tavoitteellisesti. Sitoutuminen työhön puolestaan tuo iloa, tyydytystä ja hyvän olon tunteen tuovaa tekemistä.

Suunnitteluprosessi sisältää mm. ongelman luonteen analysointi- sekä ratkaisujen ideointivaiheen. Kun ongelma on hahmotettu, pyritään siihen löytämään ratkaisuvaihtoehtoja. Suunnittelijan täytyy pohtia, mitä tietoa prosessi vaatii, onko tieto jo olemassa vai hankittava. Tuotesuunnitteluprosessin eri vaiheisiin on olemassa monenlaisia eri menetelmiä, joita voi käyttää suunnittelun tukena. Alla esimerkkejä sekä ongelman analysointivaiheen että ideointivaiheen menetelmistä. Suunnitelman arviointia tapahtuu koko prosessin aikana ja sitä voi suorittaa joko tekijä itse tai asiantuntijat.

Tuotesuunnittelun opettaminen on haastavaa, sillä opettajallakaan ei ole ratkaisua suunnittelun kohteelle. Oppilaalla on tiedossaan tavoiteltu päämäärä, mutta ei keinoja sen saavuttamiseksi. Opettaja voi auttaa oppilasta järjestämällä tilanteita ja kokemuksia, joiden kautta oppilas voi ymmärtää suunnittelua paremmin. Opettajan on myös mahdotonta täysin suunnitella opetusta etukäteen, sillä tuotesuunnittelussa vaadittava tieto on hyvin tilannekohtaista. Opettajan rooli onkin olla ohjaajana omatoimiseen tiedonhankintaan sekä sen arviointiin, opettaa ongelmanratkaisutaitoja ja suunnittelun yleisiä periaatteita, tukea suunnittelun etenemistä oppilaan omista lähtökohdista käsin. Opettaja voi esitellä erilaisia ratkaisutapoja, mutta antaa oppilaan tehdä viimeiset valinnat.

Olemassa olevan tuotteen analyysi

Menetelmää voidaan käyttää tuotesuunnitteluprosessin ongelman luonteen analysointivaiheessa. Analyysia voi hyödyntää myös suunnitteluprosessin edetessä ja oman suunnitelma tarkentuessa. Silloin myös analyysin kohde voi tarkentua.

Olemassa olevan tuotteen analyysin ideana on tutkia olemassa olevia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia. Näin voidaan havaita hyviä ominaisuuksia sekä sellaisia, joita tulee edelleen kehittää omassa suunnitelmassa. Olemassa olevia tuotteita tutkimalla voi saada virikkeitä oman suunnitelman visuaalisuuteen, yksityiskohtiin sekä teknisiin ratkaisuihin. Olemassa olevan tuotteen analyysiä hyödyntäessä opettaja ohjata oppilaita perehtymään esim. tiettyihin ratkaisuihin ja niiden toimivuuteen.

Opetuskäytässä olemassa olevan tuotteen analyysin voi toteuttaa esim. pienryhmissä tai pareittain. Kun useampi havainnoi samaa tuotetta, tulee analyysiin useampia näkäkulmia ja havaintoja. Olemassa olevasta tuotteesta voi analysoida mm. materiaalia, teknisiä ratkaisuja, visuaalista ilmettä, yksityiskohtia jne.

Kysymyslista  engl. checklist

Menetelmää voidaan käyttää tuotesuunnitteluprosessin ongelman luonteen analyysivaiheessa. Kysymyslistaa voi hyödyntää myös suunnitteluprosessin edetessä ja oman suunnitelman tarkentuessa. Tässä vaiheessa kysymykset voivat tarkentua juuri omaa suunnitelmaa koskeviksi ja sen etenemistä tukeviksi.

Ensin listataan suunnittelukohteeseen liittyviä kysymyksiä. Ongelma siis hajotetaan pieniin osiin, joista jokaiseen liitetään lähtäkohtakysymyksiä koskien mm. tuotteen käyttäjää (mm. kuka/ketkä tuotetta käyttävät, millaisia ominaisuuksia käyttäjä asettaa tuotteelle), käyttää (mm. millaisia käyttötarkoituksia tuotteella on) tai käyttökontekstia (mm. millaisissa tilanteissa tuotetta käytetään, missä paikoissa, onko käyttö aktiivista vai passiivista, millaisia ominaisuuksia käyttö asettaa tuotteelle). Ongelman selkiintyessä myös kysymyksen tarkentuvat. Tälläin voidaan tuottaa uusia kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. 

Opetuskäytössä kysymyslistan voi toteuttaa pienissä ryhmissä tai pareittain. Näin vastauksiin saadaan useampia näkökulmia. Kysymyslista voidaan toteuttaa listamuodossa, käsitekartan muotoon tai sen pohjalta tai kollaasimuodossa. Toteutus voi siis tapahtua kirjoittamalla, piirtämällä, leikkelemällä lehdistä kuvia jne.

Aivoriihi  engl. brainstorming

Menetelmää voidaan käyttää tuotesuunnitteluprosessin ideointivaiheessa.

Aivoriihi menetelmän tavoitteena on tuottaa ryhmässä mahdollisimman paljon luovia ratkaisuja ja niiden yhdistelmiä. Aivoriihessä esiintyy luovan ajattelun ominaisuudet: sujuvuus, joustavuus, omaperäisyys ja jatkotyöstäminen. Ideointivaiheessa ei esitetä kritiikkiä, vaan kaikki lennokkaat ja villitkin ideat kirjataan ylös ja arvioidaan koonnan aikana. Ideoita voi syntyä toisista ideoista ja niitä voidaan yhdistellä. Vasta arvioinnissa seulotaan käyttökelpoisimmat ideat, tai ne, joista voidaan jatkaa.

Opetuskäytössä aivoriihen toteuttaminen vaatii pienen ryhmän  (3-8 hlöä), joista yksi toimii sihteerinä kirjaten ideat taululle, paperille, ideakorteille jne. Puheenvuoro kiertää ryhmässä, jolloin kaikkien ideat tulevat kuulluiksi. Ennen varsinaista ideointia voidaan tehdä leikkimielisiä "irrotteluharjoituksia", jotka voidaan toteuttaa esim. lyhyellä yksilöideointiharjoituksella, toiminnallisilla tehtävillä tai "hulluttelulla". Näin lennokkaat ideat irtoavat helpommin.