POHJOISTA KÄSITYÖKIELTÄ

KOOSTE KÄSITÖISTÄ SKANDINAVIASSA – PERINNETTÄ JA NYKYPÄIVÄÄ


KINNASNEULATEKNIIKKA

Kinnasneulatekniikka on vanhin Suomessa tunnettu lankatekniikka. Taito periytyy ristiretkiajalta ja säilyi Itä-Suomessa ja Karjalassa tälle vuosisadalle. Karjalaiset siirtolaiset toivat taidon sodan jälkeen eri puolille Suomea.

Neulakintaat ovat joustavat, lämpimät ja purkautumattomat. Sukkiakin tehtiin tällä tekniikalla. Kintaita käytettiin työkäsineinä ja värikkäin kirjontaraidoin koristettuja esim. kirkkomatkoilla. Kinnasneula (kuin iso, litistetty parsinneula) valmistettiin puusta, luusta tai metallista.

Image3     Image4

Linkkejä
Neulakinnas Kaisa Leisma
Mummin kinnasneula Tarja Kröger


KORSNÄSINPAITA

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Korsnäsissä, käyttivät miehet 1800-luvun puolivälistä alkaen juhlapaitana kirkasväristä neulepaitaa. Paidan päälle puettin punaraidallinen liivi. Paidassa on kirjovirkatut hihansuut, hihan yläosa, miehusta ja helma, punaisella pohjalla sinisiä, vihreitä, keltaisia ja valkoisia geometrisia tai kukkakuvioita. Neulottu osa on valkopohjainen, sinisiä ja vihreitä täpliä.

korsnasin-paita – kopio

Linkkejä
Savonlinnan OKL Korsnäsin paita
Anja Tenhosaari Korsnäsin villapaita
Mirja Tuomivirta Perinnepaitaa kesyttämässä


NUKKAVANTTUUT ELI -RASAT

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on esim. mynämäkiläiset nukkavanttuut: harmaat, kotikutoisesta villalangasta, nurjalla puolella tiheästi nukkaa. Nurjan puolen nukat voivat olla myös erivärisillä langoilla neulotut. Silloin oikealle puolelle muodostuu värikkäitä täpliä.

Image6

Ks. Ohje nukkalapasten neulominen


REVONTULIPUSERO

Perinneneuleeksi voidaan kutsua tätä pyöröneuleena neulottavaa kaarrokepuseroa. Malli on lähtöisin Ruotsista ja oli suosittu 50- ja 70-luvuilla. Kaarroke muistuttaa islantilaista neulepaitaa. Kaarrokkeen mallineuletta tehdään myös pipoihin, sukkiin ja lapasiin.

Image2


JUSSIPAITA

Yksi suomen suosituimmista neulemalleista lienee Jussipaita. Ensimmäinen Jussipaita suunniteltiin 1914 Lapualla esitettyyn Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin roolia varten. Esikuvana oli ehkä Kansallismuseon kokoelmien vanha villapaita. Alkuperäinen väri oli viininpunainen ja luonnonharmaa. Myöhemmin tehtiin myös musta ja sini-harmaita.

Image1

Helena Mantere Jussipaita

Linkit muualle
Marjutin neuleet Jussipaita, neuleohje
Marketta Luutonen Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna


VIKKELISUKAT

Opettivatko Naantalin luostarin nunnat suomalaisille neulomisen taidon? 1500-luvulla ainakin Juhana Herttua tilasi luostarista sukkia ja käsineitä. Ne saattoivat olla kinnasneulatekniikalla tehtyjä. Varmasti tiedetään, että 1600-luvulla Suomessa neulottiin sukkia puikoilla ja neulominen oli tärkeä elinkeino Varsinais-Suomessa.

Kansanomaiset Vikkelisukat muistuttavat malliltaan Keski-Eurooppalaisia sukkia. Sukat ulottuvat polveen, pohkeen kohdalla kavennuksia ja nilkan kohdalla vikkelikuvio eli oikeaan ja nurjaan perustuvia kuvioita ja kavennuksia. Värit luonnonvalkoinen ja punainen, lankana villa, pellava tai puuvilla. Ennen vanhaan sukat kudottiin ohuesta langasta, ohuilla puikoilla ja tiukkaan. Nykyisin kansallispukujen kanssa käytetään vikkelisukkia.

vikkelisukat


VÖYRIN PAITA

Kirjoneulepaitoja neulottiin useimmiten miehille ja pojille. Paita on kaksivärinen, valkoisella pohjalla on sinisiä geometrisia kuvioita. Alunperin lankana oli lampaanvilla. Myöhemmin neulottiin puuvillalangasta, jota tuontitavarana pidettiin hienompana. Puuvillan valkoinen väri oli myös kirkkaampaa. Lanka oli ohutta ja neulottiin tiukkaan. Kirjoneulekuvio neulottiin vain miehustaan ja hihoihin, koska paidan helma oli tapana työntää housujen sisään.

voyrinpaita


© KÄYTTÖEHDOT: Ammattikäyttöön tarvitset lisenssin »

Tue toimintaamme käsityön hyväksi, tee lahjoitus!